Millaista on palvelun brändääminen ja tuotteistaminen?

11.3.2019

Palma-hankkeen palvelun tuotteistamiseen ja brändäämiseen liittyvä työpaja järjestettiin Hämeen matkailu- ja palveluyrityksille vuoden alussa Villa Takilassa Padasjoella. Mistä asioista palvelun brändi sitten muodostuu? Ja hyödyntävätkö yritykset ympäristöä osana brändiään?  

LAMKn muotoiluinstituutin visuaalisen viestinnän lehtori Marion Robinson johdatti osallistujia miettimään, mitä brändi tarkoittaa. Brändityössä pitää pysähtyä ja miettiä, mikä on brändin ydin. Yrityksen pitää tuntea itsensä ja vahvuutensa. Brändityötä ohjaavat visio ja missio ja tekeminen vaativat johdonmukaisuutta. Pelkkä visuaalinen ilme ei riitä, vaan brändi syntyy vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa. Brändiviestinnän tulee olla yhdenmukaista, luotettavaa ja tyylin tulee säilyä.  Selkeä brändimielikuva lisää luottamusta, kasvattaa liiketoimintaa ja yrityksen arvoa.

Miksi? Mitä? Miten? 

Työpajassa käsiteltiin myös brändäyksen ja markkinoinnin eroja. Brändäys on pitkälle tähtäävää toimintaa, strategiaa. Se määrittelee miksi tehdään ja mihin suuntaan mennään. Brändäyksen takia tehdään toistuva ostopäätös. Markkinointi puolestaan vastaa kysymykseen, miten tehdään. Se on yrityksen ulkoista toimintaa ja tekemistä. Siinä määritellään toimenpiteitä ja saadaan asiakas ostamaan ja kokeilemaan ensimmäistä kertaa.

Brändityötä ei voi ulkoistaa. Brändiviestinnän tulee olla uniikkia, autenttista ja yrityksen mukaista. Toisen brändin tarinaa ei voi, eikä pidä kopioida. Pitää tunnista omat lähtökohdat ja arvot. Ne tulee sanallistaa ja hyödyntää markkinoinnissa. Arvoistaan tulee pitää kiinni ja soveltaa niitä kaikkeen tekemiseen ja asiakaskontakteihin. Jos sattuisi että mokaa, siinäkin kannattaa olla rehellinen.

Aiheena brändäys voi olla haastava ymmärtää. Hankkeen aikana tehdään maaseudun palveluyrityksille suunnatut brändikortit, jotka osaltaan helpottavat hahmottamaan brändin rakentamiseen liittyviä asioita.

Kuva: Katariina Pakarinen

Palvelun tuotteistaminen 

Soila Palviainen Aurana Oy:stä veti napakan iltapäivän aiheenaan palveluiden tuotteistaminen. Soilalla on pitkä kokemus matkailupalveluista ja niiden kehittämisestä, erityisesti maaseutu-, kulttuuri- ja tapahtumamatkailusta. Hän toimii myös Visit Finland Akatemiassa kouluttajana.

Hän käsitteli teemoina muun muassa verkostojen ja yhteistyön merkitystä matkailualalla, tuotteen ideasta tuotteeksi saattamista, kannattavuutta ja laadun parantamista.

Verkostot. Yksin vai yhdessä? 

Matkailussa verkostot ja yhteistyökumppanit ovat äärimmäisen tärkeässä osassa. Esimerkiksi Visit Finlandin kansainvälistymiskriteereissä vaaditaan, että on verkostoitunut toimija ja että voi tarjota laajempia palveluita usean yrittäjän kesken. Yhteiskumppaneiden valinta on tärkeässä roolissa.  Toiminnan tulee perustua samoihin arvoihin, laatutasoon ja toimintatapoihin. Sen tulee olla suunnitelmallista ja luottamusta rakentavaa. Toimintaan tulee laatia sopimukset ja yhteiset pelisäännöt. Yhteiset toimenpiteet luovat laajempaa tavoitettavuutta ja myös markkinointiverkosto kasvaa.

Yritysryhmähankkeet ovat yksi mahdollisuus yritysten väliseen kehittämisyhteistyöhön. Työpajassa kuultiin myös Rantalan lomamökkien edustajan Hartolasta kertovan Tainionvirta- yritysryhmähankkeen onnistuneesta toiminnasta ja konkreettisista hyödyistä.

Ideasta myyntiin 

Tuote ei myy, jos ei ole valmis panostamaan siihen aikaa, vaivaa ja rahaa. Toiminnassa pitää olla pitkäjänteinen. Erityisesti ulkomaan markkinoinnissa voi helposti kulua useampikin vuosi, ennen kuin tulokset alkavat näkymään.  Ei kannata tarjota liikaa tuotteita, vaan valita mieluummin 1-2 hyvää tuotetta.  Kannattaa keskittyä niihin ja miettiä, miten tuote viedään markkinoille ja tehdään kannattavaksi.

Matkailutuotteen kehitettäessä pitää olla tietoa asiakkaiden arvoista ja tarpeista. Pitää miettiä, sopiiko tuote yrityksen palvelustrategiaan, eikä tarjota kaikille kaikkea. Konsepti tulee testata asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa.  Taloudellisen analyysin teko on tärkeää ja esimerkiksi piilotyötunnit pitää saada esiin.  Kaupallistamisen jälkeen tulee kerätä palautetta ja

arvioida vaikutuksia. Palvelu ei ole koskaan valmis, vaan sitä tulee kehittää ja testata jatkuvasti. Kannattaa kysyä asiakkailta ja pyytää ideoita ja ehdotuksia. Itsenäisessä työskentelyosuudessa osallistujat miettivät oman tuotteen tai verkostotuotteen ominaisuuksia ja ajatuksia kirjattiin työkirjaan. Edellisessä työpajassa syntyneistä tuoteideoista oli tehty visuaaliset koonnit ja osallistujat saivat viedä myös näitä ajatuksia eteenpäin.

Tuoteideoiden koonti ja kuvitus: Ira Laine

 

Tuotekortti 

Matkailutuotteesta puuttuu yllättävän usein hinta ja tarkka tuotekuvaus. Tuotekortti on tuoteseloste, tuotteen myyntiväline. Sisäinen tuotekortti on yrityksen omaan käyttöön. Se sisältää kaiken oleellisen tiedon tuotteesta yhdessä paikassa, myös laskutus- ja sopimustietoa.

Myyjän tuotekortti sisältää oleellisen tiedon myynnin tueksi. Ulkoinen tuotekortti on puolestaan asiakkaalle tarkoitettu esite tai tuoteseloste palvelusta. Tärkeimmät ulkoisesta tuotekortista selviävät asiat ovat tuotteen nimi ja ajankohta. Se sisältää myös hinta- ja voimassaolotietoja sekä tuotekuvauksen siitä, mitä matkan hintaan kuuluu tai ei kuuluu, sekä lyhyen myyntitekstin sekä houkuttelevat valokuvat.

Osallistujat saivat erilaisia ulkomaisten matkailutuotteiden tuotekortteja ja esitteitä katsottavaksi ja ryhmissä pohdittiin, mitkä niistä olivat hyviä tai millaisia puutteita oli.

Osallistujat kokivat päivän sisällön mielenkiintoisena ja konkreettisena. Seuraava työpaja järjestetään 19.3 Ilorannassa Hauholla aiheena: Tuotteista ruoka ja maisema palvelumuotoilun avulla.  

__________

Kirjoittaja:

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, PALMA-hankkeen projektipäällikkö

__________

PALMA-Palvelumuotoilulla uutta liiketoimintaa maaseudulle-projektissa Hämeen maaseudun matkailu- ja palvelualan yritykset pääsevät kasvattamaan ymmärrystä palvelumuotoilusta ja digitaalisesta markkinoinnista. Tärkeää on hyvien käytäntöjen jakaminen ja toisilta oppiminen. Mukana olevat yritykset pääsevät verkostoitumaan ja ideoimaan uutta liiketoimintaa sekä saavat edellytyksiä yhteistyön syventämiseen.

Hankkeen aikana syntyy PALMA -palvelumuotoilun malli, jota yritykset voivat hyödyntää palveluiden kehittämisessä. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ja ProAgria Etelä-Suomi. Hanke on Euroopan maaseuturahaston rahoittama ja se toteutetaan ajalla 1.1.2018-31.12.2019.

Lue lisää projektista: PALMA

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *