Japanilaiset matkanjärjestäjät ja bloggarit vierailevat Hämeessä

Kantahämäläistä matkailutarjontaa esitellään japanilaiselle kymmenen hengen ryhmälle viikonlopun ajan tammikuussa. Vierailun aikana esitellään hämäläistä luontoa, lähiruokaa, käsityöperinnettä sekä historiaa. 

Hämäläiset matkailuyrittäjät tekivät viime syksynä onnistuneen opintomatkan Tokioon. Matkan aikana yrittäjät tapasivat Suomeen matkoja järjestävien japanilaisten tukkukauppiaiden, matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen edustajia. Nyt työ japanilaisten asiakkaiden saamiseksi Kanta-Hämeeseen jatkuu. Matkalla kasvuun -yhteistyöhankkeen myötävaikutuksella alueen matkailutarjontaan tutustuu tulevan viikonlopun ajan kymmenen henkilön ryhmä potentiaalisia japanilaisia asiakkaita.

Japanilaisten vierailuun sisältyy hämäläisen luonnon ja lähiruuan esittelyä sekä tutustumista käsityöperinteeseen sekä alueen historiaan. Ryhmä tutustuu niihin hankkeessa mukana oleviin yrityksiin, jotka ovat olleet aidosti kiinnostuneita kasvattamaan liiketoimintaansa kansainvälisten asiakkaiden kautta ja panostavat siihen rahallisesti.

Matkalla kasvuun -yhteistyöhankkeen projektipäällikkö Leena Puumalainen on iloinen, että yrittäjistä löytyy rohkeutta ja halua hakea kansainvälisiä asiakkaita.

− Yhteistyö yrittäjien kanssa on sujunut hyvin. Pohdimme tietenkin, kuinka yritykset voisivat jatkaa hankkeen avulla käynnistyneitä konkreettisia toimenpiteitä myös hankkeen päätyttyä, Puumalainen toteaa. Continue reading ”Japanilaiset matkanjärjestäjät ja bloggarit vierailevat Hämeessä”

Valtakunnallisten maaseutuhankkeiden ideahaku on nyt auki

Ideahaulla etsitään nyt maaseudun kehittämiseen liittyviä ja valtakunnalliseen hankerahoitukseen soveltuvia ideoita. Tällä hakukierroksella haetaan maaseutuohjelmaan sisältyviä valtakunnallisia hankkeita rahoitettavaksi vuonna 2019. Haku on auki 31.1.2019 asti.

 

Ideoita haetaan teemaan:

Maaseudun elinkeinojen kestävä uudistuminen

Ideahaun kautta jalostuneiden hankkeiden tavoitteena on kehittää maaseudun elinkeinoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tavoitteena on löytää kestävää kehitystä ja erityisesti ilmastotavoitteita tukevia ideoita maaseudun elinkeinoaloilta, joissa on paljon aiheeseen liittyvää uuden tiedon ja osaamisen tarpeita tai erityisiä haasteita. Tarkoituksena on tuottaa elinkeinoalojen ongelmiin ja haasteisiin kestäviä ratkaisuja, edistämällä esimerkiksi uuden tiedon hyödyntämistä, innovatiivisten ratkaisujen tai uuden osaamisen kehittymistä. Hankkeet voivat osaltaan olla rakentamassa siltaa myös tulevalle ohjelmakaudelle.

Esimerkkejä mahdollisista kehittämiskohteista:

  • toimialan arvoketjut ja uudentyyppiset verkostot, tuotteiden jalostusasteen nostaminen ilmastotavoitteiden kannalta
  • toimialojen kilpailukyvyn lisääminen ympäristöosaamista kokonaisvaltaisesti parantamalla, ’kilpailukykyä ilmastoviisaudesta’
  • ympäristöasioiden osaaminen ja hallinta, vähähiilisyys, resurssiviisaus, hiilen sidonta ja kiertotalous
  • kiertotalouden ratkaisut mahdollisuutena luoda uutta yritystoimintaa
  • Valmistelussa tulee ottaa huomioon jo käynnissä olevat kehittämistoimenpiteet sekä tarvittaessa sovittaa ne yhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankkeet on suositeltavaa toteuttaa yhteistyöhankkeina kahden tai useamman toimijan kanssa.

Esitettävän hankeidean tulee soveltua Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014–2020.

Haussa ideat, ei vielä koko hanke

Valtakunnallisten hankkeiden haku toteutetaan kaksivaiheisena: ensin haetaan ideoita ja parhaista ideoista valitaan jatkoon potentiaalisimmat, joista jalostetaan haun toisessa vaiheessa varsinainen hankesuunnitelma ja -hakemus. Nyt ensimmäisessä vaiheessa hakijoita pyydetään esittämään hankeideansa tiivistetysti, erityisellä ideahakua varten laaditulla hakulomakkeella, joka on tulostettavissa Maaseutu.fi-sivustolla.

Ideoita haetaan ainoastaan hanketuille. Ideahaku ei koske yksittäisen yrityksen kehittämistä.

Miten mukaan?

Allekirjoitettu ideahakulomake toimitetaan 31.1.2019 mennessä sähköpostitse pdf-muodossa: ideahaku.valtakunnallinen@ely-keskus.fi. Ideahakulomake on mahdollista palauttaa myös postitse osoitteeseen: Hämeen ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, PL 29, 15141 LAHTI. Viimeinen postituspäivä on 31.1.2019.

Lisätietoja:
asiantuntija Lassi Hurskainen, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 046 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 065, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

Hämeen ELY-keskuksen valintajaksot vuodelle 2019

Maaseudun yritys- ja hanketukia voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn valintajakson päättymisen jälkeen. Valintajaksot Hämeen ELY-keskuksessa vuonna 2019 on nyt julkaistu.

Yritystukien valintajaksot :

  • 1.11.2018- 31.1.2019
  • 1.2.2019- 30.4.2019
  • 1.5.2019- 31.7.2019
  • 1.8.2019- 31.10.2019

Hanketukien valintajaksot:

  • 1.11.2018- 28.2.2019
  • 1.3.2019- 31.5.2019
  • 1.6.2019- 31.10.2019

Continue reading ”Hämeen ELY-keskuksen valintajaksot vuodelle 2019”

Nyt etsitään uusia maaseudun innovaatioryhmiä – haku auki!

Kierrätyslannoitteita, naudan sairauksien aikaista tunnistamista lämpökuvauksen avulla ja energiaviisasta viljan kuivausta bioenergialla. Muun muassa nämä oivallukset ovat saaneet maaseudun innovaatiorahoitusta aiempina vuosina.

Maaseudun innovaatioryhmät parantavat maatalouden ja muun alkutuotannon tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä. Ryhmät ratkaisevat tunnistetun ongelman ja jakavat syntyneen innovaation yleisesti käyttöön. Innovaatioryhmät koostuvat yrittäjistä, joilla on konkreettinen ongelma, ja ratkaistavan kysymyksen kannalta oleellisista asiantuntijoista.

Maaseudun innovaatioryhmien haku järjestetään kaksivaiheisena. Ideahaku on käynnissä 22.11.2018-31.1.2019.

Hae mukaan toimittamalla kuvaus hanke-ideasta. Soveltuvimmat ideat valitaan mukaan toiselle hakukierrokselle, jonka hakuaika päättyy 31.5.2019.

Maa- ja metsätalousministeriö järjestää jo rahoitettuja EIP-hankkeita esittelevän tilaisuuden 17.1.2019.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan noin 10-12 maaseudun innovaatioryhmää ohjelmakauden 2014-2020 aikana.

Continue reading ”Nyt etsitään uusia maaseudun innovaatioryhmiä – haku auki!”

Päijät-Hämeen kylät yhdistyy Päijänne-Leaderiin

Päijät-Hämeen kylätoiminnalle vahvempi kivijalka

Päijät-Hämeen kylät ry siirtää toimintansa Päijänne-Leader ry:n kyläjaostoksi. Käytännössä Päijät-Hämeen kylät jatkaa toimintaansa omalla nimellään, logollaan ja päivä päivältä aktiivisemmalla otteella päijäthämäläisten kylien puolesta puhujana. Kylä- ja Leader-toiminnan yhteistyön tiivistymisen tavoitteena on vahvistaa ja mahdollistaa maaseudun laajempi yhteistyö alueen kehittämisessä sekä maaseudun säilyttäminen elinvoimaisena yhdistämällä kahden maaseudulla toimivan yhdistyksen voimavarat.

Päijät-Hämeen Kylät ry on toiminut alueen maakunnallisena kyläyhteenliittymänä yli 20 vuoden ajan. Vuoden 2014 jälkeen Päijät-Hämeen Kylillä ei ole ollut palkattua kyläasiamiestä. Yhdistyksen perustoimintaa on pyörittänyt osa-aikainen sihteeri ja puheenjohtaja hallituksen kanssa talkoovoimin. Kylätoiminnan valtionavun niukkuus ei ole mahdollistanut kokoaikaisen työntekijän palkkaamista kylätoimintaa.

− Erilaisten tulevaisuusverstaiden ja hallitusten pohdintojen tuloksena tilanteeseen parhaaksi ratkaisuksi todettiin toimintojen yhdistäminen hallintoa keventämällä, hyödyntämällä olemassa olevia henkilöresursseja ja hakemalla vahvempaa näkyvyyttä paikalliskehittäjänä, toteaa Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Anu Taipale. Continue reading ”Päijät-Hämeen kylät yhdistyy Päijänne-Leaderiin”

Hae Uusiutuva metsä ja maaseutu -Kasvupolulle

Metsä- ja maaseudulla toimivilla mikro- ja pk-yrityksillä on suuri merkitys alueen elinvoimaisuudelle ja sitä kautta koko Suomen taloudelle ja sen kasvulle. Samaan aikaan metsä- ja maaseudulle etsitään uudenlaisia ratkaisuja, jotka tukevat alueen elinvoimaisuuden säilymistä ja kehittymistä. Uusiutuva metsä ja maaseutu -Kasvupolku haluaa tukea näiden yritysten kasvua ja kehittymistä sekä toimivien ratkaisujen löytymistä.

Tänä vuonna Uusiutuva metsä ja maaseutu -Kasvupolulle haetaan monipuolisesti eri alojen yrityksiä, joiden liikeidea kumpuaa metsän, luonnon ja maaseudun mahdollisuuksista. Mukaan ovat tervetulleita maaseudun ja metsä- ja luontoyrittäjyyden uusia ratkaisuja tarjoavat yritykset sekä perinteisemmät toimijat. Erityisen kiinnostuneita Kasvupolun kumppanit ovat yrityksistä, jotka tuottavat ratkaisuja maaseudun logistiikkaan, maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen, metsänhoitoon, luontomatkailuun ja luonnon raaka-aineiden jatkojalostamiseen elintarvikkeiksi tai muiksi tuotteiksi.

Uusiutuva metsä ja maaseutu -Kasvupolku yhdistää aikaisempina vuosina toteutetut Maaseudun Kasvupolun ja Metsä- ja luontoyrittäjyyden Kasvupolun suuremmaksi kokonaisuudeksi. Kasvupolun kumppaneina toimivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Metsäkeskus, ProAgria, Maaseutuverkosto sekä Kiteen kaupunki.

Kumppanit odottavat näkevänsä Kasvupolulla monipuolisen joukon innovatiivisia ja kasvunnälkäisiä yrityksiä myös tänä vuonna.  Viime vuonna toteutetuilta Kasvupoluilta eteni kaksi yritystä Kasvu Openin TOP 10 yrityksen joukkoon ja lappeenrantalainen tukkienmittausjärjestelmiä sahateollisuuteen valmistava Finnos Oy Kasvu Openin startup -sarjan voittajaksi.

– Kasvu Openista oli meille selkeästi hyötyä. Monta virhettä jäi varmasti tekemättä, kun saatiin keskustella asioista osaavien asiantuntijoiden kanssa, toteaa Finnos Oy:n toimitusjohtaja Jere Heikkinen.

Kasvupolun sisältö ja eteneminen

Haku Uusiutuva metsä- ja maaseutu Kasvupolulle on avoinna 20.1.2019 asti. Ohjelmaan haetaan monipuolisesti eri alojen yrityksiä, joiden liikeidea kumpuaa metsän, luonnon ja maaseudun mahdollisuuksista. Hakijoiden joukosta mukaan Kasvupolulle valittavat 30 yritystä julkistetaan 4.2.2018 Kasvupaja-webinaarissa, jossa mukana myös mielenkiintoisia puheenvuoroja teemasta.

Kasvupajan jälkeen mukaan valitut 30 yritystä jaetaan kahteen 15 yrityksen ryhmään yritysten toimialojen mukaan, joista toiselle ryhmälle järjestetään Pääkaupunkiseudulla Kasvupolun ensimmäinen Kiitoratapäivä 26.2.2019 ja toiselle ryhmälle 27.2.2019. Kasvupolun toiseen Kiitoratapäivään kutsutaan mukaan kaikki 30 Kasvupolulle valittua yritystä.

Kiitoratapäivien aikana eri alojen (tuotteistaminen, strategia, johtaminen, rahoitus, kansainvälistyminen, myynti ja markkinointi) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa Kiitoratapäivien aikana 10 mylläriä 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Kasvupolun tuomaristo valitsee Kasvupolun toisen Kiitoratapäivän päätteeksi 4 vakuuttavinta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

Hakulomake >>
https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/uusiutuva-metsa-ja-maaseutu-kasvupolku

Kasvu Open järjestää kaikenikäisille ja -kokoisille pk-yrityksille maksuttomia sparrauksia ympäri Suomen toimiala- ja aluekohtaisesti Kasvupolku®-nimisinä kokonaisuuksina. Sparrauksissa asiantuntijoita kohdataan väh. 10×45 minuuttia. Kaudella 2018 järjestettiin 26 Kasvupolkua, joihin valittiin 411 yritystä (liikevaihto arviolta yht. 850 M€).

Vuonna 2018 Kasvu Openille myönnettiin Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto Suomen Tasavallan Presidentin, Sauli Niinistön, toimesta. Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on vuosittain myönnettävä tunnustus suomalaisille, kansainvälisesti menestyville yrityksille ja niiden taustalla vaikuttaville yhteisöille. Kasvu Open on valittu Suomen edustajaksi Eurooppalaisen yrittäjyyden edistämisen kilpailussa, EEPA:ssa. Lisäksi hyviä käytäntöjä esittelevä Interreg Europe nostaa Kasvu Open -prosessin hyvänä toimintatapana pk-yritysten tukemiseen.

Uusiutuva metsä ja maaseutu Kasvupolun kumppaneina toimivat Metsäkeskus, ProAgria, Maaseutuverkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Kiteen kaupunki. Kasvu Openin valtakunnalliset kumppanit ovat Nordea, Finnvera, Technopolis, Varma, If, Team Finland, BusinessJKL, Keski-Suomen Liitto, Grano, Laukaan kunta, TT-Säätiö, Jyväskylän Messut, Jyväs-Caravan, Isku ja San Francisco Oy.

Kanta- ja Päijät-Hämeen parhaat maisemateot löytyvät Kalvolasta ja Hollolasta

Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ovat valinneet Vuoden maisemateko -kilpailun maakunnallisiksi voittajiksi toimialueeltaan kuusi maisematekoa. Erityisesti voittajateoissa nousivat esiin luovuus ja yhteisöllisyys. Hämeestä palkittiin Iittalan taideasema sekä Kiikunlähteen ympäristön hoitotoimenpiteet. Molemmat hankkeet ovat saaneet rahoitusta myös paikallisilta Leader-ryhmiltä.

Kanta-Hämeestä palkinnon pokkasi Iittalan taideasema, jonka kehittämisestä on vastannut Linnan Kehitys Oy. Iittalan taideasema on saanut Leader-tukea EU:n maaseuturahastosta Leader-ryhmä Linnaseutu ry:ltä. Leader-tuella alueelle tehtiin vihersuunnitelma, jossa mietittiin muun muassa katoksen ja taiteen paikat, aseman käyttäjäystävällisyyttä sekä istutuksia.

Päijät-Hämeesstä palkinto meni Kiikunlähteen ympäristön hoitamiselle, jonka toteuttamisesta on vastannut Hollolan kunta. Kiikunlähteelle rakennettiin portaat ja uudet opasteet Hollolan Martta-maaseutuohjelman sekä Hollola – Näköaloja ja elämyksiä -hankkeiden toteuttamina. Molemmat hankkeet ovat saaneet rahoitusta maaseutuohjelmasta Leader-ryhmä Etpähä ry:ltä. Continue reading ”Kanta- ja Päijät-Hämeen parhaat maisemateot löytyvät Kalvolasta ja Hollolasta”

Yhdessä tekoja! Ruoka tärkeäksi ja elämykselliseksi osaksi Suomen matkailua

Miksi ihmeessä Suomen ruokamatkailu pitäisi kehittää? Matkailija syö useita kertoja päivässä ja ruoka on tutkitusti keskeinen elementti matkakokemuksessa. Positiiviset, odotukset ylittävät kokemukset, jopa elämykset saavat matkailijan hymyilemään, tekemään uusintaostoksia ja jakamaan kokemuksia somessa.

Ruokakokemuksen myötä matkailija tutustuu paikalliseen elämäntapaan, kulttuuriin ja perinteisiin, lähiruokaan ja luonnonantimiin. Ruoan takia valitaan myös matkakohteita. Suomen matkailun kilpailukyvyn takia ruokamatkailua tulee kehittää.

Syksyllä 2018 alkanut Hungry for Finland  (H4F) – ruokamatkailun tuotteistamishanke täydentää alueellisia ja paikallisia hankkeita valtakunnallisesti tuoden toimijoiden käyttöön yhtenäisiä työkaluja (tuotesuositukset ja päivitetty strategia) ja antamalla sparrausta. Tavoitteena on saada ruokamatkailu alueellisesti näkyvämpään rooliin niin kotimaassa kuin kv-markkinoilla ja tuottaa yhdistelmätuotteita, joissa ruoka on houkutteleva tekijä. Valtakunnallisen ruokamatkailuverkoston toimintaa kehitetään pysyvän toiminnan suuntaan.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on koordinoinut valtakunnallista ruokamatkailun kehittämistä jo useita vuosia. Laajalla yhteistyöllä erityisesti matkailuyritysten kanssa on Suomelle laadittu ruokamatkailustrategia, jonka jalkautusta on tehty alueellisissa työpajoissa.

Työpajoissa tärkeimmiksi jatkokehittämisen toimenpiteiksi nousivat tuotteistaminen ja siihen oleellisesti liittyvät tarinat, elämyksellisyys ja asiakkaan osallistuminen sekä asiakasymmärryksen lisääminen. Näiden perustelujen myötä myös Hungry for Finland – Ruokamatkailun tuotteistamishanke käynnistyi syyskuussa 2018 ja se kestää syyskuuhun 2021. Hankkeen rahoittajana on EU:n maaseuturahasto.

Hanketta tehdään tiiviissä yhteistyössä Visit Finlandin (Business Finland Oy) ja alueellisten toimijoiden kanssa. Visit Finland viestii suomalaisen ruuan vahvuuksista lukuisissa markkinointi- ja PR-toimenpiteissä ja vie kehitystyön tuloksina syntyviä ruokamatkailutuotteita kansainvälisille markkinoille matkailu 4.0 -ruokamatkailuprojektin toimenpiteissä.

H4F hankkeen Kick off pidetään Matka2019-messuilla 17.1.2019 klo 10.00-12.00. Innostavien puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa avataan vuoden 2019 ruokamatkailukilpailu, jossa haetaan kärkituotteita kansainvälisille matkailumarkkinoille sekä tuoteaihioita jatkokehittelyyn.

 

Lisätietoja:
Kristiina Havas, ruokamatkailun projektipäällikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, kristiina.havas@haaga-helia.fi, puh. 0500 688 332  www.hungryforfinland.fi
Kehittämistiimin jäseniä ovat Kristiina Adamsson ja Teemu Moilanen.

Ulkokuntosali tuo vireyttä Kalkkisten kylälle

Leader-rahoituksella tuettu noin 160 liikunta- ja harrastuspaikkaa tai välineistön hankintaa Hämeessä

 

Hämeessä toimivien viiden Leader-ryhmän tuella on maaseudulle rakennettu tai kehitetty 73 liikunta- ja harrastuspaikkaa. Lisäksi ryhmät ovat rahoittaneet noin 80 erilaista harrastusvälineistön hankintaa. Kalkkisten kylään rakentunut ulkokuntosali on esimerkki siitä, miten Leader-rahan avulla on tuettu liikunnan ja harrastamisen edellytyksiä maaseudulla.

Kalkkisten Kataja ry halusi sijoittaa seuran pääomaa koko kylän hyväksi ja siitä lähti idea uuden ulkokuntosalin rakentamisesta. Yhdistys haki ja sai laitteiden hankkimiselle ja paikan rakentamiselle tukea Päijänne-Leader ry:ltä maaseuturahastosta. Nyt liikuntalaitteet tuovat kylään uutta toimintaa ja vireyttä kaiken ikäisille.

− Kylällämme ei ole kuntosalia ja lähimmälle salille on matkaa 30 kilometriä. Harvalla tuli lähdettyä varta vasten salille, eikä kaikilla ollut siihen välttämättä taloudellisiakaan mahdollisuuksia. Myös julkisten kulkuyhteyksien vähäisyys vaikeuttaa liikkumista kauemmaksi, Kalkkisten Kataja ry:n puheenjohtaja Päivi Taavila kertoo.

Kalkkisissa on jo urheilukenttä ja pururata sekä esimerkiksi frisbee-golfrata. Niiden läheisyyteen tulleet ulkokuntosalilaitteet lisäävät liikkumisen monipuolisuutta. Kyläläisillä on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää omaa kehoaan monipuolisesti voimaharjoittelun avulla muun ulkoilun lomassa.

− Laitteet sopivat kaiken ikäisille. Osassa on säätömahdollisuus, joten harjoitteita voi tehdä oman voiman ja kunnon mukaan. Myös venyttelyt on helppo tehdä laitteita hyväksi käyttäen, Päivi Taavila toteaa. Continue reading ”Ulkokuntosali tuo vireyttä Kalkkisten kylälle”

Nallet valtasivat kotiseutumuseon

Hauholla Halpparin talossa vietetty Nallepäivä kokosi viitisenkymmentä nallea yökyläilemään Hauho-Seuran kotiseutumuseoon ja tutustumaan samalla vanhanajan elämään. Illan hämärtyessä, salamavalojen loisteessa nallejen askareet ja seikkailut tallentuivat filminauhalle aidossa talonpoikaismiljöössä.

– Ilahduttavan paljon nalleja tuotiin museolle niin lasten kuin aikuistenkin toimesta, kiittelee Johanna Henttinen Linnaseutu ry:stä.

Monet nallet nimettiin ”kakkosnalleiksi”.

– Ne rakkaimmat jätettiin kotiin unikavereiksi, jatkaa Henttinen.

Valokuvat ovat esillä Nallet museossa -valokuvanäyttelyssä Hauhon kirjastolla 29.10.-9.11. välisen ajan. Näyttelyn järjestää Linnaseudun Ajan patina –hanke ja valokuvauksesta vastasi Ottopekka Wiik. Continue reading ”Nallet valtasivat kotiseutumuseon”