Avainsanat

Viimeisimmät kirjoitukset

Mihin menet maaseutu?

3.4.2019

Viime vuosina on puhuttu ns. Nurmijärvi-ilmiön hiipumisesta, maaseudun vetovoiman heikkenemisestä ja kaupunkien keskustojen houkuttelevuuden lisääntymisestä. Kolmostietä ajellessa pääkaupunkiseudun vetovoimaa ei voi olla huomaamatta, Keimolan kohdalla on valmistumassa kokonainen uusi kerrostaloalue. Nostokurkien rykelmää katsoessa ei voi olla miettimättä, mistä kaikki asukkaat taloihin löytyvät. Vielä kun vastaavia projekteja on käynnissä pitkin koko pääkaupunkialuetta.

Talvella uutisoitiin MDI-konsulttitoimiston laatima ennuste, jonka mukaan 20 vuoden kuluessa on vain kolme kasvukeskusaluetta; pääkaupunkiseutu, Tampereen seutu ja Turun seutu. Muilla alueilla suunta olisi alaspäin. Hämeessä on aina tuotu esiin sijaintia kasvukäytävässä, ratayhteyksien ja pääväylien varrella. Mutta onko kehitys kasvukäytävässäkin kaksinapaistumassa, kasvun keskittyessä pääkaupunkiin ja Tampereelle, muun alueen jäädessä sen ulkopuolelle.

Tällaista kehitystä on minusta jo nähtävissä ja se on huolestuttava kehityssuunta. Sitä ovat olleet mm. eräät junayhteysratkaisut, jotka heikentävät alueen kilpailukykyä pendelöivistä asukkaista. Kanta-Hämeen vetovoima asuinpaikkana on myös hiipunut. Viime vuonna Kanta-Häme oli kokonaisuudessaan muuttotappioaluetta ja maakunnan väkiluku väheni. Jos tämä kehityssuunta jatkuu, se ei voi olla vaikuttamatta alueen elinvoimaisuuteen ja sitä kautta myös maaseutualueiden kehitykseen. Vaikka Hämeen lähtökohdat ovat edelleen paremmat kuin ”perinteisillä syrjäseuduilla”, tarvitaan myös aktiivisia toimenpiteitä. Lue lisää »

Tainionvirran yritysryhmä saa aikaan tuloksia!

29.3.2019

Jo vuosi on vierähtänyt Tainionvirran-yritysryhmän hankkeen aloittamisesta. Nyt on hyvä hetki tehdä välitilinpäätöstä aikaansaannoksista ja iloita yritystoiminnan kehittymisen johdosta.

Olemme järjestäneet useita yhteisiä koulutuksia sähköisen markkinoinnin saralta. Tämän johdosta on tapahtunut edistymistä yritysten somekanavissa. Yritysten Facebook-sivujen tykkääjien määrä on noussut keskimäärin + 16 prosenttia ja Instagramissa seuraajia on saatu lisää yli + 200 prosenttia. Esimerkiksi yhdessä samaan aikaan keväällä 2018 tehdyt somekampanjat tavoittivat yli 36 000 henkilöä somessa, panostuksen ollessa koko ryhmälle alle 200 euroa.

Yrittäjien taidon ovat kasvaneet sisällöntuotannon saralla, ja olemme saaneet nauttia hyvistä videoista, jotka kertovat somessa Tainionvirran tarinaa myös kansainvälisille matkailijoille.

”Hankkeen aikana kokonaisymmärrys on kasvanut markkinoinnista yhteissä some- ja googlekoulutuksissa. Lisäksi markkinoinnin näkökulmiin ja sisällöntuottamiseen olemme saaneet uutta ymmärrystä. Meille myös selvisi superongelman syy kotisivuihin liittyen yrityskohtaisessa konsultointipäivässä”, kertoo yrittäjä Taina Blomqvist Tervalepikon Torpista omista kokemuksistaan.

Lue lisää »

Millaista on palvelun brändääminen ja tuotteistaminen?

11.3.2019

Palma-hankkeen palvelun tuotteistamiseen ja brändäämiseen liittyvä työpaja järjestettiin Hämeen matkailu- ja palveluyrityksille vuoden alussa Villa Takilassa Padasjoella. Mistä asioista palvelun brändi sitten muodostuu? Ja hyödyntävätkö yritykset ympäristöä osana brändiään?  

LAMKn muotoiluinstituutin visuaalisen viestinnän lehtori Marion Robinson johdatti osallistujia miettimään, mitä brändi tarkoittaa. Brändityössä pitää pysähtyä ja miettiä, mikä on brändin ydin. Yrityksen pitää tuntea itsensä ja vahvuutensa. Brändityötä ohjaavat visio ja missio ja tekeminen vaativat johdonmukaisuutta. Pelkkä visuaalinen ilme ei riitä, vaan brändi syntyy vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa. Brändiviestinnän tulee olla yhdenmukaista, luotettavaa ja tyylin tulee säilyä.  Selkeä brändimielikuva lisää luottamusta, kasvattaa liiketoimintaa ja yrityksen arvoa.

