Vesiensuojelua Hämeessä

19.2.2018

Valoisan ajan pidentyessä päivä päivältä Ojat Kuntoon -hankkeen raportti alkaa olla lähellä valmistumistaan. Kokosin syksyllä 2017 toteutetusta vesiensuojelurakenteita koskevasta kyselystä saadun tiedon raportin muotoon ja täydensin saatuja tietoja puhelinhaastatteluilla. On ollut mukava huomata, kuinka omistautuneita vesiensuojelun asiantuntijat ovat olleet antamassa arvokasta tietoa hankkeen käyttöön. Asiantuntijatiedon avoimuus ja tiedon levittäminen edistää vesiensuojelutyötä.

Raportissa käsiteltiin sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka pystyttiin kyselyn vastauksista nimeämään. Kyselyyn vastanneiden ja kunnostettujen kohteiden joukossa oli eniten putkipatoja ja toiseksi eniten laskeutusaltaita. Lisäksi oli kosteikko, pintavalutuskenttä, pohjapato tai muu patorakenne ja ojakatkot. Joissakin kohteissa tehtiin tai huollettiin useita ratkaisuja samalla kerralla. Kohteet sijaitsivat eteläsuomessa, enimmäkseen Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Sähköpostilla lähetetyn kyselylomakkeen lisäksi tietoja täydennettiin puhelimitse tehtyjen haastattelujen perusteella. Puheluissa saatiin täydentävää lisätietoa kohteista ja niiden olosuhteista, sekä kunnostuksen syistä. Lue lisää »

Oma haaveeni

1.2.2018

Istuin muinoin koulutuksessa, jossa vetäjä tiedusteli kaikilta osallistujilta mieleen painunutta elokuvaa menneiden vuosien varrelta.  Ajatukset harhailivat sitten lapsuusvuosien filmatisoinneissa Tappajahaista Tähtien sotaan… joista jälkimmäisen olisin kyllä ihan hyvin voinut myös valita tämän blogin aiheeksi. Mutta loogisinta on pysytellä maaseututeemassa, ja näin tehdään.

 

Oma haaveeni on, että joskus vielä aion ruveta elelemään maalaisiksi.

Vähän kalastella, syödä terveellistä maalaisruokaa. Ottaa nokoset laiturin nokassa, käyskennellä heinänkorsi suussa pitkin pellonpientareita. Savusaunoa joka ilta… ja ennen kaikkea nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta.

Paluu juurille, tässä tapauksessa haaveideni juurille, täytyy tapahtua perinteiseen tapaan: Mikä sen ihanampi tapa muuttaa maalle kuin istua kuorma-auton avolavalla ja tuntea ne ihanat raikkaat maalaistuoksut maisemien vaihtuessa pelloiksi ja lehmilaitumiksi. Pysähtyä tovi kyläkaupan luona, toinen vaikka maalaispankin kupeessa. Lue lisää »

Mietteitä puheenjohtajuudesta

25.1.2018

Kaksi vuotta sitten siirtyi Päijänne-Leader ry:n puheenjohtajuus Asikkalaan.  Koska olin ollut Asikkalan edustajana hallituksessa, tehtävää ehdotettiin minulle. Aluksi tuntui haastavalta ottaa homma vastaan, mutta kun tiesin, että hallituksessa on monipuolista osaamista –  ja varsinkin toimiston ammattitaitoinen henkilökunta tukenani, ei enää hirvittänyt. Kokemusta maaseudun ja kylien kehittämisestä minulle on kertynyt usean vuoden ajalta erilaisissa työryhmissä, oman kotikyläni hankkeissa ja myös valtakunnallisessa Lomalaidun ry:n kylämatkailun kehittämisprojektissa, jossa mukana olo antoi mahdollisuuden tutustua eripuolilla maata oleviin kyliin ja todeta kuinka moninainen on Suomen kylien kirjo.

Päijänne-Leaderin toiminta-alue käsittää kuusi kuntaa (Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa, Sysmä). Kaikista kunnista on tullut hankehakemuksia ja samalla on voinut tutustua kuntien yhdistyksiin ja ihmisiin niiden takana. Monissa hankkeissa on ollut hienoa nähdä alueiden aitoa halua kehittää omaa yhteisöään ja ympäristöään. Talkootyö on edelleen maaseudun yksi voimavara, myös suurten ikäluokkien palaaminen vapaa-ajan tai jopa pysyvinä asukkaina maalle on tuonut paljon osaamista ja tietotaitoa kyliin. Lue lisää »

Kyläkahvit, kylälounas – tulisitko?

22.1.2018

Kylälounaita ja -kahveja järjestetään säännöllisesti useassa kylässä erilaisin tavoin. Niihin voidaan yhdistää myös ohjelmaa tai palveluja. Yhdessä syöminen ja kahvittelu ovat helppoja tapoja vahvistaa kylän yhteisöllisyyttä ja lisätä yhteisten tilojen käyttöä.

En ole mikään keittiöihminen, mutta syöminen erityisesti mukavassa seurassa on ihan parasta. Tupaani ei tupsahda yllätysvieraita niin kuin isovanhempieni aikaan oli tapana, poiketa vaihtamaan kuulumiset tuvan pitkän penkin päähän. Onneksi omalla kylälläni Kurhila-Hillilässä olen päässyt tapaamaan toisia kyläläisiä kyläyhdistyksen järjestämillä kyläkahveilla. Kerran kuussa on kahviteltu ja samalla juteltu jostain teemasta. Metsästysseura on kertonut kylän alueella liikkuvista pedoista ja onko niitä syytä pelätä. On vaihdettu vinkkejä puutarhanhoidosta, kuultu kylältä lähtenyttä opiskelijanuorukaista ja kansanedustajaa.

Kyläasiamiehenä pääsen kulkemaan kylillä pitkin Kanta-Hämettä. Usein huomaan ajattelevani, että tänne kylälle haluaisin muuttaa – siis jos en jo asuisi kotikylälläni. Törmään upeaan toimintaan ja yhteishenkeen.  Erityisesti olen huomannut olevani kateellinen niille kyläläisille, joilla on mahdollisuus kylälounaaseen kerran viikossa tai kuukaudessa. Lue lisää »

Ketjusta ympyräksi

24.11.2017

Ruokaketju on kaikille tuttu malli. Ketjun alkupäässä on viljelijä, välissä jalostaja ja loppupäässä häämöttää ehkä tukun ja kaupan jälkeen tuotteen loppukäyttäjä, kuluttaja. Kotimaisessa ruokaketjussa on viime vuosikymmeninä tapahtunut oikeastaan vain yksi muutos. Se venyy. Vaikka lenkkejä ei olekaan tullut lisää, loppupää karkaa koko ajan kauemmas alkupäästä. Uusilla kuluttajasukupolvilla ei ole enää kokemuspohjaa maaseudusta tai ruuan tuotannosta.

Ketjun venyminen näkyy myös koululaisissa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Pia Smedsin tuore väitöskirja paljastaa, että yli kolmasosa suomalaislapsista ei tunne ruuantuotantoa. Lapset näkevät maatilat eläintarhoina eikä niiden yhteyttä ruokaan ymmärretä.

Mutta miksi pitäisi olla huolissaan siitä, että ruuantuotantoa ei enää tunneta?

Tämän päivän koululaiset ovat huomisen kuluttajia. Ruokaa tuotetaan kuluttajia varten. Kotimainen ruuantuotanto nojaa lähes täysin kotimaiseen kulutukseen. Niin kauan kuin kuluttajat haluavat ostaa kotimaista ja näkevät maaseudun monet muut arvot, meillä on omaa maataloustuotantoa. Tämä heijastuu pelkän alkutuotannon lisäksi myös elintarviketuotantoon. Sekin perustuu nykyisellään kotoisiin raaka-aineisiin, joista tutut tuotteet on tehty. Lue lisää »

Avainsanat

Viimeisimmät kirjoitukset