Kyläkahvit, kylälounas – tulisitko?

22.1.2018

Kylälounaita ja -kahveja järjestetään säännöllisesti useassa kylässä erilaisin tavoin. Niihin voidaan yhdistää myös ohjelmaa tai palveluja. Yhdessä syöminen ja kahvittelu ovat helppoja tapoja vahvistaa kylän yhteisöllisyyttä ja lisätä yhteisten tilojen käyttöä.

En ole mikään keittiöihminen, mutta syöminen erityisesti mukavassa seurassa on ihan parasta. Tupaani ei tupsahda yllätysvieraita niin kuin isovanhempieni aikaan oli tapana, poiketa vaihtamaan kuulumiset tuvan pitkän penkin päähän. Onneksi omalla kylälläni Kurhila-Hillilässä olen päässyt tapaamaan toisia kyläläisiä kyläyhdistyksen järjestämillä kyläkahveilla. Kerran kuussa on kahviteltu ja samalla juteltu jostain teemasta. Metsästysseura on kertonut kylän alueella liikkuvista pedoista ja onko niitä syytä pelätä. On vaihdettu vinkkejä puutarhanhoidosta, kuultu kylältä lähtenyttä opiskelijanuorukaista ja kansanedustajaa.

Kyläasiamiehenä pääsen kulkemaan kylillä pitkin Kanta-Hämettä. Usein huomaan ajattelevani, että tänne kylälle haluaisin muuttaa – siis jos en jo asuisi kotikylälläni. Törmään upeaan toimintaan ja yhteishenkeen.  Erityisesti olen huomannut olevani kateellinen niille kyläläisille, joilla on mahdollisuus kylälounaaseen kerran viikossa tai kuukaudessa.

Mikä tekee kahvittelusta tai lounaasta kylä- sellaisen?

Sana kylä kertoo sen, mikä tekee lounaasta kylälounaan. Kylä on enemmän kuin pelkkä paikka, se on yhteisö. Kaikille avoin kahvitteluhetki tai ruokailu, josta ei ole tarkoitus selviytyä pois mahdollisimman nopeasti. Päämerkitys on minulle juuri sanassa kylä.

Kylä on enemmän kuin pelkkä paikka, se on yhteisö.

Kyläkahveilla ja -lounaalla halutaan tavata tuttuja ja vieraitakin. Uudet toivotetaan tervetulleeksi! Sallittua on kysyä, kukas sinä taas oletkaan ja ruveta juttusille vieraankin kanssa.

Matala kynnys

Kyläkahvit on usein tutussa yhteisessä paikassa kuten kylätalolla tai seurantalolla, omalla kylälläni niitä on pidetty arki-iltaisin kerran kuussa kyläkoululla. Paikka on kotoisa. Kynnyksen yli on astuttu jo lapsena. Ehkä talo voi olla tuttu vaikka remppatalkoista.  Toisaalta mökkiläisen tai uuden kylään muuttajan on helpompi tulla sisään juuri sen kahvikupposen tai soppalounaan merkeissä. Jos vähän jännittää kynnyksen ylittäminen, voi tulla ihan hiljakseen vaan kahville.

Kyläkahvit on tulevaisuuden jalkautusalusta

Jokaisella kylällä ja asuinalueella pitäisi olla joku säännöllinen, kaikille avoin juttu. Kyläläiset sen tietäisivät ja oppisivat tulemaan. Kyläkahvit ovat ehkä kaikista yksinkertaisin juttu toteuttaa. Kylät tarvitsevat säännöllisen matalan kynnyksen tapaamishetken ja paikan, jotta palvelut eivät karkaa keskuksiin vaan voivat jalkautua kylille.  Jossain tapauksissa palatakin kylälle, jos niitä ei enää ole. Uusi maakunta, sote-uudistus, Oma Häme, Järjestö 2.0-hanke, hyte-toimijat ja lape-keskukset tarvitsevat paikkoja kyliltä ja asuinaluilta, joille ne voivat tarvittaessa jalkautua. Pienelle kylälle vaikka kerran vuoteen, isommalle useimmin. Kyläihmiset – hoi! Lähdetään järjestämään säännöllisiä kyläkahveja, jotta jatkossa saadaan palveluja takaisin.

Kylälounas on matkailijalle hetki aitoutta

Voisiko kylälounaalla saada maailman kylään? Hollantilainen pariskunta kertoi kesän Suomen matkastaan – parasta oli ollut paikallisen kyläläisen spontaani ystävällisyys ja opastuskierros Portaan raitilla. Nyt kun älysovelluksia kehitetään vaikka mihin, tapahtumakalentereihin, retkeilyreiteille, liikkumiseen. Olisiko huomenna matkailijan mahdollista saada puhelimensa sovelluksesta tieto kylälounaasta? Kokea kyläemännän lämmin kädenpuristus, vaikka ei olisikaan yhteistä kieltä. Ja viedä tämä hetki mukanaan aitona kohtaamisena kotimaahansa.

Voisiko kylälounaalla saada maailman kylään?

Kanta-Hämeessä ja koko Suomessa järjestetään kyläkahveja ja kylälounaita useilla kylillä. Ruvetaan kutsumaan niitä niiden arvoisella nimellä: Kylä-etuliitteellä. Ja ihmiset kylillä joissa ette vielä kahvittele tai lounasta yhdessä, alkoiko kahvihammasta kolottamaan?

Kylälounaissa ja kyläkahveissa on mahdollisuuksia vaikka mihin. Omalta kylältä Hämeessä -hanke on kerännyt upeita esimerkkejä ja selvittänyt myös, kuinka ne on käytännössä toteutettu. Tässä lista, josta puuttuu vielä monta hyvää esimerkkiä.

Kylälounaita

  • Matkun kylätalo (Forssa) maanantai ja torstai
  • Teuro-Kuuslammi kylätalo (Tammela) soppatiistait
  • Sajaniemen taidemäki (Loppi) keskiviikkoisin
  • Susikkaan kylätalo (Tammela) soppalounas kyläpalvelupäivinä
  • Nummenkylän kylätalo (Hämeenlinna) soppalauantait

Kyläkahveja

  • Vojakkalan Kylätupa (Loppi) sunnuntaikahvit
  • Koijärvitalo (Forssa) maanantaikahvila
  • Mieholan kota (Hollola, Päijät-Häme) nokipannukahvit keskiviikkoiltaisin
  • Nummenkylän kylätalo (Hämeenlinna) kesäkahvila
  • Teuro-Kuuslammi (Tammela) lauantaikahvila kesällä

Tervetuloa kylälounaalle!

 

Elina Leppänen

Kirjoittaja on Hämeen Kylät ry:n kyläasiamies, joka auttaa käynnistämään uusia kyläpalveluja kuten kyläkahveja ja kylälounaita Kanta-Hämeessä Omalta kylältä Hämeessä -hankkeen turvin, ja joka toivoo että kylät ympäri Suomenmaan innostuisivat käynnistämään vähintäänkin kyläkahveja ja kutsumaan omille kahveilleen ja lounailleen niin naapurin peräkammarinpojan kuin kiinalaisen turistin.

http://www.hameenkylat.net/omalta-kylaeltae-haemeessae

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *