J2 toi yrittäjät yhteen uusin tavoin, myös nuoret yrittäjät esillä

”Asiakaskuntani moninkertaistui”

 

Yrittäjien välinen yhteistyö ja aito yhteinen tekeminen on näkynyt ja kuulunut Janakkalassa koko viime vuoden ajan. J2-hankkeen avulla yritykset ovat saaneet uusia asiakkaita, tehneet yhteistyötä ja samalla tuoneet uutta elinvoimaa Janakkalaan. Näkyvyyttä taas on saatu paikallisten markkinointiviestinnän ammattilaisten avulla. Myös nuoret yrittäjät on otettu ilolla mukaan toimintaan.

Vuoden vaihteessa päättynyt J2 – Janakkala toiseen, Yrittäjät yhteen -hankkeen Kuukauden kuuma -tietoiskut, pop up -tapahtumat ja syksyn isot yrittäjämessut ovat tuoneet koko seutukunnalle uutta virtaa. Liikkeelle on saatu noin sata maaseutuyritystä Turengista, Tervakoskelta ja koko Janakkalasta.

− Kantava ajatus oli, että pääsisimme tekemään ja kokeilemaan yhteistyötä erilaisissa muodoissa. On ollut hienoa huomata, että mukana olevien tahojen kanssa syntyi ihan oikeasti uutta liiketoiminnallista yhteistyötä, toinen hankkeen vetäjistä, yrittäjänä itsekin toimiva Johanna Rosnell-Varjo kertoo.

Mentorointitoiminta puolestaan auttoi yrittäjyydestä haaveilevia tai jo toiminnassa olevia yrityksiä eteenpäin. Lisäksi hankkeen aikana suunniteltiin ja perustettiin uusia yrityksiä sekä tehtiin yhteistyötä nuorten 4H-yrittäjien kanssa.

− Yhdessä tämän porukan kanssa olemme voineet vahvistaa mielikuvaa yrittäjyydestä ja antaa rohkeutta lähteä yrittäjäksi. Se on aika upea juttu, Rosnell-Varjo painottaa.

Pääkallopaikkana on ollut Turengin keskustassa sijaitseva J2-tila, joka toimi useiden tapahtumien keskipisteenä sekä yrittäjien etätyö- ja kokouspaikkana. Tilassa kokoontui myös säännöllisesti markkinoinnin ja viestinnän yrittäjistä koostunut noin kymmenen hengen ydinjoukko. Alan paikalliset ammattilaiset ideoivat yhdessä uutta toimintaa alueelle ja toteuttivat tapahtumien markkinointia.

− Saimme samalla kartoitettua, minkälaista markkinointiviestinnän osaamista Janakkalasta löytyy. Ja sitähän on todella kivasti! Samalla vahvistui ajatus siitä, ettei näiden asioiden takia tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, Janakkalasta löytyy huippuosaamista, Johanna Rosnell-Varjo toteaa.

J2-vuoden aikana yrittäjät ovat verkostoituneet ja kouluttautuneet yhdessä. Kuvat: Johanna Rosnell-Varjo, Nea Ahtiainen ja Petra Pulkkinen.

Nuorten ääni esille

Janakkalalaiset yrittäjät ovat tehneet hankkeen markkinointia oman työnsä ohella ja samalla jakaneet osaamistaan myös muille.

− Tämä jengi sitoutui vuodeksi toimintaamme. Kun olemme tehneet yhdessä kädet savessa töitä, on syntynyt ihan omanlainen tekemisen meininki, Rosnell-Varjo kiittelee.

Nuorta näkökulmaa mukaan ydinporukkaan toivat 21-vuotias Nea Ahtiainen sekä 18-vuotias Ilona Sirén. Ahtiainen ja Sirén ovat saaneet kantaa kortensa kekoon muun muassa videoprojekteissa, mainoksissa ja someviestinnässä. Vaikka aluksi hyppääminen alan ammattilaisten joukkoon vähän askarruttikin, oli J2-vuosi molemmille hieno kokemus.

− Jännitimme ihan turhaan, mukana on ollut hyviä tyyppejä. Kaikki ottivat meidänkin ajatuksemme huomioon ja kokivat positiivisena nuorten näkökulman esille tuonnin, Ilona Sirén toteaa.

− J2:ssa on ollut mukana useita saman alan tekijöitä, mutta toisia ei ole vedetty tukasta, vaan tehty aidosti yhteistyötä. Jokainen on saanut tuoda oman vahvuutensa esille, lisää Nea Ahtiainen.

Ilona Sirén kertoo vuoden aikana saaneensa varmuutta siihen, että yrittäjyys on se oma juttu. Lukiossa viime vuoden Nuori Yrittäjä -yritystä pyörittänyt turenkilainen aikookin jatkaa tulevaisuudessa valitsemallaan tiellä. Oma somemarkkinointia tekevä yritys, SoMe Success, on perustamista vaille valmis.

− Asiakkaani ovat halunneet saada markkinointiin nuorten näkökulmaa ja kuulla mitä asioita voisi tehdä, jotta nuoria tavoitettaisiin paremmin, Sirén hymyilee.

− Hanke teki vuodestani menestyneemmän ja antoi näkemystä siihen, että minäkin voin tehdä tätä isompana. On ollut inspiroivaa toimia ammattilaisten kanssa ja huomata miten paljon tästä on saanut irti. Hankkeen avustuksella sain myös vuoden aikana uusia asiakkaita, hän hymyilee.

Asiakaskunta moninkertaistui

Valokuvaaja Nea Ahtiaisen asiakaskuntaan kuuluu paikallisten yritysten ja yhteistyökumppaneiden lisäksi tunnettuja viihdetaivaan nimiä Jannika B:stä Erika Vikmaniin. Ahtiaisen taidot on huomattu ja sana on kiirinyt eteenpäin. Hän kertoo asiakaskuntansa moninkertaistuneen myös J2-toiminnan ansiosta.

− Verkostoituminen J2-hankkeen kautta on ollut ihan huikea apu. Olen saanut uusia kontakteja ja asiakkaita. Itsevarmuus ihmisten kohtaamiseen on myös kasvanut koko ajan ja täältä on aina löytynyt joku, jolta kysyä apua.

J2-hankkeen hallinnoijana toimi Hämeenlinnan 4H-yhdistys ja rahoitus saatiin EU:n maaseuturahastosta Leader-ryhmä Linnaseutu ry:ltä. Johanna Rosnell-Varjo kiitteleekin Linnaseutua uskalluksesta lähteä rahoittamaan ennakkoluulottomasti hieman erilaista maaseudun elinvoimaa tukevaa hanketta.

− Emme olisi voineet toteuttaa tällaista toimintaa ilman rahoitusta. Uskon, että näillä tuloksilla myös rahoittaja voi olla tyytyväinen, Rosnell-Varjo hymyilee.

Nea Ahtiainen puolestaan kehottaa muitakin nuoria tarttumaan rohkeasti erilaisiin tilaisuuksiin ja verkostoitumaan vieraidenkin kanssa, vaikka ajatus ensin tuntuisi vaikealta.

− Vaikka Janakkala on melko pieni paikka, löytyy täältä todella paljon kontakteja ja mahdollisuuksia tehdä lisää. Aina ei tarvitse lähteä kauas löytääkseen uusia verkostoja ja asiakkaita, Ahtiainen summaa.

 

Pääkuvassa: Nuoret yrittäjät Ilona Sirén ja Nea Ahtiainen ovat saaneet J2-hankkeen toiminnasta paljon irti. Vuosi on kasvattanut itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Myös uusia asiakkaita ja tulevaisuuden verkostoja on kasvatettu kiitettävästi.

Lue lisää J2-toiminnasta Facebookissa >>
https://web.facebook.com/janakkalatoiseenyrittajatyhteen/
Lue J2-hankkeen toteuttamaa Tervakoski!-lehteä >>
https://issuu.com/j2janakkalatoiseen/docs/tervakoski_
Tutustu Nea Ahtiaisen valokuviin Nealeksandra Photography -Facebook-sivuilla >>
https://www.facebook.com/nealeksandra/

Teksti ja pääkuva: Ulla Harju/Hämeenraitti

 

Kiipeilijöille kaivattua lisätilaa Riihimäelle

Leader-hanke mahdollisti uusien reittien rakentamisen kiipeilyhallille

 

Riihimäen Kiipeilijät on saamassa kaivattua lisätilaa kiipeilyhallilleen. Vanhojen tilojen yhteyteen rakentuva parvitila sekä laajennusosa uusine kiipeilyreitteineen on enää loppusilausta vaille valmis. Tukea hankkeen tekemiselle on saatu Leader-ryhmä EMO ry:ltä.

Riihimäen kiipeilijät ry:llä on ollut boulderointia varten oma Rocklands-harrastushalli vajaa kolme vuotta. Nyt halliin saadaan kaivattua lisätilaa, kun alkukesästä alkanut laajennusprojekti saadaan päätökseen − juuri sopivasti ennen joulukuun alussa järjestettäviä kiipeilykisoja.

− Samalla kiipeilyseinien pinta-ala melkein tuplaantuu. Vaikka ylhäällä oleva tila on pienempi kuin vanha puoli, seinä- ja kiipeilypintaa on lähes yhtä paljon. Saamme myös seinille erilaisia muotoja, joita ei ollut vanhalla puolella, Riihimäen Kiipeilijät ry:n varapuheenjohtaja Petri Mäkelä kertoo.

Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä melko matalilla kiipeilyseinillä tai luonnossa kivillä ja kallioilla. Boulderoijat kiipeävät ilman köysiä tai muita varmistusvälineitä ja mahdollinen putoaminen turvataan aina paksuilla patjoilla. Riihimäen Kiipelijöiden pyörittämässä hallissa seinät ovat alle viisi metriä korkeita.

− Korkeus ei ole kiipeilyssä tärkein tekijä. Kiipeäminen on tekniikkalaji, jota oppii kiipeilemällä ja kehittämällä omaa tekniikkaansa, Mäkelä toteaa.

Samalla hän painottaa, että laji sopii kaikille ikään ja kuntoon katsomatta. Continue reading ”Kiipeilijöille kaivattua lisätilaa Riihimäelle”

Maaseutukokemuksia Latviassa

Vanhoja kunnostettuja kartanoita, lähiruokatuotteita ja matkailuyrityksiä.
Näihin ja moniin muihin latvialaisiin maaseutukohteisiin kävivät suomalaiset ja virolaiset maaseutuyrittäjät tutustumassa lokakuussa. Tuliaisina retkeläiset saivat aimo annoksen uusia ideoita sekä tarinoita kerrottavaksi eteenpäin.

Nelipäiväinen opintoretki oli osa kansainvälistä hanketta, jossa maaseutuyrittäjille ja -toimijoille on tarjottu tilaisuus tutustua Viron ja Latvian maaseudun yrityksiin. Suomesta mukana oli matkalaisia Leader-ryhmien Linnaseutu ry:n, Pirkan Helmi ry:n sekä Sepra ry:n alueelta.

Leipomo & Kahvila Paulan yrittäjänä toimiva Paula Suksia lähti mukaan opintoretkelle jo toistamiseen.

− Olin keväällä mukana Virossa ja nyt pääsin mukaan Latviaan. Opintoretket ovat olleet todella hyödyllisiä, koska olemme vierailleet monipuolisesti erilaisissa yritys- ja majoituskohteissa, Paula Suksia kertoo.

Kuohijoella kahvilatoimintaa pyörittävän Suksian mukaan kokemus Latviassa oli hieno ja tuo lisäpontta myös omalle yritykselle.

−  Olen samalla päässyt tutustumaan muihin yrittäjiin sekä saanut näkemystä ja kokemusta omaan yritystoimintaan, Paula Suksia hymyilee.

Kirsi Ilola ja muut retkeläiset pääsivät leipomaan leipää puu-uunissa. Tuliaisiksi jokainen sai uunituoreen ruisleivän.

Rohkeasti paras

Latviassa monet maaseutuyritykset ja -tilat ovat hyödyntäneet Leader-rahoitusta viedäkseen toimintaansa eteenpäin. Yritykset ovat tehneet laiteinvestointeja sekä rakentaneet majoituspaikkoja tai remontoineet toimitiloja.

Uutta ja innovatiivista toimintaa on kehitetty paljon. Retken aikana maisteltiin muun muassa paahdettuja härkäpapuja, ihmeteltiin Wakeboard-keskuksia ja vierailtiin siitake-farmilla. Lisäksi tutustuttiin kahteen hyvin erilaiseen kartanoon. Abgunste Muiza viehätti rappioromantiikan nälkäisiä, kun taas Berkenes Muiza oli remontoitu pieteetillä uutta vastaavaksi.

Ihmetyksen aiheita toivat lisäksi minttu- ja laventelitilat, joiden kävijämäärät ovat tuhansia vuodessa. Latvialaiset yrittäjät ovat onnistuneet laajentamaan toimintaansa erilaisilla työpajoilla ja majoitusmahdollisuuksilla.

Opintoretkeläiset saivat Latviassa myös täydellisen oppitunnin siitä, miten ihmiset ja tarinat luovat yrityksen brändiä. Aizputes Vina -viinitilan yrittäjä Mārtiņš totesi rohkeasti tekevänsä Latvian parasta hedelmäviiniä. Samalla hän hauskuutti yleisöään kertoen tarinoita tuotteidensa nimistä, yrittämisestä ja viinivalmistuksesta.

Lisätietoa Kestävä ja kansainvälistyvä maaseutu -hankkeesta >> https://seic.ee/fi/

Aizputes Vina -viinitilan yrittäjä Mārtiņš kertoi olevansa Latvian paras hedelmäviinintekijä.

 

Shiitake tarkoittaa japanista vapaasti suomennettuna sienipuuta. Retkeläiset pääsivät tutustumaan siitakkeiden kasvatukseen ja maistamaan sienistä valmistettua keittoa.

 

Siskosten perustama Pupuchi valmistaa paahdettuja härkäpapuja. Tuotteita saa vasta Latviasta, mutta pikkuhiljaa niitä halutaan myös muille markkinoille.

 

Opintoretkeläiset yöpyivät yhden yön Abgunste Muiza -kartanossa, joka tarjoaa majoitus- ja juhlatiloja. Paikkaa on muutaman vuoden ajan kunnostanut perhe, joka myös asuu kartanossa.

 

Lolita Duge kutsuu itseään Latvian minttukuningattareksi. Tilalla vierailee päivittäin noin sata ihmistä tutustumassa mintun kasvatukseen tai osallistumassa työpajoihin.
Teksti ja kuvat: Ulla Harju/Hämeenraitti

 

Taide valtasi aseman Iittalassa

Suomen ensimmäinen kylänsä näköinen juna-asema avattiin Iittalaan

 

Kun koko kylä puhaltaa yhteen hiileen, saadaan lopputuloksena jotain ainutlaatuista. Iittalassa yhteistyö sai aikaan Suomen ensimmäisen kylänsä näköisen juna-aseman. Nyt Iittalan taideaseman naivistisissa teoksissa seikkailee niin karhuja, kissoja kuin seeprojakin. Lisäksi alueelle on saatu uusi katos helpottamaan junaa odottavien aikaa.

Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitseva Iittala tunnetaan sekä lasista että naivismista. Lasimäki houkuttelee vuosittain toistasataatuhatta vierailijaa niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Suomen suurin naivistinen näyttely puolestaan kerää vuosittain 20.000 ihmistä.

− Tälle asemalle ostetaan yli 30.000 lippua vuodessa, mikä kertoo Iittalan matkailun merkityksestä. Iittalasta myös pendelöidään paljon muualle töihin, Pia Niemikotka Linnan kehityksestä kertoo. Continue reading ”Taide valtasi aseman Iittalassa”

Partiolaiset saavat uuden kämpän Vohlisaareen talkootyövoimin

Janakkalan Isojärvessä sijaitseva Vohlisaari on toiminut partiolaisten leirikeskuksena jo melkein sata vuotta. Nyt saareen rakennetaan uutta hirsikämppää, joka antaa tarvittavaa lisätilaa leiriläisille. Uusi mökki on aitoa lähirakentamista – puut on kaadettu rakennuspaikalta ja työtä on tehty pitkälti talkoolaisten voimin.

Vohlisaari on jo 1930-luvulta lähtien palvellut Janakkalan Ilvesten lippukunnan partiolaisia leirikeskuksena. Saarella on jo esimerkiksi sauna, keittokatos ja laavu. Lisäksi sieltä löytyy 1930-luvulta peräisin oleva rakennus, joka on tähän asti palvellut partiolaisia yöpaikkana. Vanhassa kämpässä ei kuitenkaan ole enää tarpeeksi tilaa kaikille yöpyjille, joten uusi mökki on tervetullut saarelle. Kämpän on tarkoitus valmistua ensi vuoden puolella.

− Viime vuoden helmikuussa kaadoimme ensimmäisen puun alueelta. Tuo puu löytyy nyt mökin katosta ja muut alueelta kaadetut puut mökin rungosta, hankkeen puuhamies Timo Valli kertoo.

Uuteen mökkiin mahtuu nukkujia 14-20 riippuen partiolaisten koosta ja iästä.

Continue reading ”Partiolaiset saavat uuden kämpän Vohlisaareen talkootyövoimin”

Vanhat autot heräävät eloon Harvialassa

Hämeen Mobilistit kunnosti museoautohallin huimalla talkootyömäärällä


Toukokuussa Hämeen Mobilistien museoautohalli Janakkalan Harvialassa sai innokkaita vieraita, kun hallin pihapiiri täyttyi 3.
4.-luokkalaista koululaisista. Harvialan koulun oppilaat olivat polkaisseet paikalle kevätretkelle tutustumaan vanhoihin autoihin ja yhdistyksen toimintaan. Hämeen Mobilistien Hälläpyörähalli onkin talkootyön voimannäyte. Kunnostamiseen on käytetty yli 2.500 vapaaehtoisten tekemää talkootyötuntia.

Harvialan koululaiset pääsivät Hälläpyörähallilla tutustumaan sekä vuodelta 1937 lähtöisin olevaan Federal-paloautoon että nykyaikaiseen poliisimaijaan. Pihapiirissä ratkottiin myös visaisia tehtäviä vanhoihin autoihin ja liikennesääntöihin liittyen, kuvattiin museoautoja tehtäviä varten sekä tutustuttiin vanhan Reo Speedwagon -linja-autoon koeajolla.

─ Toivon, että opin kaikenlaista vanhoista autoista ja asioista. Tykkään ja olen niistä kiinnostunut muutenkin. Iskän kaveri keräilee vanhoja autoja ja olen käynyt niitäkin katsomassa. Odotan myös sitä, että pääsen bussin kyytiin, päivän odotuksista kertoi neljäsluokkalainen Kaapo.

Nelosluokkalainen Lauri pääsi vanhan linja-auton kyytiin.

Ennen siirtymistä Hämeen Mobilistien omistukseen Hälläpyörähalli oli Harvialan koulukodin käytössä korjaamokoulutushallina. Kun poikakotinakin tunnetun koulukodin toiminta lopetettiin muutamia vuosi sitten, koko kiinteistörypäs laitettiin myyntiin. Hämeen Mobilistit osti hallin vuoden 2016 lopulla, josta alkoivat talkoin tehdyt kunnostustyöt.

─ Puolessa vuodessa jäsenistömme teki noin 2.500 talkootyötuntia. Olimme päättäneet, että emme osta työtä ollenkaan ja siinä myös onnistuimme, Hämeen Mobilistien puheenjohtaja ja puuhamies Pentti Kallionpää valottaa. Continue reading ”Vanhat autot heräävät eloon Harvialassa”

Keskiaikaista iloa lapsille

Keskiaikamarkkinoista tunnettu Hämeenlinnan Keskiaikayhdistys ja Etelä-Hämeen Martat pyörittävät Kanta-Hämeen alueella Keskiaikamarkkinoille – keskiajan kulttuuria kouluille ja kylille -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on pitää kouluille keskiaikaisia teemapäiviä sekä auttaa kyliä järjestämään aiheeseen liittyviä kyläpäiviä.

Toiminta lähti liikkeelle siitä, kun Keskiaikayhdistys ja Martat miettivät, kuinka he voisivat tehdä yhteistyötä. Yhdistykset luonnostelivat hankesuunnitelmia ja tulivat siihen lopputulokseen, että he voisivat järjestää kouluille keskiaikapäiviä.

─ Päivien aikana saamme opetettua lapsille uusia taitoja, joita he voivat käyttää omassa arjessaan, kertoo hankekoordinaattori Suvi Pesonen.

Keskiaikamarkkinoille-hanke haki toiminnalleen rahoitusta maaseuturahastosta Leader-ryhmä Linnaseutu ry:ltä. Tuelle annettiin myönteinen päätös maaliskuussa 2017. Hankkeessa on tällä hetkellä kaksi osa-aikaista työntekijää. Muuten toimintaa järjestetään vapaaehtoisten avulla talkoovoimin. Viime vuonna talkootunteja kertyi 904 ja talkoolaisia oli mukana 60.

─ Alueiden vapaaehtoiset ovat edellytyksenä sille, että tällaista keskiaikatoimintaa voidaan maaseudulla järjestää, toteaa Pesonen.

Toimintaa kouluille ja kylille

Ruokapajassa esiteltiin keskiaikaisia ruoanvalmistusvälineitä.

Tavoitteena on järjestää 36 keskiaikaista teemapäivää kouluille ja viisi keskiaikaista kyläpäivää. Tähän mennessä onkin jo järjestetty 20 päivää kouluille. Kyläpäiviä on tulossa muun muassa Hauhon perinnepäivillä 26. kesäkuuta ja Lammi-viikoilla elokuussa. Toimintaa jatketaan ainakin tämän vuoden loppuun asti.

─ Haluamme toiminnalla tukea lapsien monialaista oppimista samalla vahvistaen yhteisöllisyyttä kylissä ja kouluissa, ilmoittaa Suvi Pesonen.

─ Tapahtumissa lapset oppivat muun muassa ruoanlaittoa, veistelyä, käsitöiden tekoa ja historiaa. Eli siis kaikenlaisia tärkeitä taitoja, jotka ovat hyödyksi myöhemmin elämässä, Pesonen jatkaa.

Keskiaikamarkkinoille -hankkeen järjestämät päivät ovat suosittuja ja kysyttyjä. Viime vuonna koulu- ja kyläpäiville osallistui yhteensä 1000 ihmistä.

Keskiajan tunnelmaa Tervakoskella

Toukokuun alussa Tervakosken alakoulun kolmannen ja kuudennen luokan oppilaat pääsivät kokemaan keskiajan tunnelmaa Suruton ry:n mökillä Alasjärven rannalla. Päivän aikana lapset kiersivät pienissä ryhmissä rasteja mökin läheisyydessä. Rasteilla lapset pääsivät kokeilemaan muun muassa korujen tekoa, jousiammuntaa, veistämistä, karttojen tekoa ja keskiaikaisen ruoan valmistusta.

─ Lasten kanssa olo on antoisaa ja kivaa, mutta välillä myös haasteellista. Toiminnallisuutta pitää olla, että lasten mielenkiinto säilyy, sanoo Etelä-Hämeen Marttojen edustaja Jaana Lehrbäck.

Toiminnallisuutta tapahtumassa kyllä riittikin. Lapset olivat selvästi kiinnostuneita työpajoista ja vaikuttivat tyytyväisiltä hiukan erilaiseen koulupäivään.

Martat olivat jälleen mukana järjestämässä teemapäivää.

 

Pääkuvassa: Kolmannen luokan oppilaat pääsivät valmistamaan koruja korupajassa.

Teksti ja kuvat: Jaakko Launonen/Hämeenraitti

Päijät-Hämeessä kunnostetaan vesistöjä kansainvälisellä yhteistyöllä

Kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa parannetaan järvien veden laatua neljän organisaation voimin. Järvien kokonaisvaltainen hoito rakentuu neljän teeman ja kuuden järven ympärille. Toimintaa on Suomessa sekä Ruotsissa. Päijät-Hämeessä keskitytään Vesijärven kunnostamiseen.

Holistic approach in lake restoration -hanketta koordinoi Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Toiminta lähti rakentumaan vuonna 2014 päättyneen Järvi Hoi -hankkeen juurille. Myös Järvi Hoi oli kansainvälinen yhteistyöhanke, jossa keskityttiin enimmäkseen hoitokalastukseen.

Järvi Hoin jälkeen Vesijärvisäätiö päätti jatkaa toimintaa esiselvitysprojektilla, jossa selvitettiin, minkälaisia teemoja organisaatiot haluaisivat jatkossa mahdollisesti edistää. Esiselvityksen kautta syntyi uusi vesistön kunnostushanke.

─ Järvi Hoi oli enemmän kalastoon kohdistuva hanke, kun taas HolaLakessa on laaja ja kokonaisvaltainen järvien hoitoteema mukana, kertoo vesistöasiantuntija Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiöstä.

Mukana yhteistyössä ovat Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön lisäksi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Pyhäjärvi-instituutti ja ruotsalainen Osbyn kunta. Jokaisella organisaatiolla on oma kohdevesistönsä. Vesijärvisäätiö keskittyy Vesijärveen. LUVY:n kohdejärvinä toimivat Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja Enäjärvi. Pyhäjärvi-instituutin järvi on Köyliönjärvi. Osbyn kunnan kohteena on taasen Immelnjärvi.

Vesistöasiantuntija Mirva Ketola on tyytyväinen hankkeen etenemiseen. Kuva: Jaakko Launonen.

Toimintaa neljän teeman ympärillä

Esiselvitysprojektissa selvitettiin neljä pääteemaa, joiden ympärille varsinainen hanke rakentui. Teemoja ovat ulkoisen kuormituksen vähentäminen, kalastonhoito, veden laatu ja planktonyhteisöt sekä vesikasvillisuuden hoito.

HolaLaken osapuolet suorittavat teemoihin liittyviä toimenpiteitä ja kokoavat tietoa vesistökunnostusverkoston nettisivuille, josta se on kaikkien järvikunnostuksista kiinnostuneiden saatavissa. Teemoihin liittyen järjestetään muun muassa avoimia työpajoja Suomessa ja Ruotsissa.

─ Kaikilla organisaatioilla on kokemusta teemojen aiheista. Yritämmekin koota kokemukset yhteen ja tuottaa samalla tietoa ihmisille näistä asioista. Työkielenä meillä on englanti, mutta kaikki tuotokset käännetään paikalliselle kielelle, toteaa Ketola.

Kohdejärvillä tehdään teemoihin liittyen paljon erilaisia paikallisia toimenpiteitä. Hankkeessa halutaan muun muassa ehkäistä haitallisten leväkukintojen esiintymistä ja kehittää ruovikoiden hoitomenetelmiä sekä edistää niitetyn järviruo’on käyttöä raaka-aineena.

Tärkeä osa-alue on myös hoitokalastusmenetelmien kehittäminen sekä hoitokalastussaaliin hyötykäytön edistäminen. HolaLake järjestää paikallisille kalastajille pyydystalkoita ja kehittää muun muassa kirjanpitokalastusta. Tavoitteena on myös merkitä kaloja ja siten selvittää, miten kalat liikkuvat järven eri selkien välillä.

─ Jos joku saa pyydykseensä merkatun kalan, voi merkin ja tiedot palauttaa korvausta vastaan Luonnonvarakeskukselle, ilmoittaa Mirva Ketola.

Kuvassa hankkeen järjestämät pyydystalkoot, joissa työn alla rysät ja katiskat.

Kansainvälistä Leader-kehittämistä

HolaLake on kansainvälinen Leader-yhteistyöhanke, jonka pääkoordinoijana on Lahden seudulla toimiva Etpähä ry. Muita toiminnassa mukana olevia Leader-ryhmiä ovat Päijänne-Leader ry, Ykkösakseli ry, Leader Pyhäjärviseutu ry ja ruotsalainen Skånes ESS. Kansainvälisten hankkeiden tavoitteena on kehittää eri maiden toimijoiden yhteistyötä siten, että he oppisivat mahdollisimman paljon toisiltaan. Opittuja asioita voi liittää osaksi oman organisaation toimintaa ja sitä kautta auttaa oman alueensa kehittämistä.

HolaLake on yksi esimerkki toimivasta kansainvälisestä hankkeesta. Siinä yhdistyvät jokaisen osapuolen taidot, joiden avulla pystytään kehittämään oman alueen vesistöjen hoitoa parempaan suuntaan. Organisaatiot jakavat kerättyjä tietoja paikallisille ihmisille.

─ Meillä oli olemassa vesistöjen hoitoon liittyviä asioita, joita halusimme edistää. Aikaisemmasta kansainvälisestä Leader-projektista meille jäi hyvät kokemukset, joten päätimme hakea uudestaan rahoitusta maaseuturahastosta myös HolaLake-hankkeeseen, kertoo ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiöstä.

 

Pääkuva: Äkeenojan kosteikko on yksi seurannassa olevista kosteikoista Vesijärvellä. Kuva: Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö.

Teksti ja henkilökuva: Jaakko Launonen/Hämeenraitti
Hankekuva: Mirva Ketola
Kosteikkokuva: Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Turvallisuus takaa kesäteatterin toiminnan

Turkhaudalla Hausjärven kunnassa on suosittu kesäteatteri Miinan Monttu. Kesäteatterin toimintaa pyörittää Nuorisoseura Silmu. Nuorisoseura on aloittanut liikenneturvallisuushankkeen, jotta Miinan Montun toiminnan jatko voidaan taata.

Nuorisoseura Silmun liikenneturvallisuushanke lähti liikkeelle monien vaiheiden jälkeen. Alkunsa se sai jo vuonna 2010, kun Miinan Montulle suunniteltiin puffettikatosta ja äänikoppia. Lupa näiden rakentamiseen saatiin silloiselta Hämeen Tielaitokselta, jonka mailla Miinan Monttu osittain sijaitsi.

─ Siinä kävikin sitten niin, että Tielaitos lakkautettiin ja tilalle tuli ELY-keskus. He eivät antaneetkaan lupaa rakentamiselle, kertoo liikenneturvallisuushankkeen vetäjä Juhani Ahtinen.

Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa käytiin pitkiä keskusteluita ja lopputuloksena syntyi Miinan Montun liikenneturvallisuushanke. Hankkeen aloitus oli edellytys sille, että toimintaa saatiin jatkaa. ELY-keskus oli havainnut riskinä kesäteatterin vieressä sijaitsevan tien.

─ Kaikki vaaran mahdollisuudet pitää huomioida. Siellä missä on liikennettä, on aina myös vaara, että jotain voi käydä, toteaa Nuorisoseura Silmun tuore puheenjohtaja Kai Varantola.

Pitkäjänteistä kehitystä

Hankkeessa on kaksi varsinaista vaihetta. Ensimmäinen vaihe sisältää tiesuunnitelman laadinnan ja toinen vaihe sisältää suunnitelman toteutuksen. Ensimmäinen vaihe tehtiin jo viime vuonna ja tänä kesänä on tarkoitus aloittaa hankkeen toinen vaihe.

─ Käytännössä toinen vaihe tarkoittaa sitä, että tien varteen tulee sillankaide 80 metrin matkalle. Kaide nousee 120 senttimetrin korkeudelle ja se upotetaan 80 sentin syvyyteen, Juhani Ahtinen valaisee hankkeen suunnitelmaa.

Samalla tiealue kaventuu 20 metristä noin kolmen metrin päähän uudesta kaiteesta. Miinan Montun rinne palautetaan alkuperäiselle maanomistajalle, jonka kanssa Silmulla on voimassa oleva vuokrasopimus.

Liikenneturvallisuushanke ei ole Nuorisoseura Silmun ainoa hanke. Vuosien varrella nuorisoseura on hakenut tukea muun muassa Miinan Montun katoksen rakentamiseen ja katsomoiden uusimiseen. Nyt valmistuva liikenneturvallisuushanke mahdollistaa myös vanhojen ideoiden heräämisen eloon.

Nuorisoseura Silmu onkin erinomainen esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen rahoitus auttaa kehittämään toimintaa. Idea rahoitukseen lähti jo huoltoteitä ja sähkötöitä tehdessä.

─ Silloin edessämme oli isoja investointeja, joita seuramme ei pystynyt tekemään. Me emme saa tuottaa voittoa, joten ei meillä ole kymmeniä tuhansia euroja laittaa likoon, ilmoittaa Juhani Ahtinen.

Rahoitusta Nuorisoseura Silmu on saanut maaseuturahastosta Leader-ryhmä EMO ry:ltä. Saadut tuet ovat lisänneet uskallusta suunnitella uusiakin hankkeita.

Suosittu kesäteatteri

Nuorisoseura Silmu täyttää tänä vuonna kunnioittavat 109 vuotta. Kesäteatteri Miinan Monttu saavuttaa sekin jo 25 vuoden iän, vaikka kesäteatteria alueella on nähty jo ennen Miinan Monttuakin.

─ Kesäteatteritoimintaa oli jo ennen vuotta 1993, mutta silloin toimintaa oli pitkin ja poikin maatalojen pihoja. Kiinteää paikkaa ei ollut ennen Miinan Monttua, kertoo Juhani Ahtinen.

Parina viime vuotena kesäteatteri on ollut katsojamäärissä mitattuna Riihimäen seudun suosituimpia, ellei suosituin kesäteatteri. Teatterin näytöksiä onkin kehuttu seudun parhaiksi.

─ Viime kesänä rikoimme kaikki mahdolliset ennätykset, mitä meillä on ollut. Parhaimmillaan oli yli 500 henkilöä yhdessä näytöksessä. Kokonaiskatsojamäärä nousi yli 5400, iloitsee Kai Varantola.

Tänä kesänä ensimmäinen näytös pidetään 9. kesäkuuta. Kyseessä on Sanna Saarelan ohjaus Eila, Rampe ja palvattu onni. Näytelmä sisältää huumoria Tampereen murteella höystettynä ja näytöksiä pidetään neljä ennen tauolle siirtymistä. Joko tauon aikana tai esityskauden jälkeen rakennetaan Miinan Montun kaide.

Näytelmien lisäksi Miinan Montussa järjestetään muun muassa konsertteja ja oopperoita. Viime kesänä suosiota keräsi Hausjärvi Love. Tulossa on myös Miinan markkinat -huutokauppa, VSOP-improvisaatioteatteria ja gospelmusiikkia. Aluetta voi myös vuokrata omaan käyttöön. Esimerkiksi Ryttylän koulun kevätjuhla on järjestetty Miinan Montussa jo monena vuotena.

─ Ilmoitamme tulevista avoimista tapahtumista omilla verkkosivuillamme, Kai Varantola päättää.

Viime kesä oli teatterille menestys.

Pääkuvassa Juhani Ahtinen (vas.) ja Kai Varantola (oik.) havainnollistavat uuden kaiteen korkeutta.

 

Teksti ja pääkuva: Jaakko Launonen/Hämeenraitti
Muut kuvat: Nuorisoseura Silmu

Heinolaan uusi Training Center

Heinolasta Faneerinrannasta vanhan teollisuushallin uumenista löytyy Heinolan NMKY koripalloseuran YMCA Training Center. Harjoittelusali on vielä osittain rakennusvaiheessa, mutta tulevaisuudessa se tulee toimimaan heinolalaisen koripallon keskuksena.

Idea uudesta harjoituskeskuksesta lähti tarpeesta. Heinolan kaupungin ylläpitämiä saleja vähennetään muun muassa koulujen sisäilmaongelmien takia. Samaan aikaan Heinolan NMKY:n toiminta jatkaa kasvuaan. Sopivista harjoittelutiloista alkoi syntymään pulaa.

─ Vaarana on, ettemme pysty pian järjestämään kaikille halukkaille toimintaa, toteaa YMCA Training Center -hankkeen projektipäällikkö Vesa Hämäläinen.

Hämäläinen etsi uutta hallipaikkaa lähialueilta aktiivisesti ja kävi tarkistamassa kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Etsintää vaikeutti koripallon vaatimat puitteet. Koripallohallin täytyy olla sopivan korkea ja päädyissä tulisi olla tilaa turvaetäisyyttä varten. Sopiva halli löytyi lopulta Faneerinrannasta.

─ Hallissa ei ollut pilareita ja palkkeja tiellä. Varmistin vielä korkeuden sopivaksi koritelineellä. Kävin vuosi sitten maaliskuussa ensimmäisen kerran katsomassa paikkaa ja parin päivän päästä saimme varmistuksen. Hankkeen hahmotelmat aloitimme noin vuosi sitten, kertoo Hämäläinen.

Tarkoituksena on, että koko Heinolan NMKY:n toiminta tulisi rakentumaan rannassa sijaitsevien rakennusten ympärille.

Nuorten olohuone

Heinolassa halutaan, että etenkin lapset ja nuoret liikkuisivat ja viihtyisivät koripallon parissa. Training Center avataankin aina iltapäivällä siten, että nuoret pääsevät suoraan koulusta hallille tekemään esimerkiksi läksyjä ja syömään omia tai kahvion eväitä. Samalla halli tarjoaa täydelliset liikuntamahdollisuudet niin totiseen harjoitteluun kuin vapaamuotoisempaan pelailuun.

Tarkoituksena on siis tehdä Training Centeristä suuri olohuone nuorille.

─ Mieluummin haluaisimme nähdä nuoria järkevän tekemisen parissa kuin jossain toreilla, kauppakeskuksissa tai huoltoasemilla iltaisin pyörimässä, Hämäläinen avaa hankkeen ideaa.

Hallilla tullaan järjestämään silloin tällöin perjantaisin ja lauantaisin myös yökoripallotoimintaa, joka on etenkin pääkaupunkiseudulla todella suosittua.

Talkootyö merkittävässä roolissa

Koripallokeskusta on rakennettu talkoovoimin. Palkattuja ammattilaisia on käytetty vain lattiantasoituksessa, parketin tekemisessä, koritelineiden asennuksessa ja muiden lattiapintojen valmistelussa.

Koripalloseura kutsui hankkeen alkuvaiheilla kaikki juniorit ja heidän vanhempansa infotilaisuuteen, jossa kysyttiin heidän ajatuksiaan talkootöistä. Intoa töihin löytyi ja hankkeen budjetti laadittiin tämän pohjalta.

Alkuvaiheilla Heinolan NMKY kävi myös keskustelua Heinolan liikuntatoimintojen kanssa mahdollisesta rahoituksesta. Sopivaksi vaihtoehdoksi löydettiin alueella toimiva Päijänne-Leader, jonka kautta hanke sai tukea maaseuturahastosta. Rahoitus kattaa hankkeen kuluista noin 50 prosenttia.

Myös yksityiset ihmiset voivat tukea hanketta Heinolan NMKY:n nettisivujen kautta liittymällä esimerkiksi normaaliksi jäseneksi, kannatusjäseneksi tai ainaisjäseneksi. Vaihtoehtoisesti voi lahjoittaa haluamansa summan rahankeräysluvan alaisilla lahjoitussivuilla.

─ Jos ostaa nimikkopenkin, sillä saa myös koripalloseuran ainaisjäsenyyden ja ilmaiset kahvit koko loppuelämänsä ajaksi hallin kahviosta, Vesa Hämäläinen selittää.

Hankkeeseen etsitään vielä myös yrityksiä yhteistyökumppaneiksi.

Hallin uusi lattia kiiltää komeasti.

Puitteet huippuluokkaa

Training Centerin iltakäyttö on pyhitetty suurimmaksi osaksi koripallolle. Tilat on suunniteltu nimenomaan Heinolan NMKY:n koripallotoiminnalle. Päiväsaikaan Training Center on myös muiden vuokrattavissa.

─ Päivisin tila sopii erittäin hyvin esimerkiksi senioriliikunta- tai koulukäyttöön. Jotkut ryhmät tarvitsevat nimenomaan parkettilattian ja he tulevat meille, Hämäläinen valaisee käyttömahdollisuuksia.

Ulkopuolisia käyttäjiä halutaankin mahdollisuuksien mukaan vuokralle. Esimerkiksi Suomen urheiluopisto on tulossa hallille harjoittelemaan muutamiksi viikoiksi.

Kun koripallotoiminta siirtyy muualta uusiin tiloihin, vapautuvat vanhat tilat muiden käyttöön. Tätä kautta uudesta harjoituskeskuksesta hyötyvät siis myös muut sisälajit ja halleja käyttävät toimijat.

─ YMCA Training Centeristä hyötyvät kyllä täällä Heinolassa kaikki, iloitsee Vesa Hämäläinen.

YMCA Training Centerin avajaiset järjestetään viikolla 21. Tällöin järjestetään kaikille avoimet juhlat ja avajaisturnaukset, joissa kaikki seuran joukkueet pääsevät pelaamaan uudessa hallissa.

 

Hanketta voi tukea tämän linkin kautta: www.heinmky.fi/ytc

 

Kuvat ja teksti: Jaakko Launonen/Hämeenraitti