Missä on sinun kotiseutusi? Kotiseutu-sanan selitys Kielitoimiston sanakirjassa on synnyinseutu. Minulle kotiseutu on konkreettisesti synnyinseutu, olen Hauholla syntynyt ja Hauho on minun kotiseutuni. Tunnen monta ihmistä, jotka kokevat Hauhon kotiseudukseen ja toimivat aktiivisesti sen hyväksi, vaikka ovat muualta kotoisin eli muualla syntyneitä.
Kirjailija ja liikenainen Hella Wuolijoki syntyi 130 vuotta sitten Taageperan kylässä Helmen pitäjässä Virossa. Hän muutti Suomeen opiskelemaan ja löysi täältä rakkauden, hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojan Sulo Wuolijoen miehekseen. Hän vieraili miehensä kotiseudulla Hauholla, ihastui näkemäänsä ja kokemaansa. Hän kertoi ”syntyneensä uudelleen Hauholla”. Hän tunsi kotiseuturakkautta Hauhoa ja sen elämänmenoa kohtaan. Rakkaus välittyy kirjailija Wuolijoen tuotannossa, Niskavuori-näytelmissä ja Puntilan isännässä. Nuo tarinat voi helposti mielessään sijoittaa Hauhon maisemiin.
Samoin moni nykypolven kotiseutuaktiivi on syntynyt uudelleen, löytänyt uuden kotiseudun. Kotiseutu muodostuu ympäröivästä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä sekä ihmisistä ja kulttuurista, henkisestä ympäristöstä.
Mikä on kotiseutusi tärkein paikka? Vaikka kotiseutu on toisaalta yhteisöllinen, on sen kokeminen yksilöllinen asia. Tärkein paikka ei ole välttämättä se arkkitehtuuriltaan tai maisemaltaan kaunein. Paikkaan voi liittyä jokin muisto tai tarina.
Kotiseudukseen voi tuntea myös paikan, jossa ei asu, mutta minne haluaa palata aina uudelleen. Joku voi vahvasti tuntea eläneensä joskus aiemmin, jossain toisessa paikassa ja toisena henkilönä. Itselläni on vahva tunne, että Britteinsaaret ovat toinen kotiseutuni. Ilman siteitä nykyiseen kotiseutuuni voisin tuntea elämän näillä Luoteis-Euroopan saarilla kodikseni.
Mukana saattaa olla kirjallisuudesta peräisin olevaa romantisointia, tarinoiden mahtia. Maistuuko munuaispiirakka ja kinkkuvoileipä inkiväärioluella huuhdeltuna yhtä herkulliselta kuin Viisikon kesäretkellä nummille sen kuvittelen maistuvan? Olen joskus maistellut. Dartmoorin nummilla laiduntavat lukuisat lampaat, hevoset ja lehmät tuovat elämykseen oman pikantin mausteensa. En muista Annen, Paulin, Dickin tai Leon milloinkaan valitelleen eläinperäisten jätösten paljoutta vilttiä eväshetkeä varten kanervikkoon levittäessään.
Mikä on paras kuulemasi kotiseututarina? Tarinat ovat tärkeä osa kotiseutukokemusta. Tarinat rikastuttavat kotiseututyötä. Meille tärkeät paikat heräävät henkiin tarinoiden myötä. Myös kotiseudullemme saapuville vieraille voimme välittää kotiseudustamme rikkaan kuvan tarinoiden välityksellä.
Linnaseudun Kylistä pitäjiin -hanke ja Hämeenlinnan kaupunginmuseo tarjoavat oivan johdatuksen tarinoiden mahtavaan maailmaan. Marraskuun 23. päivänä Museo Skogsterin tiloissa esiintymistaidon kouluttaja ja tarinoiden taitaja Eero Peltonen puhuu kotiseutuväelle otsikolla Tarinoiden mahti.
Sen pituinen se.
Jouni Lehtonen
Kirjoittaja on hauholainen kotiseutuaktiivi ja Linnaseutu ry:n puheenjohtaja.
Kuva: Susanna Mattila
Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä
