Maaseutua on nyt 20 vuotta kehitetty asukasvetoisilla kehittämisohjelmilla ja menetelmä on hyväksi havaittu. Hankkeilla on korjattu juuri niitä puutteita, joihin asukkaat ovat kylissä omassa arjessaan törmänneet.
Eikö kaupunkitaajamissa ole ihan samanlaisia tarpeita? Asukkaiden mielestä on, mutta rahoitusmekanismeja ei menetelmän tuomiseen taajamiin tahdo oikein millään syntyä. Rakennerahastojen puolella on suhtauduttu asiaan pääsääntöisesti ennakkoluuloisesti, mutta periaatteessa ESR taipuu jo tähän ja valmiutta rahoitukseen voisi löytyä.
Nyt olisi kaupunkitaajamien asukkaiden ja asukasyhdistysten syyttä ottaa koppi ja olla aloitteellisia. Tähän voisi löytyä valmiutta myös kaupunkien virka- ja luottamusmiespuolella. Porukka kasaan: yllämainitut tahot täydennettynä paikallisen Leader-ryhmän, maakunnan liiton ja ELY-keskuksen ESR-rahoituksen asiantuntijalla. Sitten sorvataan kokeiluhanke, joka pitää saada nopeasti liikkeelle, jotta saadaan kokemuksia seuraavalle ohjelmakaudelle (jollainen toivottavasti tulee) ja maakuntauudistukselle. Tiedän, että työtä tämän eteen on jossain päin jo tehty, mutta nyt täytyisi pitää kiirettä, sillä uusi ohjelmakausi alkaa yllättävän pian ja maakuntauudistus toteutuu vieläkin nopeammin.
Tulevan maakuntauudistuksen yksi pyrkimys on toimintatapojen uudistaminen ja yhtenä keskeisenä keinona on lisätä juuri kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi Leader-menetelmä on yksi työkalu, mutta nyt se on käytössä vain maaseutualueilla.
Leader uudistuu
Kaupunki-Leaderin kokeilu on hyvä yhdistää Leader 2030 -tulevaisuustyöskentelyn prosessiin, joka on käynnistynyt tänä vuonna. Tulevaisuustyönkin yksi perusotaksumista on, että poliittisen vallan siirtyessä maakuntatasolle aluehallintouudistuksen yhteydessä kuntien rooli vähenee ja vuorostaan paikallisten yhteisöjen merkitys korostuu. Leaderit voisivat omaksua merkittävän roolin paikallisen kehittämisen keskeisenä toimijana niin, että vastaava toimintatapa on myös niissä taajamissa, jotka nyt on rajattu Leaderin ulkopuolelle.
Leader-toimintatapa ei siis ole suinkaan valmis. Leaderiä on kehitettävä vastaamaan niihin tulevaisuuden haasteisiin, jotka jo nyt on nähtävissä ja niihinkin, jotka tulevat yllättäen vastaan matkan varrella. Leaderin rooli voi olla vielä nykyistäkin strategisempi ja sen on kyettävä reagoimaan nopeasti ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin.
Kirjoittajana on Hämeen ELY-keskuksen maaseudun kehittämisen asiantuntija Ari Lindqvist.
Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä
