Saako teiltä palvelua henkilökohtaisesti?

10.1.2019

Digiloikka on muotisana ja tavoiteltava tilanne palveluiden tuottamisessa asiakkaille. Tämä loikka – tai tarkemmin hyppy tuntemattomaan – tuli tutuksi myös hanketoiminnassa vuonna 2015. Silloin siirryttiin käyttämään Hyrrä-järjestelmää. Tämän muutoksen myötä on LounaPlussan ja muissa Leader-toimistoissa perehdytty Katso-palveluun, valtuutuksiin, asiointirooleihin, verkkopankkitunnuksiin, tunnistautumiseen sekä Hyrrän eri rooleihin. Tarkkaan on mietittävä olenko tänään Hyrrän asiakas, hallintohakemustallentaja vai asioidaanko paperihakemuksella tai Leader-selaajana…

Mennäänpä asiakkaan rooliin digimaailmassa. Kun eilen soitin pankkiin, niin puhelinpalvelussa pitää ensin tunnistautua. Sitten automaatti ilmoittaa, että on ruuhkaa ja jonotusaika on 18 minuuttia. Tässä vaiheessa on iltaruoka kiehumassa hellalla ja en ehdi jäädä jonoon. Katson, että palvelu on auki klo 22 saakka. Soitan uudelleen iltayhdeksän jälkeen ja jälleen tunnistaudun. Vastauksen saan muutaman minuutin kuluessa ja nuorehko ääni savonmurteella keskustelee asiastani ilmeisesti jossain puolella Suomea. Ratkaisua ei löydy pankin järjestelmästä ja niinpä hän ehdottaa näppärää verkkoneuvottelua oman pankkini virkailijani kanssa seuraavalle päivälle. Lue lisää »

Pitääkö olla huolissaan?

10.12.2018

Kun tyttäreni syntyi, ymmärsin ensimmäisen kerran, että en enää koskaan kokisi aikaa jolloin en olisi huolissani. Aikaisemmin olin ollut tytär, sisko, vaimo, miniä ja nyt äiti. Kahdeksan vuotta myöhemmin syntyi seuraava lapsi ja vielä pari vuotta sen jälkeen perheen kuopus. Ja huomasin olevani edelleen tytär, sisko, vaimo, miniä, mutta ennen kaikkea äiti. Ja jatkuvasti jostakin huolissani…

Siihen aikaan myös ymmärsin, mitä tarkoittaa perheessä ruuhkavuodet. Meillä käytiin töissä, päivähoidossa, koulussa, harrastettiin, siinä sivussa hoidettiin suhteellisen suurta puutarhaa ja anoppia. Aivan, asuimme maalla ja anoppi ei viihtynyt kirkonkylässä, vaan rakennutti itsellensä mummonmökin tonttimme kulmalle. Meille muodostui kahden huushollin ja kolmen aikuisen yhteisö, oli alatupa ja oli ylätupa. Me lapsinemme, kissoinemme ja koirinemme asuimme ylätuvassa ja anoppi alatuvassa.

Kun lapset olivat pieniä, olivat huoletkin lapsiperheen huolia. Muistetaanko kuka oli menossa minnekin, olivatko mukana oikeat tavarat ja oltiinko paikalla oikeaan aikaan. Pysyisivätkö kaikki terveenä, kun oli se lomamatkakin tiedossa. Kun lapset olivat pieniä, pysyivät huoletkin paremmin siinä omissa nurkissa.

Päivähoitojaksot hoituivat suhteellisen näppärästi, arki huiteli omia latujaan. Asuttiin maalla ja monet huolet olivatkin lähinnä logistisia. Yksi lapsista pitäisi saada naapurikaupunkiin, mutta toisen pitäisikin olla ihan eri suunnassa samaan aikaan. Saadaanko kimppakyydit sujumaan vai miten tässä nyt toimitaan. Lue lisää »

Fedja-setä, kissa, koira, rakennemuutos ja maaseudun tulevaisuus

23.11.2018

Rakennemuutos, maaseudun tai elinkeinoelämän, on puhuttanut suomalaisia niin kauan kuin itse jaksan muistaa.  Oma ensikosketukseni rakennemuutokseen, vaikka sitä tuskin silloin ymmärsin, tapahtui varmaan joskus 70-luvun lopulla tai 80-luvun alussa, kun vanhempani lukivat minulle hiljattain kuolleen venäläisen lastenkirjailijan Eduard Uspenskin suosittua lastenkirjaa Fedja-setä, Kissa ja Koira.

Kyseinen kirja taitaa olla enemmän tai vähemmän tuttu jokaiselle 70-luvulla ja 80-luvun alussa lapsuuttaan viettäneelle. Kirjassa 6-vuotias vakavamielinen poika Fedja-setä karkaa kotoa ja muuttaa kaupungista pieneen kylään, jonne linja-autot ajoivat kaupungista aivan tyhjinä. Kylä oli autioitumassa, koska puolet asukkaista oli muuttanut joen toiselle puolelle rakennettuun kerrostaloon, jonka seurauksena puolet kylän taloista oli jäänyt tyhjilleen.

Fedja-setä, kissa ja koira -kirja tuli minulle hiljattain mieleen, kun luin uutisen, jossa kerrottiin, että Suomen Posti on irtisanonut kaikki Oulun pääpostin työntekijät. Postin aikomuksena on siirtää postipalvelut Raksilan City-Markettiin. Postista tuli mieleen posteljooni ja posteljoonista joskus edellisen vuosikymmenen alkuvuosina tehty syysretki pohjoisen Päijänteen rantamaisemiin, jonka aikana päädyimme viihtymistarkoituksessa ”modernisoimaan” edellä mainitun lastenkirjan ehkä suosituimman tarinan. Kyseissä tarinassa puhumaan oppinut Naakanpoikanen nimeltään Pitkäkynsi kysyi oveen koputtaneelta posteljooni Petshkiniltä – Kuka siellä?  Tähän Petshkin tietysti vastasi – Minä täällä, posteljooni Petshkin – Toin teille Pörriäisen. Tätä keskustelua jatkui kirjassa koko päivä, kunnes Petshkiniä alkoi heikottaa ja keskustelun osat Naakan ja Petshkinin välillä vaihtuivat.   Lue lisää »

Paikkatietoaineistot edistävät yhteishankkeiden suunnittelua

16.11.2018

Viime vuosina on useissa hankkeissa kehitetty laserkeilausaineiston hyödyntämistä metsäojien kunnostamisen suunnittelussa. Tavoitteena on ollut tarkentaa työn tuloksena syntyvää suunnitelmaa. Esimerkiksi laserkeilausaineistosta muodostetut korkeusmallit mahdollistavat ojaverkoston kunnostuksen suunnittelun entistä tarkemmin. Aineiston keskivirhe on noin 30 cm. Erillisiä vaakituksia tarvitaan siten entistä harvemmin. Peruskuivatuksen kunnossapidon suunnittelu, vesien johtamisen suunnittelu ja vesiensuojelurakenteiden sijoittaminen maastossa siten, että niiden toiminta olisi mahdollisimman tehokasta, on nykytekniikan avulla aiempaa huomattavasti vaivattomampaa.

Uudet paikkatietotyökalut helpottavat suunnittelua

Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuille https://www.metsakeskus.fi/ ollaan Tapio Oy:n vetämällä Paikkatiedon hyödyntäminen kunnostusojituksen suunnittelussa -yhteishankkeella kokoamassa aineistoa ja erilaisia paikkatiedon hyödyntämiseen pohjautuvia työkaluja kunnostusojitussuunnittelijan käyttöön hänen suunnitellessaan ojien kunnostamishanketta. Tämä tarinakartan muotoon rakennettava ”Työkalupakki” sisältää runsaasti laserkeilausaineistosta tuotettuun korkeusmalliin perustuvia aineistoja, jotka helpottavat ja tarkentavat suunnittelijan työtä.

Tarinakartassa kuvataan tällä hetkellä käytettävissä olevat ojaston kunnostushankkeen suunnittelussa vapaasti hyödynnettävät paikkatietoaineistot. Ne ovat otettavissa käyttöön toimijan omiin järjestelmiin WMS -rajapinta palvelun kautta tai niitä voidaan hyödyntää suoraan metsäkeskuksen sivuilla olevassa karttapalvelussa. Ojituksen suunnittelija voi hyödyntää työkaluja hankkeensa markkinointiin ja suunnitteluun, kunnostusojituskelpoisuuden arviointiin, ojitusalueella olevan puumäärän hahmottamiseen, maanpinnan korkeuksien ja kaltevuuksien hahmottamiseen, ojien kunnon arviointiin sekä vesiensuojelurakenteiden sijoittamisen ja mitoituksen suunnitteluun. Lue lisää »

Mikä ihmeen maksatus?

12.11.2018

Jutta ja Tiina ELY:n maksatusyksiköstä tässä moi! Me olemme niitä ”pahoja” virkanaisia, jotka kyselevät lisätietoja ja hylkäävät kustannuksia, laki- ja asetus pykälistä paasaten.  Vai olemmeko sittenkään?

Maaseudun hanke- ja yritystukien käsittelijöitä on Hämeen ELY-keskuksessa neljä, kaksi Hämeenlinnassa ja kaksi Lahdessa. Käsittelemme Hyrrä-järjestelmään jätetyt maksuhakemukset ja teemme niihin maksupäätösesitykset. Kaksi meistä tekee myös muiden rahoitusmuotojen maksuja. Lisäksi suoritamme paikan päällä tehtäviä investointien hallinnollisia tarkastuksia ja pidämme hakijoille maksatuskoulutuksia.

Yritämme tehdä työmme mahdollisimman tehokkaasti ja hakijaystävällisesti, niin ettei hylättävää olisi. Työ on aaltoilevaa ja toisinaan hakemuksia kertyy jonoon paljonkin. Käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä ja välillä hakemustasi ei oteta heti käsittelyyn. Teemme noin 300 päätöstä vuosittain ja niiden joukossa on paljon isoja hankkeita joiden maksatusten käsittely vie monta päivää.

Tällä hetkellä hakemustilanne on melko hyvä ja käsittelemme loka- ja marraskuussa saapuneita hakemuksia. Kiireisimmät ajat ovat yleensä vuodenvaihteen jälkeen ja ennen kesälomien alkua. Hyrrä-järjestelmässä on maksukatkot yleensä heinä- ja joulukuussa. Kannattaa huomioida nämä, kun maksuhakemusta on tekemässä. Lue lisää »

Avainsanat

Viimeisimmät kirjoitukset