Avainsanat

Viimeisimmät kirjoitukset

Ketjusta ympyräksi

24.11.2017

Ruokaketju on kaikille tuttu malli. Ketjun alkupäässä on viljelijä, välissä jalostaja ja loppupäässä häämöttää ehkä tukun ja kaupan jälkeen tuotteen loppukäyttäjä, kuluttaja. Kotimaisessa ruokaketjussa on viime vuosikymmeninä tapahtunut oikeastaan vain yksi muutos. Se venyy. Vaikka lenkkejä ei olekaan tullut lisää, loppupää karkaa koko ajan kauemmas alkupäästä. Uusilla kuluttajasukupolvilla ei ole enää kokemuspohjaa maaseudusta tai ruuan tuotannosta.

Ketjun venyminen näkyy myös koululaisissa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Pia Smedsin tuore väitöskirja paljastaa, että yli kolmasosa suomalaislapsista ei tunne ruuantuotantoa. Lapset näkevät maatilat eläintarhoina eikä niiden yhteyttä ruokaan ymmärretä.

Mutta miksi pitäisi olla huolissaan siitä, että ruuantuotantoa ei enää tunneta?

Tämän päivän koululaiset ovat huomisen kuluttajia. Ruokaa tuotetaan kuluttajia varten. Kotimainen ruuantuotanto nojaa lähes täysin kotimaiseen kulutukseen. Niin kauan kuin kuluttajat haluavat ostaa kotimaista ja näkevät maaseudun monet muut arvot, meillä on omaa maataloustuotantoa. Tämä heijastuu pelkän alkutuotannon lisäksi myös elintarviketuotantoon. Sekin perustuu nykyisellään kotoisiin raaka-aineisiin, joista tutut tuotteet on tehty. Lue lisää »

Yhteisöllisyys kantaa myös kaupunkeihin

6.11.2017

– Mikä on sun yhteisö, kysyi ystäväni, kun olin muuttanut edelliseen kotikaupunkiini tuntematta ketään. Nokkela kysymys, ajattelin. En tullut ajatelleeksi sitä noin, mutta niinhän se on. Ihmiselle on tärkeää kuulua yhteisöön, olla osa jotain. Aina yhteisön löytäminen ei ole helppoa. Yhdestä olen kuitenkin melko varma: maaseudun yhteisöosaaminen on sellaista, josta muualla on opittavaa.

Työskennellessäni Leader-tiedottajana olen päässyt perehtymään aiheeseen ja hoksannut tärkeimmän: kyseessä on yhteisölähtöinen paikallinen toimintatapa, jota voidaan toteuttaa kaikkialla. Unohtamatta sitä pointtia, että tämä toimintatapa todella toimii. Leaderin voimin on paitsi kehitetty kotiseutua, myös rakennettu tärkeää yhteisöllisyyttä. Toistaiseksi lähinnä maaseutualueilla, koska rahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta. Lue lisää »

Projektien nimeämisen vaikeudesta

26.10.2017

Kirjailija, jonka nimi on jäänyt minulta unohduksen varjoon, kertoi aikoinaan aloittavansa kirjoitusprosessinsa keksimällä teokselleen tyylikkään nimen. Se antaisi tulevalle kirjalle selkärangan jonka ympärille juonikuvion ja henkilöhahmot voisi kietoa, teeman jonka avulla tapahtumia voisi vyöryttää eteenpäin.

Aivan noin kauniina ei valinnanvapautta voida toteuttaa hankemaailmassa. Esiselvitykset, kartoitukset ja tarveharkinnat vievät työtunteja, päiviä ja viikkoja ennen kuin hankesuunnitelma kursitaan kokoon, kasaan ja virallisia vahvistuksia hakemaan. Viikkojen työ etukäteen hämärtää sitä mitä ollaan tekemässä tarkentamalla tavoitteita ja skaalaamalla hankekenttää optimaaliseksi. ”Laitilan tila kuntoon, osa II – Lämpöaallon paluu” kääntyy työn ohessa ”Rehusiilojen tuottavuuden optimoimiseksi uuden kuivausjärjestelmän avulla” ja ”Taimenia Rovaniemelle” muotoon ”Suomenlahden jokisuiston virtavesien kunnostushanke eteläisessä Hämeessä ja itäisellä Pohjanmaalla kutupaikkojen soraittamisella”.

Mielikuvituksellisemmat nimet ja hyvät otsikot eivät valitettavasti kerro projektin ulkopuoliselle paljoakaan. Mansikki, ei avaudu silmille ihastuttavana kokoperheen tapahtumana, jossa pääsee tutustumaan luonnonkiertokulkuun ja kulutuksen vaikutuksiin poniratsastuksen yhteydessä. Mielessä on vain pellolla tulijaa odottava märehtijä. Vuosien saatossa Mansikki on kuitenkin vakiintunut käyttöön ja nykyään Jokioisissa tiedetään odottaa vesikielellä Mansikin kypsymistä kesällä.

Vuosittaisten teemojen osuus hankenimissä puolestaan nakertaa hankkeen omaleimaisuutta. Kymmenien Lasten ja nuorten Suomi 100 –projektien listaa tutkaillessa alkaa miettimään kannattaako mihinkään niistä tutustua. Yhteen tapahtumaan olen osallistunut, jossa nuo kuluvan vuoden neljä teemasanaa esiintyivät ja olihan se sen arvoista. Useiden kymmenien ihmisten into ja työpanos näkyivät kaikessa, kyse ei ollut vain taas yhdestä hankkeesta vaan juuri siitä hankkeesta, siitä tapahtumasta ja hetkestä. Lue lisää »

Unelma: koti maalla

10.10.2017

Olen seurannut sosiaalisen median kautta Puolangan pessimistipäiviä jo jonkin aikaa. Loistavia lausahduksia ja päivän piristyksiä. Kerrassaan hienoa markkinointityötä pienen paikkakunnan näkyvyyden puolesta! Kyseessä on muuten Leader-hanke. Suosittelen tutustumaan. Tai siis suosittelin vielä eilen. Tänään kasvoille lävähti Puolangan pessimistien toimesta: ”Unelmat ovat pettymysten kivijalka”.

Olen unelmoija. Saan unelmoinnista lisämakua arkeen. Innostun helposti ja silloin realismi unohtuu. Ärsyynnyn, jos joku musertaa unelmani realismilla. Se uhkaa tappaa unelmani. Joskus unelmat kuolevat realismin iskusta kerralla, joskus kitumalla. Molempi pahempi.

Nyt asun paluumuuttajana keskustaajamassa. Maailmalta palatessani olin iloinen ensimmäisestä omasta kodista, joka oli hienossa, vanhassa kerrostalossa. Asunto oli pieni kuin mikä. Näin monta kertaa unta, että löysin asunnostani makuuhuoneen. Todellisuus oli toista. No nyt haaveissa on jo jonkin aikaa ollut oma talo. Maalla. Ei naapureita näköetäisyydellä. Kuitenkin suhteellisen hyvien yhteyksien päästä, ettei tarvitsisi autoa vaihtaa nelivetoon. Lankkulattiat, pönttöuuneja ja puuhella. Unelmia riittää. Keskeisintä on kuitenkin haave omasta rauhasta ja talosta missä on sielu. Lue lisää »

Maaseutuohjelman yritystuet näkyvät Hämeessä ja niillä on vaikuttavuutta

11.9.2017

Heinäkuussa 2016 voimaantullut laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä määrää, että tuella on oltava selkeästi määritelty taloudellinen tai yhteiskunnallinen tavoite. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti lokakuussa 2016 teettää virkamiesselvityksen yritystuista ja niiden vaikutuksista talouskasvuun. Lisäksi pyydettiin arvioita yritystukien uudelleen kohdentamisen mahdollisuuksista. Työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä tehty selvitys on julkaistu verkossa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.

Selvityksessä ei vielä puututtu EU-osarahoitteisiin maaseudun yritystukiin. Myöskään Valtiovarainministeriön viime kuussa julkistamassa budjettiesityksessä yritystukiin ei vielä puututtu. Vuoden 2018 budjettineuvottelujen lopputuloksena oli, että Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, johon kutsutaan kaikkien eduskuntaryhmien edustus. Työryhmä laatii pitkän aikavälin suunnitelman ja esitykset yritystukien uudistamiseksi, mukaan lukien suorat tuet ja verotuet.

Aikaisempien selvityksen johtopäätösten mukaan tehottomista tuista tulisi siirtyä ”lähinnä yrityssektorin uudistumista tukeviin suoriin tukiin”.  Tuottavuutta edistävät sellaiset tuet, jotka ”kannustavat yrityksiä kehittämään uutta osaamista ja ottamaan käyttöön edistyksellisimpiä tuotantotapoja ja -välineitä”. Lue lisää »

Sivu 1/1212345...10...Viimeinen »