Rahoittajasta osallistamisen asiantuntijaksi?

7.2.2017

Maakuntauudistuksesta puhutaan päivittäin mediassa, eri tahojen tapaamisissa sekä yhä useammin myös Leader-väen keskuudessa. Onko uudistus mörkö, joka vie palvelut maaseudulta vai onko tässä tilaisuus uudenlaiseen kansalaistoimintaan? Onko Leaderillä sijaa maakunnassa ja mitä tapahtuu vuonna 2019? Tammikuun puolessa välissä asiaa pohdittiin Helsingissä.

Leaderin vahvuuksia on matalan kynnyksen toiminta ja helppo lähestyttävyys. Leader-ryhmät tavoittavat toimijat kautta Suomen ja meillä on erinomainen paikallistuntemus. Toimintatapamme on verkostomainen. Suomalaiset ryhmät ovat eurooppalaisen Leader-työn kärkeä. Monilla alueilla ryhmät ovat seutukunnan kokoava voima ja kuitenkin samalla ne ovat riippumattomia. Tämän takeena ovat Leader-hallitukset, jotka uudistuvat säännöllisesti ja joissa on edustettuina niin yritykset, yhdistykset, kunnat kuin asukkaatkin.

Maa- ja metsätalousministeriön alalla maakuntien vastuulle ovat siirtymässä erilaiset viljelijätuet, rakennetuet, yritys- ja hanketuet, EU:n markkinatuet, elintarvike- ja rehuturvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi jne. Tämän paketin sisällä on myös Leader-toiminta. Maakunnan tehtävänä on siis myös maaseudun kehittäminen. Maakunta voi järjestää tehtäviensä hoitamisen itse tai sopia tehtävänsä järjestämisvastuun siirtämisestä kunnalle. Lisäksi maakunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Tämän viimeisen termin ”muu palvelun tuottaja” sisään lienee kirjoitettu myös Leader.

Mitä kunnille sitten tapahtuu maakuntien hoitaessa SOTEn ja muita niiden nykyisiä tehtäviä? Kuntaliitto on tiivistänyt tulevaisuuden kunnan tehtävät seuraavaan piirrokseen, josta on tullut huoneentaulu itselleni tulevaisuuden hahmottamiseen.

Kaiken kaikkiaan vanha sanonta – tieto lisää tuskaa – pitää jälleen paikkansa. Miten pääsemme ”muu palvelun tuottaja” rooliin kiinni? Pystymmekö auttamaan kuntia lähidemokratian ja yhteisön kehittämisessä? Olemmeko uskottava kumppani? Onko meillä näyttöä hyvistä ja vaikuttavista tuloksista sekä osaavasta kumppanuudesta. Olisiko syytä katsoa peiliin?

Helsingin työpajapäivän päätteeksi päädyttiin siihen, että uudistus on mahdollisuus Leader-toiminnalle ja toimintatavan kehittymiselle, vaikka epävarmuutta roolistamme on ilmassa. Meillä osataan valjastaa paikallistason toimijoiden osaaminen vaikuttavaksi kehittämistoiminnaksi ruohonjuuritasolla. Leader-ryhmä tavoittaa aloittavat ja alkutaipaleella olevat yrittäjät. Ryhmillä on työvoima- ja yritysosaamista.

Yhteinen viestimme onkin, että Leader-ryhmät kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan, miten kaikki ihmisten, yritysten ja yhteisöjen resurssit saadaan valjastettua maakuntien ja kuntien kehittämiseen. Leaderit voisivat tarjota maakunnalle tai kunnille tulevaisuudessa asukkaiden ja yhteisöjen osallistamisen osaamista – Leader on osallistamisen asiantuntija.

 

 

Kirjoittajana toimi Leader LounaPlussan toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *