Olen työskennellyt hämäläisen maiseman parissa viisitoista vuotta. Vuodet ovat vierineet ja hämäläinen maisema ja luonto ovat tulleet tutuksi pohjoiskarjalan kasvatille. ProAgria Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ovat tarjonneet aitiopaikan tarkastella ja kehittää maaseudun kulttuurimaisemaa. Tämän kehittämisen ovat mahdollistaneet myös monet erilaiset EU-hankkeet, aktiiviset kylät, viljelijät ja yrittäjät. Mitä sitten olen tässä vuosien kuluessa havainnut?
Maisemaa ei ole ilman sen katsojaa ja kokijaa. Jokainen ihminen, yritys ja organisaatio käsittelevät ja ymmärtävät maisemaa omasta näkökulmastaan. Maisema voidaan ymmärtää luonnon ja kulttuuritoiminnan muodostamana elinympäristönä, ongelmana, kehittämiskohteena, taloudellisena pääomana, historiana tai ainutlaatuisena paikkana. Eurooppalaisen maisemasopimuksen mukaan maisema vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun ja identiteettiin sekä kuvastaa yhteisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Ihan kaikki maisemat ovat siis tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Maisemanhoitoa tarvitaan kaikkialla nyt ja aina.
Monimuotoisesta ja esteettisestä maisemasta on moneksi. Maisema ja luonto ovat melkoinen voimavara ajatellen niiden jalostamista uusiksi tuotteiksi. Meillä on neljä hienoa vuodenaikaa, meillä on vaihtelevat säätilat, valon ja pimeän leikki ja melkoinen kulttuurihistoria tuolla maisemassa. Meillä on ainutlaatuinen hämäläinen maisema ja luonto, jota voivat hyödyntää niin kylätoiminta, erilaiset yhdistykset, kunnat ja yrittäjät. Luonnon ja maiseman hyvinvointi- ja virkistysvaikutukset on nyt tunnustettu monen eri tieteenalan tutkimuksissa. Voisiko maisema ja luonto olla seuraava innovaatioiden kohde?
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa suomalainen maisema oli yksi suomalaisuusaatteen hengennostattaja. Taiteilijoiden kuvaama maisema ja siihen liittyvät suomalaisuuden ominaisuudet siivittivät Suomen itsenäisyyteen. Olenkin suuren ihmetyksen vallassa seurannut keskustelua valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ympärillä – lähinnä kummastellut vastustusta, joka kohdistuu näihin alueisiin sekä järjetöntä epärealistista suojelunpelkoa. Mietin myös onko maiseman arvostus yhtenä kulttuurin elementtinä menettänyt arvonsa. Erona tähän valtakunnalliseen keskusteluun on sanottava, että hämäläiset ymmärtävät ja osaavat arvostaa tätä hienoa statusta, mitä ihan jokainen maisema ei saa. Sen saa maisema, jota on hoidettu ja arvostettu, mistä on pidetty huolta ja missä historian kerrostumat elävät sulassa sovussa. Hämeessä maisema on osa arkipäivän elämää ja täällä ollaan ylpeitä omasta ympäristöstä.
Muutos kuuluu maisemaan ja meillä ihmisillä on vastuu maiseman muutoksesta. Jokainen sukupolvi ja aikansa yhteiskunnalliset painotukset muuttavat maisemaa. Myös meillä on velvollisuus miettiä, millaisia merkkejä me jätämme ajastamme tuleville sukupolville. Edelliset sukupolvet ovat jättäneet meille hyvän maiseman vaalittavaksi ja kehitettäväksi. Maaseudun kulttuurimaisemassa tulee rakentaa uutta ja korjata ja hoitaa vanhaa. Kaikki mitä teemme maisemassa näkyy kauas ja kaikille. On vain yksi vaatimus – meidän tulee oivaltaa maisemassa paikan henki ja ymmärtää miten uusi elementti tai toiminta sopii siihen. Pilaako se entisen maisemakokonaisuuden vai parantaako se sitä?
Leader-hankkeet ovat olleet meille hyvin tärkeä mahdollisuus työskennellä kylämaiseman parissa. Tartumme mielellämme maiseman- ja luonnonhoidon, maiseman kehittämisen ja tuotteistuksen uusiin haasteisiin. Sillä haasteita riittää, muun muassa luonnon monimuotoisuus vähenee, vieraslajit valtaavat elintilaa, maisemat ja näkymät umpeutuvat, maiseman arvostus vähenee, käyttämätön rakennuskanta rapistuu, ilmastonmuutos uhkaa ja ekosysteemit muuttuvat. Tehtävää on, mutta myös mahdollisuuksia on valtavasti – hankkeita tarvitaan!
Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Ken maisemaa osaa lukea – löytää sieltä monta itsenäisyytemme merkkiä, muun muassa sotien jälkeisen jälleenrakentamisen, muistomerkkejä ja juoksuhautoja, seurantaloja, funktionalismia, teollisuutta ja koko modernin Suomen kehityksen. Juhlitaan myös maisemaa!
Blogissamme kirjoitusvuorossa oli tällä kertaa maisema-asiantuntija Auli Hirvonen ProAgria Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.
Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä
