Millaista on palvelun brändääminen ja tuotteistaminen?

11.3.2019

Palma-hankkeen palvelun tuotteistamiseen ja brändäämiseen liittyvä työpaja järjestettiin Hämeen matkailu- ja palveluyrityksille vuoden alussa Villa Takilassa Padasjoella. Mistä asioista palvelun brändi sitten muodostuu? Ja hyödyntävätkö yritykset ympäristöä osana brändiään?  

LAMKn muotoiluinstituutin visuaalisen viestinnän lehtori Marion Robinson johdatti osallistujia miettimään, mitä brändi tarkoittaa. Brändityössä pitää pysähtyä ja miettiä, mikä on brändin ydin. Yrityksen pitää tuntea itsensä ja vahvuutensa. Brändityötä ohjaavat visio ja missio ja tekeminen vaativat johdonmukaisuutta. Pelkkä visuaalinen ilme ei riitä, vaan brändi syntyy vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa. Brändiviestinnän tulee olla yhdenmukaista, luotettavaa ja tyylin tulee säilyä.  Selkeä brändimielikuva lisää luottamusta, kasvattaa liiketoimintaa ja yrityksen arvoa.

Miksi? Mitä? Miten? 

Työpajassa käsiteltiin myös brändäyksen ja markkinoinnin eroja. Brändäys on pitkälle tähtäävää toimintaa, strategiaa. Se määrittelee miksi tehdään ja mihin suuntaan mennään. Brändäyksen takia tehdään toistuva ostopäätös. Markkinointi puolestaan vastaa kysymykseen, miten tehdään. Se on yrityksen ulkoista toimintaa ja tekemistä. Siinä määritellään toimenpiteitä ja saadaan asiakas ostamaan ja kokeilemaan ensimmäistä kertaa.

Lue lisää »

”Mie voitin!” eli kuinka yhdistystoiminta joutuu sopeutumaan yhteiskunnan muuttuviin rakenteisiin

8.3.2019

Ajoin kohti Vojakkalaa pimeää metsätietä, tie oli mutainen ja sade piiskasi ikkunaa. Korkeiden kuusten latvoista ei erottanut missä varjot loppuivat ja musta yötaivas alkoi. Radiossa dramaattinen ääni varoitti Euroopan Unionin tietosuojalainsäädännön muutoksesta, siitä kuinka tämä koskee juuri SINUA. Radio kertoi kuinka sinä ja edustamasi taho voitte olla huomattavassa lakiteknisessä vaarassa. Ääni pehmeni ja tarjosi ratkaisua kertakorvausta vastaan, olihan se kaupallisen radiokanavan maksullinen tiedote.

Pelottavat lakipykälät ulottuivat kuitenkin kotiovelle saakka. Ne vaativat yhdistystoimijoilta reagoimista ja niiden vaatimuksiin vastaamista. Uusien säännösten lähtökohtainen pyrkimys oli turvata kuluttajia ylikansallisten yritysten tietojen keräämiseltä, mutta ne vaativat meiltä kaikilta omien tapojemme ja käytäntöjemme läpinäkyvää kirjaamista. Tiedonhallinnan organisoimista, jota ei välttämättä ylipäätään siihen mennessä ollut olemassa.

Lain muutokset, uudet vaatimukset ja tarkkuutta vaativat toimet olivat suuressa ristiriidassa siihen, kun aloitin yhdistystoiminnan vastuuttomana palkollisena. Muistan kuin eilisen päivän, kun arvoisa johtokuntamme jäsen asteli toimistolle ja ilmoitti laittavansa muistomerkin pystyyn, sen jälkeen kun oli paljastunut, ettei hanke ollut oikeastaan millään lailla tukikelpoinen. Kolmessa tunnissa kaikki oli suunniteltu ja hankittu ilmaiseksi. Lue lisää »

Kalatalousaktivaattori ei ole pelkkä hanketyöntekijä

4.3.2019

Sisä-Suomen kalatalousryhmä rahoittaa elinkeinokalatalouteen liittyviä kehittämis- ja suunnitteluhankkeita. Lisäksi kalatalousryhmän aktivaattori avustaa alan toimijoita erilaisten kalatalouteen liittyvien hankkeiden hakemisessa. Tärkein hankeryhmä lienee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta haettavat alan yrittäjien investointihankkeet. Hankkeiden parissa työajasta kuluu kuitenkin vain osa. Ainakin toinen puoli koostuu hyvin monipuolisesta toiminnasta.

Aktivaattori osallistuu erilaisiin työ- ja ohjausryhmiin, esimerkkinä Keski-Suomen ruokaketjun kehittämistyöryhmä. Sen tapaamisissa on mahdollista tavata muita elintarviketuotannon kanssa työskenteleviä ihmisiä. Työryhmän kautta syntynyt verkosto ja sen kautta parantunut käsitys alueen olosuhteista on ollut suureksi avuksi kalatalousryhmän ydintoiminnan kehittämisessä. Mielenkiintoisen näköalapaikan ja vaikuttamisen mahdollisuuden on tarjonnut myös Lahden ammattikorkeakoulun ja Vammaisurheiluliiton LUKA-luonto kaikille-hankkeen ohjausryhmässä työskentely. Sen tavoitteena on parantaa liikuntarajoitteisten ihmisten pääsyä luontoliikunnan pariin. Kalatalousaktivaattorin rooli hankkeessa on ollut tuoda kalastusmatkailun kohteita ja yrittäjiä hankkeen toiminnan piiriin. Vaikka hankkeen toiminta alkoi käytännössä vasta syksyllä 2018, on sen tuloksina jo syntynyt loistava esteettömän koskikalastuksen kohde Hartolan Tainionvirralle. Lue lisää »

Parkkiruutu varattu

22.2.2019

Kuinka kaavoihinsa kangistunut ja tapojensa orja sitä ihminen onkaan normaalissa arjessaan. Auto on tapana laittaa työpaikan pihalla aina samaan ruutuun. Se muuan aamu, kun ruutu onkin jo varattu, sekoittaa pasmat melko tehokkaasti. Minne minä tämän nyt laitan, mistä ulko-ovesta menen sisään toimistolle, kun niitäkin on kolme valittavaksi.

Rutiinit luovat turvallisuutta, niinhän ne viisaat sanovat jo lastenneuvolassa. Toimiva arki onkin ihan parasta. Perjantaina voi tyytyväisin mielin työviikon jälkeen ajella kotiin ja sytyttää tulen takkaan, kun kaikki on mennyt suurin piirtein kuten suunnittelikin. Tässä työssä, eikä varmasti missään työssä, se ei kuitenkaan aina mene niin. Jotain kun opit, johan se muuttuu. Tai ainakin tulkinta muuttuu. Mutta se juuri tekee työstä mielenkiintoista. Jokainen päivä on erilainen. Ja aina on hyvä syy kilauttaa kaverille, ja kysyä, miten homma hänen mielestään pitäisi hoitaa, jottei isoveli valvonnoissaan suutu. Lue lisää »

Käytännön ratkaisuja alkutuotannon ongelmiin

12.2.2019

Maaseudun innovaatioryhmien eli tuttavallisemmin EIP-ryhmien tämän ohjelmakauden viimeinen ideahakukierros päättyi tammikuun lopussa. Valintaryhmä saa pian arvioitavakseen, mitkä esitetyistä ideoista edistäisivät parhaiten maatalouden ja muun alkutuotannon tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä.

Innovaatioryhmien valintaprosessi on kaksivaiheinen: Haku alkaa ideahaulla, jossa hakija esittää ideansa tiivistetysti. Valintaryhmä käsittelee ideat ja valitsee varsinaiseen hankehakuun pääsevät ideat. Hakuvaiheessa idean ympärille rakennetaan hankesuunnitelma.

Maaseudun innovaatioryhmä on ohjelmakauden 2014-2020 uusi tukimuoto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Ryhmän toiminnan lähtökohtana on alkutuotantoon liittyvä ongelma, jonka ratkaisuun ja innovaation tuottamiseen ryhmä tähtää. Ryhmän tavoitteena on ratkaista etukäteen tunnistettu ongelma tai saattaa uusi innovaatio käytäntöön. Innovaatioiden avulla saadaan aikaan uudistumista alkutuotannossa sekä edistetään biotaloutta.

Aiemmilla hakukierroksilla on valittu kaikkiaan kahdeksan innovaatioryhmää, ja tällä viimeisellä hakukierroksella on tavoitteena saada käyntiin 2-4 ryhmää lisää. Innovaatioryhmät tuottavat tietoa, joka on vapaasti kaikkien käytössä. Innovaatioryhmälle ei myönnetä rahoitusta varsinaiseen tutkimustyöhön, vaan tutkijat ovat mukana ryhmässä tuomassa asiantuntemustaan ratkaistavaan ongelmaan. Tulokset jaetaan myös kansainvälisesti EIP-AGRI-verkostossa. Lue lisää »

Avainsanat

Viimeisimmät kirjoitukset