Miksi? Mitä? Miten? 

Työpajassa käsiteltiin myös brändäyksen ja markkinoinnin eroja. Brändäys on pitkälle tähtäävää toimintaa, strategiaa. Se määrittelee miksi tehdään ja mihin suuntaan mennään. Brändäyksen takia tehdään toistuva ostopäätös. Markkinointi puolestaan vastaa kysymykseen, miten tehdään. Se on yrityksen ulkoista toimintaa ja tekemistä. Siinä määritellään toimenpiteitä ja saadaan asiakas ostamaan ja kokeilemaan ensimmäistä kertaa.

Lue lisää »

”Mie voitin!” eli kuinka yhdistystoiminta joutuu sopeutumaan yhteiskunnan muuttuviin rakenteisiin

8.3.2019

Ajoin kohti Vojakkalaa pimeää metsätietä, tie oli mutainen ja sade piiskasi ikkunaa. Korkeiden kuusten latvoista ei erottanut missä varjot loppuivat ja musta yötaivas alkoi. Radiossa dramaattinen ääni varoitti Euroopan Unionin tietosuojalainsäädännön muutoksesta, siitä kuinka tämä koskee juuri SINUA. Radio kertoi kuinka sinä ja edustamasi taho voitte olla huomattavassa lakiteknisessä vaarassa. Ääni pehmeni ja tarjosi ratkaisua kertakorvausta vastaan, olihan se kaupallisen radiokanavan maksullinen tiedote.

Pelottavat lakipykälät ulottuivat kuitenkin kotiovelle saakka. Ne vaativat yhdistystoimijoilta reagoimista ja niiden vaatimuksiin vastaamista. Uusien säännösten lähtökohtainen pyrkimys oli turvata kuluttajia ylikansallisten yritysten tietojen keräämiseltä, mutta ne vaativat meiltä kaikilta omien tapojemme ja käytäntöjemme läpinäkyvää kirjaamista. Tiedonhallinnan organisoimista, jota ei välttämättä ylipäätään siihen mennessä ollut olemassa.

Lain muutokset, uudet vaatimukset ja tarkkuutta vaativat toimet olivat suuressa ristiriidassa siihen, kun aloitin yhdistystoiminnan vastuuttomana palkollisena. Muistan kuin eilisen päivän, kun arvoisa johtokuntamme jäsen asteli toimistolle ja ilmoitti laittavansa muistomerkin pystyyn, sen jälkeen kun oli paljastunut, ettei hanke ollut oikeastaan millään lailla tukikelpoinen. Kolmessa tunnissa kaikki oli suunniteltu ja hankittu ilmaiseksi. Lue lisää »

Kalatalousaktivaattori ei ole pelkkä hanketyöntekijä

4.3.2019

Sisä-Suomen kalatalousryhmä rahoittaa elinkeinokalatalouteen liittyviä kehittämis- ja suunnitteluhankkeita. Lisäksi kalatalousryhmän aktivaattori avustaa alan toimijoita erilaisten kalatalouteen liittyvien hankkeiden hakemisessa. Tärkein hankeryhmä lienee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta haettavat alan yrittäjien investointihankkeet. Hankkeiden parissa työajasta kuluu kuitenkin vain osa. Ainakin toinen puoli koostuu hyvin monipuolisesta toiminnasta.

Aktivaattori osallistuu erilaisiin työ- ja ohjausryhmiin, esimerkkinä Keski-Suomen ruokaketjun kehittämistyöryhmä. Sen tapaamisissa on mahdollista tavata muita elintarviketuotannon kanssa työskenteleviä ihmisiä. Työryhmän kautta syntynyt verkosto ja sen kautta parantunut käsitys alueen olosuhteista on ollut suureksi avuksi kalatalousryhmän ydintoiminnan kehittämisessä. Mielenkiintoisen näköalapaikan ja vaikuttamisen mahdollisuuden on tarjonnut myös Lahden ammattikorkeakoulun ja Vammaisurheiluliiton LUKA-luonto kaikille-hankkeen ohjausryhmässä työskentely. Sen tavoitteena on parantaa liikuntarajoitteisten ihmisten pääsyä luontoliikunnan pariin. Kalatalousaktivaattorin rooli hankkeessa on ollut tuoda kalastusmatkailun kohteita ja yrittäjiä hankkeen toiminnan piiriin. Vaikka hankkeen toiminta alkoi käytännössä vasta syksyllä 2018, on sen tuloksina jo syntynyt loistava esteettömän koskikalastuksen kohde Hartolan Tainionvirralle. Lue lisää »