Valtakunnalliset hankkeet valittu

ELY-keskukset ovat valinneet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 rahoitettavat valtakunnalliset hankkeet. Hakuteemana tällä hakukierroksella oli maaseudun elinkeinojen kestävä uudistuminen. Hakujaksolla 11.3.–3.5.2019 jätettiin kaikkiaan kahdeksan hakemusta, joista rahoitettavaksi valittiin viisi hanketta.

Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi

Tavoitteena on edistää turvesuonpohjien ja maatalouskäytön ulkopuolella olevien peltoheittojen metsitystä ja vähentää siten Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä hiilinieluja. Hanke tuottaa ratkaisuja sopivien metsityskohteiden löytämiseen ja tietoa hyvään lopputulokseen vaadittavista metsitysmenetelmistä sekä levittää tietoa hyvistä käytännöistä valtakunnallisesti sekä maanomistajille että metsä- ja maatalousalan toimijoille.
Hakija: Suomen metsäkeskus

Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta

Tavoitteena on saada lämpö- ja voimalaitosten eri tuhkajakeet hyötykäyttöön kustannustehokkaasti ja niin, että tuhkasta saadaan paras mahdollinen lisäarvo. Hankkeessa laaditaan toimintamalli, jonka avulla tuhkan tuottaja osaa pitää eri tuhkajakeet erillään ja löytää tuhkan eri jakeille parhaat mahdolliset hyötykäyttäjät niin, että tuhkasta saadaan eniten lisäarvoa ja kaatopaikalle menevä tuhkan määrä minimoituu. Toimintamallissa kehitetään paikkatietoratkaisu tuhkan tuottajien, terminaalien ja hyötykäytön sijainnin kuvaamiseen. Hankkeessa lisätään toimijoiden tietoa tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksista sekä parannetaan yritystoiminnan ja liiketoiminnan edellytyksiä.
Hakija: Tapio Oy

KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta

Kumppanuusmaatalous on tuottajan ja kuluttajan tai muun kumppanin yhteistyötä, jossa osapuolet jakavat maatalouden riskejä ja palkitsevuutta – ilman välikäsiä, ekologista tuotantoa kehittäen ja yhteisön tuella. Toimintaa tunnetaan ja harjoitetaan vielä vähän, vaikka se voisi olla merkittävä lähiruoan myyntikanava ja vahvistaa alkutuotannon kestävyyttä, kannattavuutta ja kuluttaja-tuottajasuhdetta. Tavoitteena on nostaa, kehittää ja vahvistaa kumppanuusmaataloutta kestävän kehityksen toimintana, kuluttaja-tuottajasuhteen vahvistajana, taloudellisesti kannattavana ruoantuotannon mallina ja lähiruoan jakeluketjuna.
Hakija: Helsingin Yliopisto

Turvetta korvaavat uusiutuvat kuivikemateriaalit
Tavoitteena on selvittää teollisuustuotannon sivujakeiden ja muiden uusien kuitumateriaalien soveltuvuutta kuivikekäyttöön testaamalla niiden ominaisuuksia pienimittakaavaisilla kokeilla sekä käytännön mittakaavassa. Lisäksi selvitetään korvaavien kuivikkeiden mahdolliset vaikutukset lannan kierrätykseen ja jatkojalostukseen. Elinkaariarvioinnilla todennetaan uusien kuivikevaihtoehtojen ja niiden käyttöketjujen ympäristövaikutukset turpeen käyttöön verrattuna. Lisäksi arvioidaan korvaavien kuivikkeiden kustannusvaikutuksia.
Hakija: Luonnonvarakeskus

Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla
Robotiikka, automatiikka ja älyteknologia tekevät tuloaan maatalouteen kiihtyvällä vauhdilla. Uusiin teknologioihin liittyy paljon odotuksia: työn helpottumista, tuotannon laadun parantumista, kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Hankkeen tavoitteena on, että tietoa välittämällä ja osaamista yhdistämällä maatalousyrittäjät löytävät uusia vaihtoehtoja kestävyyden edistämiseen, ympäristön kuormituksen vähentämiseen ja työmenetelmien kehittämiseen. Hankkeessa tuotetaan puolueetonta tietoa robotiikan, automatiikan ja älyteknologian hyötykäytöstä sekä rakennetaan verkosto tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja käytännön välille.
Hakija: Työtehoseura ry

Rahoituspäätökset ovat tässä vaiheessa ehdollisia. Hakijoilta edellytetään päätettyjen rahoituskehysten varaan rakennettua hankesuunnitelmaa ja kustannusarviota.

Lisätietoja Hämeen ELY-keskuksesta:
asiantuntija Lassi Hurskainen, 0295 025 046
kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, 0295 025 065
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

Hämeenraitti etsii uutta tiedottajaa

Nykyisen tiedottajamme siirtyessä muihin tehtäviin tarvitsemme uuden tiedottajan vastaamaan Hämeenraitti-viestintäkanavasta ja sosiaalisten medioiden päivittämisestä sekä tiedotteiden ja juttujen kirjoittamisesta.

Hämeenraitti-hankkeen tavoitteena on lisätä maaseutuohjelman viestintää Hämeen ELY-keskuksen ja viiden Leader-ryhmän toimialueella Kanta- ja Päijät-Hämeessä, tiedottaa tehokkaasti ohjelman rahoitusmahdollisuuksista sekä lisätä ohjelman toteuttamiseen osallistuvien toimijoiden verkostoitumista. Hankkeessa tuodaan esille hanke- ja yritysrahoituksen mahdollisuuksia ja tuloksia erilaisin toimenpitein. Hankkeen toimenpiteinä ovat muun muassa säännöllisesti ilmestyvä uutiskirje, hanketreffit maaseuturahasto-hankkeiden toteuttajille, hankkeisiin tutustumiskierrokset maakunnissa, materiaalin tuottaminen ELY-keskukselle ja Leader-ryhmille sekä tiedotusvälineille. Continue reading ”Hämeenraitti etsii uutta tiedottajaa”

Kesäleiri törmäytti hämäläiset ja keskisuomalaiset maaseutukehittäjät

Hämeen ja Keski-Suomen maaseutuhankkeiden, Leader-ryhmien sekä ELY-keskusten työntekijöitä kokoontui Hämeeseen kaksipäiväiselle kesäleirille kesäkuun alussa. Yhteisen tapaamisen myötä löydettiin uusia kehittäjäkumppaneita toisesta maakunnasta, jaettiin hyviä kehittämisen käytäntöjä ja ideoitiin uutta yhteistyötä.

– Idea yhteistapaamiseen syntyi, koska molemmissa maakunnissa maaseutuhankkeiden vetäjät kokoontuvat säännöllisesti ja nyt haluttiin kokeilla tapaamista laajemmalla porukalla, kertoo Jenni Tiainen Keski-Suomen Leader-ryhmien viestintähankkeesta.

Ensimmäinen leiripäivä käynnistyi tutustumalla ja työpajoissa työskentelemällä. Hyvien käytänteiden markkinoilla esiteltiin muun muassa hämäläistä ruokakulttuuria, kylämatkailun tuotteistamista ja maaseudun yrittäjyyshanketta.

– Halusimme tuoda ihan konkreettisestikin esille hankkeiden toimintaa, jotta niiden toimintaa pääsisi paremmin esille. Siksi esittelypisteillä pääsi maistelemaan ja miettimään ruokakarttaa, visailemaan, keskustelemaan ja askartelemaankin, hymyilee Hämeenraitin tiedottaja Ulla Harju.

Talkootyöpankki, videoita, yritysryhmien aktivointia

Kylätoimijoiden työpajassa ajatusten vaihto kävi niin aktiivisena, että osallistujien mukaan keskustelun myötä taisi syntyä uusi hanke. Kylätoimijat kehittelivät talkootyöpankki-ideaa, jossa kylät ja yksityiset henkilöt tai yhteisöt voisivat ilmoittaa sähköisellä alustalla halukkuutensa tai tarpeensa talkootyöhön. Talkootyöpankin avulla ihmiset, jotka eivät luontaisesti toimi maaseutuympäristössä, saisivat tilaisuuden antaa työpanoksen kylien kehittämiseen ja kyläyhdistykset puolestaan saisivat uutta talkooväkeä.

Myös viestintää pohdittiin useissa työpajoissa. Maaseudun Sivistysliiton Helga Ketonen kertoi, että he hyödyntävät paljon videoita hanketyössä, muun muassa opistomatkojen ja tulosten esittelyssä. Keski-Suomessa on toteutettu maakunnan markkinointitempaus eli Amazing Race -kilpailu yhteistyössä bloggareiden kanssa, jonka toteuttamisesta Hämeessä innostuttiin.

– Kesäleiriltä pääsin taas monta hyvää ideaa rikkaampana kotiin. Amazing Keski-Suomi -tapahtuma jäi itselleni päällimmäisenä mieleen ja olisi hienoa, jos voisimme hyödyntää ideaa myös täällä Hämeessä. Suomen ruokamatkailun tuotteistus ja brändäys on varmasti myös sellainen asia, jota kannattaa jatkojalostaa laajemmalla ”rintamalla”, Karita Toivanen MTK Hämeestä toteaa.

Toivanen on tiedottajana Kanta- ja Päijät-Hämeessä toimivassa Hämeen Ruokaviesti -hankkeessa. Ideoita omaankin tekemiseen tarttui hyvin mukaan ja yhteistyö yli maakuntarajojen jäi kytemään mieleen.

– Kesäleiristä jäi todella hyvät fiilikset. Oli mahtavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin, verkostoitumaan ja kuulemaan, mitä kaikkea eri hankkeissa tehdään. Yhteistyö yli maakuntarajojen on ehdottomasti loistava juttu! Karita Toivanen hymyilee.

Lisäksi yrittäjyys ja etenkin yritysryhmähankkeet nousivat monissa keskusteluryhmissä esiin. Keski-Suomessa on rahoitettu erityisen paljon yritysryhmähankkeita ja Hämeessäkin yritysryhmiä on jo mukavasti liikkeellä. Toimivana käytäntönä pidetiin yritysryhmää edeltäviä aktivointihankkeita, joissa on pystytty jo valmistelemaan yritysryhmää ja kokoamaan yrittäjien porukka.

Hämäläiset hankekohteet esille opintoretkellä

Kesäleirin toisena päivänä osallistujat saivat tutustua Päijät-Hämeessä maaseuturahoitusta hyödyntäneisiin kohteisiin. Urajärven kartanon kahvilassa Urajärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Aaro Moilanen kertoi yhdistyksen Leader-hankkeista.

Vääksyssä Kanavan Panimossa kuultiin yrityksen kasvutarina ja investoinneista, joihin yritys sai tukea maaseuturahastosta.

– Olisimme lähteneet panimoyrittäjiksi joka tapauksessa, mutta rahoituksen avulla pääsimme paljon nopeammin liikkeelle. Laitteistokin olisi ollut pienempi ja kokoonpanoltaan erilainen kuin mitä se on nyt, Kanavan Panimon yrittäjä Jukka Karlstedt.

Ranskalaisessa kyläkaupassa Reetta Nousiainen esitteli Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistyksen hanketyötä.

Camping Sysmän yrittäjä Mia Kärkkäinen puolestaan kertoi osallistumisestaan yritysryhmätoimintaan ja alueelle investoiduista lomamökeistä.

– Yritysryhmässä toisten tuotteet ja palvelut ovat tulleet tutuksi aivan uudella tavalla ja yhteistyöntekeminen on helpottunut, vaikka toimimme kahden kunnan alueella Hartolassa ja Sysmässä. Aloitamme esimerkiksi tänä kesänä bussikuljetuksen meiltä Krouvin Lavalle lauantaitansseihin, Kärkkäinen kertoo.

 Maaseudun kehittäjien verkostot

Kesäleiri oli osallistujien palautteiden mukaan hyödyllinen, sillä matkaan tarttui uusia kehittäjäkollegoita, joiden kanssa voi jatkossakin vaihtaa hanketyön kokemuksia ja miksei jopa suunnitella yhteistyötä. Lisäksi arkityöhön syntyi monia toteutettavia oivalluksia, kuten hanketreffien pitäminen ja esimerkiksi kännykkävideoiden käyttö hankeviestinnässä. Leirillä nousseet hyvät ideat kirjattiin sähköiselle alustalle Trelloon, joten niihin voi palata ja jakaa vaikka omassa työyhteisössä.

Keski-Suomessa ja Hämeessä järjestetäänkin säännöllisesti maakunnan maaseutuhankkeiden vetäjille verkostotapaamisia. Keski-Suomessa Pöllöparlamentin perinteet ulottuvat jo viime ohjelmakaudelle. Silloin hankevetäjät alkoivat kokoontua, koska haluttiin kuullaan toisten hankkeiden tekemisistä ja suunnitella yhteistä tekemistä.

Hämeessä Raittiriihi puolestaan pyöräytettiin käyntiin viime kesänä ja oppia on otettu juuri Keski-Suomesta – tietysti hämäläisellä twistillä soveltaen. Molemmissa maakunnissa hankevetäjät kutsuu koolle maaseutuohjelman viestintähanke.

Kesäleirin järjestivät yhteistyössä Hämeenraitti, Sykettä2-viestintähanke, JyväsRiihi ry, Linnaseutu ry, Päijänne-Leader ry, Etpähä ry, Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhanke ja Maaseutuverkostopalvelut.

Tilaisuuden järjestämiseksi hyödynnettiin Maaseutuverkostopalveluiden palvelupakettia.

 

Teksti ja kuvat: Ulla Harju/Hämeenraitti ja Jenni Tiainen/Keski-Suomen Leader-ryhmien viestintähanke

 

 

Tee Se Suomessa -kampanja nostaa esiin kestävää ja ilmastoystävällistä kotimaanmatkailua

Aiotko tänä kesänä matkata Kolille vai Balille? Valinnalla on ilmaston kannalta iso merkitys. Jos päätät matkailla kotimaassa, elämyksellisyydestä sinun ei tarvitse joustaa. Kotimaan elämykset yllättävät ja ihastuttavat erilaisuudellaan.

Tänä kesänä suomalaisia kiinnostaa kotimaan matkailu. Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoman tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia kotimaan matkailusta ilmastosyistä. Matkailun ilmastopäästöistä valtaosa johtuu liikenteestä, jolloin lähellä vietetty loma tuottaa ilmastopäästöjä vähiten.

Tee Se Suomessa –lähimatkailukampanja nostaa esiin mielenkiintoisia matkailukohteita eri puolilta Suomea. Kampanjan tarkoituksena on korostaa sitä, että Suomessa voi viettää elämyksellisen loman ja se on merkittävästi ilmastoystävällisempää kuin matkailu lentäen kauemmas.

Kampanjasivustolla esitellään yli 200 matkailukohdetta eri puolilta Suomea. Kohteet on jaoteltu maakunnittain, joten koko loman matkailuvinkit saa koottua yhdeltä sivustolta. Joukosta löytyy jokaiselle jotakin ja kohteita eri puolilta Suomea.

Hämäläiset kohteet löytyvät Hämeenraitin sivuilta

Meiltä Hämeestäkin löytyy toinen toistaan upeampia lähimatkailukohteita. Jätä siis lentopäästöt taaksesi, hyppää junan kyytiin tai fillarin tarakalle ja lähde matkalle Hämeeseen.

Hämäläisiä kohteita voit tutkia kartan avulla, johon on merkitty maaseutumatkailukohteet sekä Päijät- että Kanta-Hämeessä. Kartta ja kohteet löytyvät Hämeenraitin sivuilta www.hameenraitti.fi/tee-se-suomessa/.

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät

Matkailu työllistää yli 140 000 suomalaista. Varsinkin maaseudulla matkailukohteen vaikutus lähialueelle on merkittävä: matkailukohde luo kysyntää alueen muillekin yrityksille, esimerkiksi kaupalle ja palvelualalle. Matkailun taloudelliset vaikutukset ovat suuret esimerkiksi Lapissa ja Etelä-Savossa. Lapissa 70 prosenttia maaseudulla sijaitsevien yritysten investointirahoituksesta on myönnetty matkailuyrityksille.

Matkailu on kasvuala: Suomen matkailu kasvaa neljän prosentin vuosivauhtia. Kotimaiset matkailuyritykset ovat tehneet EU:n maaseuturahaston siivittämänä 120 miljoonan euron investoinnit vuosina 2014–18.

– Maaseudun yritysrahoitus on monelle matkailuyrittäjälle se tekijä, joka mahdollistaa tai vauhdittaa investointia. Ilman tätä rahoitusta moni investointi olisi jäänyt tekemättä, sanoo maatalousneuvos Taina Vesanto. 

Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa – 30 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 120 miljoonan euron investoinnit.

Hankkeet luovat pohjaa matkailun menestystarinoille

Matkailuala on saanut 20 miljoonan euron rahoituksen kehittämishankkeisiin vuosina 2014–18. Hankkeissa matkailualan toimijat ovat muun muassa kehittäneet yhteismarkkinointia, yhteisiä tuotteita tai palveluita.

Lisäksi EU:n maaseuturahaston rahoituksella on rakennettu ja kunnostettu tuhansia luonto- ja liikuntakohteita kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja ympäri Suomen. Monet näistä kohteista ovat henkeäsalpaavia retkeilypaikkoja, jotka houkuttelevat paikallisen väestön lisäksi vieraita kauempaakin ja ovat käytettävissä ilman pääsymaksuja.

Kolille vai Balille? Etsi oma kotimaan kohteesi osoitteesta www.teesesuomessa.fi

Tee Se Suomessa -kampanja käynnistyy 1. kesäkuuta ja päättyy heinäkuun lopussa. Suomen maaseutuverkosto on koonnut sivustolle www.teesesuomessa.fi yli 200 suomalaista matkailukohdetta, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta. Joukosta löytyy jokaiselle jotakin ja kohteita eri puolilta Suomea.

Kampanjan on ideoinut Euroopan unionin maaseutuohjelman viestintäverkosto, johon kuuluu viestinnän ammattilaisia eri puolilta Suomea, ja sen taustalla ovat maaseutuverkostopalvelut, Ruokavirasto sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Kampanjaan voi osallistua sosiaalisessa mediassa tunnisteella #TeeSeSuomessa. Suosittelemme myös maaseutuohjelman tunnisteen #MaaseutuFi-käyttöä.

 

 

Kanta- ja Päijät-Hämeen kylät aukeavat jälleen

Avoimet kylät -päivänä lauantaina 8.6.2019 sadat kylät ympäri Suomen kutsuvat tutustumaan toimintaansa. Niin myös Kanta- ja Päijät-Hämeessä, joissa on yhteensä noin 100 erilaista tapahtumaa. Valtakunnallinen kyläpäivä muistuttaa kylien mahdollisuuksista asuinpaikkoina ja vierailukohteina: Suomessa on tuhansittain elinvoimaisia kyliä, jotka kutsuvat tutustumaan toimintaansa.

Avoimet Kylät -päivänä ohjelmaa on aamusta iltaan ja laaja tapahtumakirjo yllättää osallistujan varmasti. Päijät-Hämeessä päivän tarjontaa sävyttää Kyläralli, joka on uusi leikkimielinen tapa tutustua alueen kyliin. Kylärallin erikoiskokeita pääsee kiertämään klo 10-15 välillä. Erikoiskokeet ovat pääasiassa visailuja tai toiminnallisia rasteja, joissa tarvitaan taitoa ja nokkeluutta.

Kylärallia voi lähteä testaamaan minkälaisella tiimillä tahansa. Hyvä tiimi voi koostua esimerkiksi perheestä, kaveriporukasta tai vaikka naapureista. Tiimin kannattaa kerätä monenlaista osaamista, koska tehtävien suorittamiseen sitä tarvitaan. Matkalla kannatta tutustua myös Avoimet Kylät -päivän muuhun tarjontaan.

– Erikoiskokeiden sisällöt tuovat esiin kylien luonteen hauskalla tavalla. Parasta on erikoiskokeiden monipuolisuus. Ja kannattaa huomioida, ettei nopeudella Kylärallia voiteta, vaan tyyli ja taito ovat tärkeämpiä ominaisuuksia! Kertoo Päijät-Hämeen Kylien kyläaktivaattori Henna Pirkonen.

Erikoiskokeita on kaikkiaan 16 kappaletta. Startata voi miltä tahansa erikoiskokeelta. Apuna on pelisovellus, josta erikoiskokeet löytyvät kartalta ja johon pisteet kerääntyvät tehtäviä suorittamalla. Persoonallisesta tyylistä sekä hyvästä asenteesta on mahdollista saada lisäpisteitä.

Kyläralli on Kymenlaakson Kylät ry:n, Päijänne-Leader ry:n ja Uudenmaan Kylät ry:n toteuttama hanke. Hankkeessa pilotoidaan Kyläralli-tapahtumakokonaisuus Avoimet Kylät -päivänä sekä tuotetaan kaksikielinen Kyläralli -käsikirja. Kyläralli -konseptin toivotaan herättävän kiinnostusta valtakunnallisesti ja Kyläralli -käsikirjan avulla tapahtuma voidaan järjestää tulevaisuudessa laajemmallakin alueella ilman, että taustalla toimii suurempaa vastuuorganisaatiota. Hanketta rahoittavat Leader Pohjois-Kymen Kasvu, Päijänne-Leader ry ja Leader Ykkösakseli.

Ulkoilua, avoimia kylätaloja ja kirpputoreja

Avoimet kylät -päivä tarjoaa tilaisuuden lähimatkailuun ja omaan kotiseutuun tutustumiseen. Mukana päivässä on valtakunnallisesti noin 600 kylää.

– Kylillä on innovatiivista toimintaa, jota moni ei ole tullut ajatelleeksi. Esimerkiksi tyhjilleen jääneitä koulurakennuksia on otettu kyläyhteisöjen käyttöön, ja niillä järjestetään monenlaista harrastustoimintaaja. Avoimet kylät -päivänä on mahdollisuus päästä kurkistamaan paikallisiin ratkaisuihin, vinkkaa puheenjohtaja Petri Rinne Suomen Kylät ry:stä.

Kanta-Hämeen puolella voikin lähteä vaikkapa reippailemaan Avoimet Kylät -päivän kunniaksi. Kokkilassa on tarjolla reipasta yhdessäoloa ja luonnontarkkailua Veberin kävelyn merkeissä. Nummenkylässä puolestaan kisaillaan Pursun lenkin merkeissä ja Liesjärvellä järjestetään opastettu luontoretki Peukaloisen laavulle.

Lounaalle voi taasen poiketa esimerkiksi Susikkaan kylätalolle ja Kaloisten Tukikohdan Tervapirtillä. Kaloisilla esiintyy lapsille ja lastenmielisille Taikuri Luttinen, pääsymaksuna kaunis hymy. Paikalla on myös lemmikkieläinpiha, jonne voi tuoda oman lemmikkinsä. Hyvikkälässä, VPK-talolla, on tarjolla poniratsastusta sekä vasikat näytillä. Paikalla pääsee myös tutustumaan vanhaan paloautoon ja traktoriin. Myös keppihevosille on oma ratansa.

Kirpputorien aarteita pääsee tutkimaan muun muassa Alvettulassa, Kouvalassa, Läyliäisissä ja Matkussa. Erilaisia kesäkahviloita löytyy esimerkiksi Arolammelta, Etelä-Hattulasta, Kaloisista, Tuittulasta, jossa laulatetaan kävijöitä ”elävän jukeboksin” merkeissä sekä Räyskälän Perunakuopasta.

Lisätietoja Kylärallista >>

Kaikki Avoimet kylät -päivän tapahtumat ja infoa >>

Avoimet kylät -päivän järjestävät yhteistyössä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset, Leader-ryhmät ja paikalliset toimijat. Kanta-Hämeessä Avoimet Kylät -päivää koordinoi Hämeen Kylät ry ja Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen Kylät ry.

 

Paikallinen yritysrahoitus tuonut maaseudulle mittavat investoinnit

Maaseudulla myönnetään paikallisesti yritysrahoitusta, jonka vaikutukset alueelle ovat merkittävät. Leader-rahoitus kattaa korkeintaan kolmasosan yrityksen investoinnista, mutta se kannustaa yrityksiä kehittymään. EU:n, kunnan ja valtion rahasta koostuva Leader-rahoitus on tuonut viimeisen viiden vuoden aikana 70 miljoonan yksityiset investoinnit suomalaiselle maaseudulle.

Leader-rahoitusta on mahdollisuus saada maaseudulla sijaitsevien yritysten toiminnan kehittämiseen. Murtolan Hamppufarmi sai rahoitusta vuonna 2014 rakennettuun elintarviketuotantotilaan, jossa on tähän mennessä kehitetty useita öljyhampusta valmistettavia elintarvikkeita.

Hamppufarmin yrittäjät Ville ja Virve Virtanen pitävät maaseuturahastoa ja Leader-rahoitusta investointeihin rohkaisevana asiana.

– Leader-rahoitus vaikutti merkittävästi projektin etenemiseen. Rahoitus nopeutti päätöksiä omassa päässä, että uskaltaa tehdä ison investoinnin, yrittäjä Ville Virtanen kuvaa rahoituksen merkitystä.

Yrittäjäpariskunnalle Leader-rahoituksen mahdollisuus oli jo ennen hanketta yleisesti tiedossa. Yrityksen kanssa samalla paikkakunnalla Marttilassa toimii myös Leader Jokivarsikumppanien toimisto. Ville Virtanen kertoo, että he olivat kysyneet mahdollisuutta investointitukeen suoraan Leader-toimistosta.

Koska investointeihin myönnettävä summa kattaa korkeintaan 35 % koko investoinnista, rahoitus tuo samalla mittavat yksityiset investoinnit suomalaiselle maaseudulle. Ne hyödyttävät välillisesti paljon suurempaa joukkoa kuin vain itse yrittäjää.

– Investoinnit työllistävät alueen muita yrittäjiä, esimerkiksi tuotantotilan tekevää urakoitsijaa, ja tietysti elinvoimaiset yritykset tuovat maaseudulle töitä ja palveluita. Rahoituksessa on kyse maaseudun elinvoiman kasvattamisesta, kuvaa Leader-asiamies Heli Walls.

Työntekijä palkattu

Leader-rahoitus myönnetään paikallisesti Suomen 54 Leader-ryhmässä, jotka tekevät päätökset alueen tuntemuksen perusteella. Siksi rahoitusta saavat yritykset, joiden investointien nähdään hyödyttävän koko aluetta laajemminkin.

– Rahoitus menee aidosti uuden kehittämiseen. Kun yritykset saavat tukea, hankinnat voidaan tehdä laadukkaampina, tai osa ei tekisi niitä ollenkaan ilman tätä osarahoitusta, Walls kertoo.

Investointihankkeen jälkeen Hamppufarmi on pystynyt palkkaamaan yhden ulkopuolisen työntekijän. Aluksi työntekijä oli kiireapulaisena, mutta tällä hetkellä täyspäiväisenä. Tämän lisäksi yritys työllistää useampia osa-aikaisia työntekijöitä. Hamppufarmin seuraavana tavoitteena on laajentaa nykyisiä tiloja.

– Tarkoituksena on rakentaa kokonaan uusi tuotantohalli nykyisen viereen. Suunnitelmat ovat jo hyvällä mallilla, Ville Virtanen kertoo.

Vuosina 2014-2018 Leader-rahoitusta on kokonaisuudessaan myönnetty maaseudun yrityksien investointeihin 24,8 miljoonaa ja se on tuonut maaseudulle 70,5 miljoonaa euroa yksityisiä investointeja. Julkisesta rahasta 10,4 miljoonaa oli EU:n maaseudun kehittämisrahaa, 11,4 valtion rahaa ja 2,9 kuntien rahaa. Kokonaisinvestoinnit ovat siis olleet viidessä vuodessa liki 100 miljoonaa euroa.

 

Pääkuvassa: Hamppufarmin yrittäjät Virve ja Ville Virtanen kertovat, että Leader-rahoitus rohkaisee investoimaan. Mukana kuvassa myös Santeri-poika. Kuva: Anssi Ketonen

 

Ajan patinoima Arkistowakka avautuu

Kansainvälistä museopäivää vietetään vuosittain 18. toukokuuta. Linnaseutu ry:n luotsaama Ajan patina –hanke avaa museopäivän kunniaksi oman pienen sähköisen museonsa. Arkistowakkaan on koottu yhteen ja esille kaikki hankkeen aikana tuotettu sisältö – huviksi ja hyödyksi kaikille kiinnostuneille.

Arkistowakka on rakentunut kuluvan vuoden aikana hiljalleen – ei suinkaan haurauttaan, vaan painavan sisältönsä vuoksi. Wakan kannen alle on koottu katsaus lähimenneisyyteen eli hankkeen toimintaan, mikä taas kuljettaa katsojansa aikamatkalle menneiden vuosikymmenten arkielämään.

Materiaalit on koottu kahteen osioon. Toinen osio jakaa aineiston muun muassa luennoista elokuviin, Sanomista resepteihin, näytelmistä ja saduista tapahtumakuviin. Toinen osio taas esittelee kokoonkursitut tiedot teemoittain ja kuljettavat niin vanhan ajan vuotuisjuhlien viettoon joulusta kekriin, uin tapojenkin pariin; nallejen seikkailuista aavetarinoihin sekä vanhanajan kahvipöytiin.

Arkistowakan kansi ei suinkaan sulkeudu ovien avauduttua, vaan täydentyy edelleen. Tuleva kesä tuo tullessaan monenlaista sisältöä sivuille esimerkiksi pula-ajasta ja rautakaudesta puutarhanhoitoon, hyviä käytöstapoja ja (maalais)romantiikan pilkahduksia unohtamatta. Syksymmällä julkaistaan joka kodin satukirja, jossa seurataan maailmanmenoa vuodenkierron mukaan hankkeen maskotin, vanhan räsynallen Musta-Mollin nappisilmien kautta.

Arkistowakan löydät TÄÄLTÄ >>

Pääkuvassa: Otos Ajan patina -hankkeen räsynallen kotialbumista – Musta-Molli odottamassa yhdessä Iivari-tontun kanssa joulua joskus 60-luvulla.

Lisätietoja Arkistowakasta:
Johanna Henttinen
p. 040 354 3424 / kylahanke@linnaseutu.fi

 

Kylärallia tyylillä, taidolla ja taktikoinnilla

Kyläralli järjestetään Päijät-Hämeessä lauantaina Avoimet Kylät -päivänä 8.6.2019. Kyseessä on uudenlainen tapa maaseutumatkailla ja nauttia kesäpäivästä kylillä leikkimielisen kisan lomassa.

Tätä rallia ei voiteta vauhdilla vaan tyylillä, taidolla ja taktikoinnilla. Kylärallissa kierretään kyliä suorittaen erikoiskokeita ja nauttien kylien oheisohjelmasta. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton ja soveltuu kaiken ikäisille, niin lapsiperheille kuin esimerkiksi työ- ja harrastusporukoille.

Kylien erikoiskokeet eli tehtäväpisteet ovat kaikille soveltuvia toiminnallisia tai tietovisapohjaisia tehtäviä. Kisaan osallistutaan autokunnittain ja joukkueessa voi olla niin monta jäsentä, kun laki sallii kulkuneuvoon matkustajia. Joukkueet voivat kiertää erikoiskokeita vapaavalintaisessa järjestyksessä eikä kaikkia ole pakko käydä suorittamassa. Kovakuntoisimmat voivat myös hypätä pyörän selkään ja käydä suorittamassa haluamansa määrän erikoiskokeita pyörällä polkien.

Kisaa varten joukkue lataa älypuhelimeen maksuttoman pelisovelluksen, joka ohjaa joukkuetta erikoiskokeille ja rekisteröi suorituspisteet. Pisteitä on tarjolla erityisesti tyylistä eli muun muassa yhteensopivat tiimiasut on hyvä keino nostattaa tiimihenkeä ja ansaita extrapisteitä. Continue reading ”Kylärallia tyylillä, taidolla ja taktikoinnilla”

Pääsinniemi-Lauhjoki on Päijät-Hämeen Vuoden Kylä 2019

Päijät-Hämeen Vuoden Kyläksi 2019 on valittu pieni ja sisukas kahden kylän kombo Pääsinniemi-Lauhjoki Heinolasta. Pääsinniemi-Lauhjoki vakuutti valitsijaraadin sinnikkyydellään ja määrätietoisella toiminnalla kyläläisten, kesäasukkaitten ja lähikylien hyväksi. Toiminta on ollut erittäin pitkäjänteistä ja monipuolista.

Päijät-Hämeen Vuoden Kylä 2019 Pääsinniemi-Lauhjoki koostuu viidestäkymmenestä vakituisesta taloudesta ja kahdestasadasta kesämökistä. Entinen rukoushuone ja nykyinen kylätalo toimii kylän monipuolisena palvelukeskuksena sekä kokoontumispaikkana. 1930-luvulla rakennettu ja 2010-luvulla täysin peruskorjattu Pääsinniemen kylätalo on kyläläisten ylpeydenaihe, eikä suotta. Talon kunnostukseen osallistui komea joukko vapaaehtoisia ja talkoot ovat olleet kyläläisiä yhdistävä projekti.

Valinnan voittajasta teki tänä vuonna aiempaa suurempi valitsijaraati. Raatiin kuului Päijät-Hämeen viime vuoden Vuoden Kylän eli Urajärven, Asikkalan kunnan ja Päijät-Hämeen liiton edustajia sekä Päijät-Hämeen Kylien kyläjaoston jäseniä. Voittaja äänestettiin sähköisesti useamman päijäthämäläisen kylän joukosta. Valitsijaraadissa arvostettiin Pääsinniemi-Lauhjoen yhteistyötä kylän sisällä sekä ulkopuolella, palveluita ja aktiivisuutta.

Valitsijaraadin mielipiteitä voittajakylästä:

”Pieni kylä, joka on ensin ostanut ja remontoinut kylätalon. Sen jälkeen kehittänyt erilaista toimintaa, joka pyörii kyläläisten aktiivisuuden vuoksi. Ovat saaneet kaupungin tuomaan kylään palveluita, esimerkiksi ennakkoäänestys, influenssarokotukset, yms. Satsanneet kylän yhteisöllisyyteen sekä turvallisuuteen kylän omista lähtökohdista. Jatkavat aktiivista kehittämistä.”

”Toiminta aktiivista. Huolehtivat kylän peruspalveluista sekä turvallisuudesta esimerkillisesti.”

Monipuolista ohjelmaa ja yhdessäoloa on viimeisen vuoden aikana tarjottu muun muassa tikkakisojen, kalapäivän, joululaulujen sekä pihapäivän merkeissä. Lisäksi koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan. Toimintaa ja tempauksia toteuttaa yhteistyössä useampi yhdistys sekä kylän aktiiviset jäsenet. Tapahtumat ovat avoimia kaikille ja toimintaa kehitetään aktiivisesti. Pääsinniemi-Lauhjoki on uskomattoman uuttera kyläyhteisö!

Kyläkalaasi: kylien ja kyläläisten juhla

Vuoden Kylän palkitseminen tapahtuu viime vuoden tapaan maakunnallisessa kyläjuhlassa Kyläkalaasissa. Juhlassa muistetaan myös muita aktiivisia kyliä ja kyläaktiiveja. Lisäksi Kyläkalaasissa julkistetaan yleisön valitsema Päijät-Hämeen Vuoden Kylätapahtuma. Äänestys Vuoden Kylätapahtumasta aukeaa toukokuussa. Kyläkalaasin järjestää Päijät-Hämeen Kylät yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kyläkalaasin yksityiskohdista tullaan tiedottamaan tarkemmin kesän aikana.

 

Pääkuva: Henna Pirkonen

Lisätietoa:
Henna Pirkonen, Kyläaktivaattori
info@phkylat.fi, puh. 0447124208
Päijät-Hämeen Kylät: www.phkylat.fi

 

 

Lahtelainen Lunawood Oy voitti Uusiutuva metsä ja maaseutu Kasvupolun

Uusiutuva metsä ja maaseutu Kasvupolun lupaavimmaksi kasvajaksi on valittu lahtelainen Lunawood Oy. Lunawood Oy valittiin voittajaksi 30 kasvuhaluisen yrityksen joukosta.

Lunawood Oy jalostaa skandinaavista sahatavaraa lämpökäsitellyksi puutuotteeksi ja myy sitä globaaleille markkinalle kannattavasti. Yrityksen missio on tuoda Pohjoismainen luonto lähemmäs urbaania kaupunki-ihmistä. Lunawood Oy on tavoitteellinen kasvuyritys työllistäen 90 henkilöä Iisalmen, Kaskisten ja Joensuun tuotantolaitoksilla sekä Lahden pääkonttorilla ja tärkeimmissä vientimaissa. Tuomariston perustelut voittajan valinnalle olivat kilpailukykyiseksi todistettu tuote, realistiset kasvutavoitteet ja selkeä kasvusuunnitelma.

Kunniamaininnan saivat Suomen Agrometsä Oy, Suomen Konesiirot Oy ja Kiteen Mato ja Multa. Kaikki yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin, 100 parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Finalistijoukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa Kasvu Open Karnevaalissa. Tapahtuma järjestetään 23.-24.10.2019 Jyväskylässä.

Uusiutuva metsä ja maaseutu Kasvupolulla mukana olivat Hämeestä myös Janakkalan Piensiemen Oy Turengista sekä Puusepänliike Tuulipuu Humppilasta.

Uusiutuva metsä ja maaseutu Kasvupolku on yksi Kasvu Open -kauden 2019 Kasvupoluista. Kausi huipentuu Jyväskylässä järjestettävään Kasvu Open Karnevaaliin 23.-24.10.2019. Uusiutuva metsä ja maaseutu Kasvupolun kumppaneina toimivat muun muassa Metsäkeskus, ProAgria, Maaseutuverkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Kiteen kaupunki.