Työnhaun viidakossa

7.3.2017

Juuri samaisena päivänä, kun tämä teksti julkaistaan, olen entiseen opinahjooni kutsuttuna kertomassa työstäni ja siitä, miten päädyin nykyiseen työhöni.  Omalla kohdallani vastaus viimeiseen kysymykseen on, että päädyin nykyiseen työhöni monen iloisen sattuman summana. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekkaita, vaan toisille työnhakukin on jo täyttä työtä!

Taannoin Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jossa nostettiin esille se, että tulevaisuudessa cv:tä ja työkokemusta tärkeämpää on työnhakuvaiheessa tuoda esille oma kehittymiskyky ja halu oppia uutta. Väittämä perustuu siihen, että työnkuvat vaihtuvat nopeasti, jolloin työntekijällä täytyy olla todellinen halu kehittyä työtehtävien tahdissa. Uskon asian olevan juurikin näin, mutta samalla hetkellä työnhakuvalmennuksissa painotetaan cv:n ja työhakemuksen sisällön tärkeyttä.

Yhtenä haasteena työnhakijalla työnhaussa on varmaankin se, että työnhaku kehittyy niin hurjaa vauhtia, että pian perinteinen työhakemus ja cv ovat jo kivikautisia työkaluja. Tilalle ovat tulossa visuaaliset cv:t, video cv:t, sähköiset portfoliot ja ties mitä muuta. Itseäni tämä työnhaun teknistyminen jopa vähän hirvittää, saatikka sitten palkkatuella töissä olevia asiakkaitamme.  Olenkin pohtinut, että pärjääkö työmarkkinoilla jatkossa parhaiten se henkilö, joka omaa parhaan tietoteknisen osaamisen videohakemuksineen vai voiko hakija pärjätä vielä perinteisin menetelminkin ilman teknisiä hienouksia ja profiilia LinkedIn:ssä. Lue lisää »

Ystävyydellä ja suurella rakkaudella

16.2.2017

Ystävänpäivän iltana kirjoittaessani vääjäämättä kohdalle tulevaa blogivuoroa en voi olla kirjoittamatta rakkaudesta.

Rakkaus. Sana, jota viistoistakesäisenä ei uskaltanut oikeastaan edes lausua. Niin pelottavan voimakas sana. Sanan käsite, sisältö ja vahvuus on elänyt ikävuosien karttuessa. Rakkaudesta on tullut arkipäivää vahvalla värinällä. Kynnys kutsua asioita tai ihmisiä rakkaiksi on hioutunut parisatavuotiaan lankkulattian lailla.

Mitä minä rakastan? Rakastan aamulla unenhiekkaa silmistään hierovaa lasta, joka niin lämpimänä istahtaa pöydän ääreen palveltavaksi. Kulmat kurtussa, suu mutrussa, ajatukset unen ja alkavan koulupäivän välimaastossa.

Rakastan valostuvia aamuja. Kevättä. Sitä tunnetta, kun epämääräisen harmaan ajanjakson jälkeen joku on pessyt silmälasit. Lue lisää »

Rahoittajasta osallistamisen asiantuntijaksi?

7.2.2017

Maakuntauudistuksesta puhutaan päivittäin mediassa, eri tahojen tapaamisissa sekä yhä useammin myös Leader-väen keskuudessa. Onko uudistus mörkö, joka vie palvelut maaseudulta vai onko tässä tilaisuus uudenlaiseen kansalaistoimintaan? Onko Leaderillä sijaa maakunnassa ja mitä tapahtuu vuonna 2019? Tammikuun puolessa välissä asiaa pohdittiin Helsingissä.

Leaderin vahvuuksia on matalan kynnyksen toiminta ja helppo lähestyttävyys. Leader-ryhmät tavoittavat toimijat kautta Suomen ja meillä on erinomainen paikallistuntemus. Toimintatapamme on verkostomainen. Suomalaiset ryhmät ovat eurooppalaisen Leader-työn kärkeä. Monilla alueilla ryhmät ovat seutukunnan kokoava voima ja kuitenkin samalla ne ovat riippumattomia. Tämän takeena ovat Leader-hallitukset, jotka uudistuvat säännöllisesti ja joissa on edustettuina niin yritykset, yhdistykset, kunnat kuin asukkaatkin. Lue lisää »

Nelli totuuden ytimessä

16.1.2017

Vuoden 2016 vaihteessa lahtelaiset saivat oman maaseudun. Lahden ja Nastolan avioliitto toi uusia identiteettimukuloita keskuskaupunkialueen ja maaseutumaisen nauhataajaman yhteiseloon. Leader-hankkeen voimin laadittiin Lahdelle maaseutupoliittinen ohjelma, nimeltään Nelli.

Nastolan Nellin ytimeksi kätilöitiin ”paikallinen kehittäminen”. Nelli halusi lisätä maaseutuymmärrystä ja ohjata kaupungin päätöksentekoa yhteiseen suuntaan. Samalla se kannusti asukkaita tarttumaan aktiivisesti oman asuinalueensa kehittämiseen.

Paikallinen kehittäminen on juhlasana, joka suomeksi tarkoittaa maalaisjärjen, talkootyön ja asuinalueensa parantamisen halun vyyhteä. Siihen osallistuvat kaikki rooleissaan ja tehtävissään: viranomaiset, poliittiset päättäjät, yhdistykset, elinkeinokehittäjät, kylät, koulut, kolmas sektori, kansalaiset, yritykset, hanketoiminta – kaikki, joita alueiden kehittäminen koskettaa. Lue lisää »

Kolme kulmaa kylätoimintaan

9.1.2017

”Maaseudun rakenne on viime vuosina ja vuosikymmeninä muuttunut merkittävästi ja kylätoiminta on yhä vahvemmin mukana maaseudun kehittämistoiminnassa. Aktiivinen kylätoiminta on mahdollisuus kylän elinvoimaisuuden ja kyläläisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen – mahdollisuus kyläläisten yhteisen kanssakäymisen ja vuorovaikutussuhteiden luomiseen.”

Näillä sanoilla rustailin 2000-luvun alussa opinnäytetyötäni, tietämättä vielä nyt jo yli 15-vuotisesta työurasta nimenomaan kylätoiminnan ja kylien kehittämisen parissa. Antoisaa aikaa, johon on mahtunut niin monia oivalluksia ja ihastumisia, mutta myös pohdinnan paikkoja ja haasteita muuttuvan maailman matkassa.

Mikä saa väen vuosi vuodelta mukaan kylätoimintaan? Millainen merkitys kylätoiminnalla on asukkailleen? Lue lisää »

Avainsanat

Viimeisimmät kirjoitukset