Paikkatietoaineistot edistävät yhteishankkeiden suunnittelua

16.11.2018

Viime vuosina on useissa hankkeissa kehitetty laserkeilausaineiston hyödyntämistä metsäojien kunnostamisen suunnittelussa. Tavoitteena on ollut tarkentaa työn tuloksena syntyvää suunnitelmaa. Esimerkiksi laserkeilausaineistosta muodostetut korkeusmallit mahdollistavat ojaverkoston kunnostuksen suunnittelun entistä tarkemmin. Aineiston keskivirhe on noin 30 cm. Erillisiä vaakituksia tarvitaan siten entistä harvemmin. Peruskuivatuksen kunnossapidon suunnittelu, vesien johtamisen suunnittelu ja vesiensuojelurakenteiden sijoittaminen maastossa siten, että niiden toiminta olisi mahdollisimman tehokasta, on nykytekniikan avulla aiempaa huomattavasti vaivattomampaa.

Uudet paikkatietotyökalut helpottavat suunnittelua

Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuille https://www.metsakeskus.fi/ ollaan Tapio Oy:n vetämällä Paikkatiedon hyödyntäminen kunnostusojituksen suunnittelussa -yhteishankkeella kokoamassa aineistoa ja erilaisia paikkatiedon hyödyntämiseen pohjautuvia työkaluja kunnostusojitussuunnittelijan käyttöön hänen suunnitellessaan ojien kunnostamishanketta. Tämä tarinakartan muotoon rakennettava ”Työkalupakki” sisältää runsaasti laserkeilausaineistosta tuotettuun korkeusmalliin perustuvia aineistoja, jotka helpottavat ja tarkentavat suunnittelijan työtä.

Tarinakartassa kuvataan tällä hetkellä käytettävissä olevat ojaston kunnostushankkeen suunnittelussa vapaasti hyödynnettävät paikkatietoaineistot. Ne ovat otettavissa käyttöön toimijan omiin järjestelmiin WMS -rajapinta palvelun kautta tai niitä voidaan hyödyntää suoraan metsäkeskuksen sivuilla olevassa karttapalvelussa. Ojituksen suunnittelija voi hyödyntää työkaluja hankkeensa markkinointiin ja suunnitteluun, kunnostusojituskelpoisuuden arviointiin, ojitusalueella olevan puumäärän hahmottamiseen, maanpinnan korkeuksien ja kaltevuuksien hahmottamiseen, ojien kunnon arviointiin sekä vesiensuojelurakenteiden sijoittamisen ja mitoituksen suunnitteluun.

Ojien kunnostamisen markkinointi ja suunnittelu lähtee liikkeelle samalla valuma-alueella yhteishankkeena toteutettavasta kokonaisuudesta. Valuma-alue on hyvä lähtökohta hahmottaa hankkeen laajuus. Markkinoitavan ojien kunnostushankkeen kokoon juoksussa valuma-alueen määritys on siten avainasemassa. Tarinakartassa on työkalu valuma-alueen määritystä varten.  Kun valuma-alueeseen yhdistetään tilarajatiedot, saadaan selville maanomistus olot valuma-alueen sisällä. Ojien kunnostuksen markkinoinnin yhteydessä ojasuunnittelija voi tällaisen teemakartan avulla kuvata maanomistajalle hankkeeseen osallistumisen tärkeyttä.

Valuma-aluetyökalulla on mahdollista hahmottaa yhtenäinen alue, jolla ojien kunnostamistarvetta voidaan tarkastella ja markkinoida.

Tarinakartassa löytyvä kitu- ja joutomaateemoitus ohjaa välttämään ojien kunnostamisen markkinointia kohteille, joiden puuntuottokyky ei ole taloudellisesti kannattavaa. Avoin metsävaratieto auttaa muutoinkin suunnittelijaa hahmottamaan ojien kunnostamisen kannattavuutta markkinointitilanteessa. Suometsien hoitohankkeen kokonaisuuteen liittyvän puunkorjuun ajoituksen suunnittelussa taas auttaa tarinakartassa löytyvä korjuukelpoisuusteemakartta.

Paikkatietoaineisto mahdollistaa täsmäsuunnittelun

Virtausverkon avulla kuvataan pintavesien virtaussuunnat ja reitit sekä eri väriteemojen avulla sitä, miten laajalta alueelta vedet kussakin tilanteessa virtaavat. Vinovalovarjostuskuvien avulla ojasuunnittelija hahmottaa ojien kuntoa. Kunnon pystyy arvioimaan vinovalovarjostuskuvissa näkyvien ojaviivojen selkeyden perusteella. Tämäkin auttaa markkinoinnissa ja antaa mielikuvan, mitkä ojat ovat erityisesti kunnostuksen tarpeessa. Vinovalovarjostuskuvaa kannattaa tarkastella yhdessä virtausverkon kanssa, jolloin voidaan päätellä veden luontaisia virtaussuuntia. Profiilityökalu on myös erittäin hyödyllinen työkalu ojien kunnon arviointiin. Ojitusalueen poikki piirretystä profiilista voidaan varmentaa vinovalovarjostuskuvasta erottuvat heikkokuntoiset ojat. Ojien pitkittäissuuntaisten profiilien avulla voidaan taas hahmottaa esimerkiksi perkauskatkojen ja vesiensuojelurakenteiden paikat.

Virtausverkolla kuvataan vesien virtaussuunnat ja reitit. Maanpinnan korkeuspisteiden avulla voidaan arvioida vesien optimaalista johtamista.

Myös pohjavesialueita koskevat erityisseikat on huomioitu työkalupakissa. Työkalupakkiin liitetään Tapio Oy:n vetämässä pohjavesihankkeessa WaterHope Oy:n tuottama ojituksen riskejä pohjavesialueella kuvaava työkalu, jota kehitetään 2018-2019. Työkalun avulla suunnittelija ja viranomainen voivat tulevaisuudessa arvioida ojien kunnossapidosta aiheutuvaa riskiä pohjavedelle, mikäli ojia perataan pohjavesialuerajauksen reunavyöhykkeellä.

Työkalupakissa on lisäksi huomioitu tilanteet, joissa ojaston kunnostamisen yhteydessä halutaan johtaa vesiä naapurissa olevalle suojelusuolle. Veden palauttamisella halutaan parantaa ojituksesta kuivahtaneen suon elinympäristön tilaa. Veden palauttaminen hyödyttää samalla ojien kunnostamisen vesiensuojelua. Näin syntyy win-win -tilanne, josta kaikki hyötyvät. Vesien johtaminen suojelusuolle edellyttää tiivistä yhteistyötä Metsähallituksen Luontopalveluiden ennallistamisasiantuntijan kanssa. Tarinakartta sisältää tämän lisäksi hyödyllistä tietoa myös muista suojelusoista.

Vesien johtamisen ohella laserkeilausaineiston hyväksikäyttö mahdollistaa myös hallitun vesien varastoinnin tulva-aikaan soille ja metsiin. Vaikka nämä metsätalouden toimet saattavat olla tulvien hillinnän kannalta vähämerkityksellisiä, on niiden merkitys esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta kuitenkin merkittävä.

 

Samuli Joensuu

Kirjoittaja on koulutukseltaan maa- ja metsätaloustieteen tohtori ja metsähydrologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee Tapio Oy:ssä vesiensuojelun johtavana asiantuntijana.

Hämeessä toimivassa Ojat kuntoon -hankkeessa parannetaan maatalouden peruskuivatuksen tehokkuutta Kanta- ja Päijät-Hämeessä ja sitä kautta toiminnan kannattavuutta.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *