Heimohautomo starttasi toiminnan!

8.4.2019

Seutumme kehityksen höyryveturilla eli Päijänne-Leaderilla starttasi yhteisöjen yhteistyötä vahvistava hanke Päijät-Hämeen alueella. Virallinen nimi on Maaseudun nykyaika ja tulevaisuuden kansalaistoiminta Päijät-Hämeessä. Kuvaava nimi vaati kuitenkin lyhyemmän version, joka on helpommin muistettava ja sähäkästi puhelimessa lausuttava. Koomisen ideoinnin myötä markkinointinimeksi muotoutui Heimohautomo. Yleisesti hautomoissa synnytetään mm. uusia ideoita, somia linnunpoikasia broileripakkauksiin tai startup-yrityksiä. Heimohautomossa buustataan alueiden toimintaa yhteistyöllä.

Heimohautomo järjestää reilun kahden vuoden aikana yli 60 työpajaa, foorumeita ja yhdistyskohtaamisia Päijät-Hämeessä. Toiminnot tuovat ihmisiä yhteen ideoimaan uusia suunnitelmia ja jatkokehittelemään jo olemassa olevia. Suunnitelmien jälkeen autamme heitä sparraamalla, kannustamalla, antamalla helppokäyttöisiä työkaluja heidän käyttöönsä sekä verkottamalla alueiden toimijoita keskenään. Tämän myötä saamme nuoria mukaan yhteiseen toimintaan, houkuttelemme maaseudun parhailla puolilla lisää matkaajia ja asukkaita pienempiinkin paikkoihin ja kehitämme alueiden vetovoimaa.

Mistä toiminnoista lähdimme liikenteeseen?

Projektin ensimmäinen työvaihe oli toimintoihin tutustuminen. Samaa kutsutaan myyntimaailmassa tarvekartoitukseksi, joka tarkoittaa asiakkailta utelua. Liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä tätä kutsutaan vastaavasti benchmarking/vertailuanalyysiksi eli suomennettuna muilta ideoiden pöllimiseksi. Heimohautomossa tutustuimme hyviin esimerkkitarinoihin ja tekoihin muun muassa Bottaksen Nastolasta, nuorekkaasta Luhtikylästä ja moottoripyörätien alkulähteestä eli Kalkkisten kylästä. Muutamia epäonnistumistarinoita riitti myös. Tarkempi syventyminen niin sanottuihin alueiden identiteetteihin antoi paljon.

Työyhteisömme tai leikkisästi kutsuttuna työheimomme avulla on helppoa kuvata alueidemme identiteettieroja. Työparini on aito ja paljasjalkainen vääksyläinen. Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti -oppaassa kutsutaankin asikkalalaisia hieman hitaiksi, vähän varauksellisiksi, rauhaa rakastaviksi ja ystävällisiksi. Näistä työparini kohdalla ainakin kaksi viimeistä pitää paikkaansa.

Vastaavasti toimistomme talousnero on Padasjoen lahja maailmalle. Hänen kohdallaan paikkaansa pitää täysin ahkeruus, luotettavuus, auttavaisuus ja huumorintajuisuus. En tiedä, mitä tarkoittaa oppaan ”mättävät kuin hämäläiset avantoon ”. Tai pitääkö ”lähes kaikki sukulaisia” maininta paikkaansa. Joka tapauksessa yllämainitut ovat pitkälti hyvän taloushenkilön määreestä.

Hollola on työporukassamme edustettuna myös. Oppaan mukaan he eivät hötkyile kaupallisuuden perässä, eivätkä arvosta kaupunkilaiselämää ja ovat pääsääntöisesti ruohonjuuritason ihmisenä mukavan oloisia hevosvarkaita. Pidän hyvänä piirteenä maaseudun kehittämisyhtiössä työskentelevällä ihmisellä piirrettä, jossa hän arvostaa enemmän maaseutua kuin sitä betonikansan suosimaa ympäristöä.

Nastolalainen sekoitus karjalaista iloisuutta, savolaista vääräleukaisuutta ja hämäläistä juroutta löytyy myös toimistoltamme. Taasen sysmäläisiä ei ole työpaikalla edustettuna. Oppaan mukaan sysmäläiset eivät tarvitse passia rajalla, sillä heidät tunnistaa mahan keltaisesta väristä. Heitä sanotaankin keltamahoiksi. Keltainen väri liittyy jotenkin pieruun.

Tällä kertaa kirjoittajana toimi Heimohautomon Joonas Karhinen, joka on kuvassa yhdessä työparinsa Henna Pirkosen kanssa.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *