Niinilehdon Tupa on musiikkimiehen oma puuhamaa

Reijo Karvonen on seissyt niin Euroviisujen kuin Interviisujenkin lavalla, levyttänyt useita levyjä sekä soolona että Ikaros-bändinsä kanssa ja soittanut Tapani Kansan riveissä. Takana on myös pitkä ura Helsingissä musiikinopettajana Sibelius-lukiossa, Sibelius Akatemiassa ja Metropolia Ammattikorkeakoulun pop/jazz-lehtorina sekä muusikkojen ja bändien kurssittajana ja valmentajana.

Nyt mies asuu Sirpa-vaimonsa kanssa Sysmässä, jonne hän on muutaman vuoden ajan rakentanut omaa musiikillista puuhamaataan. Niinilehdon tuvassa konserttien järjestäminen, bändien koutsaaminen ja yksityistilaisuuksien järjestäminen tapahtuu jatkossa oman yrityksen, Ikaros Musiikki Oy:n kautta. Mutta mikä sai maailmankin keikkalavoja nähneen muusikon rakentamaan yritystoimintaa metsän keskelle Sysmään Päijänteen rannalle?

− Ostimme kuolinpesältä 1934 rakennetun pientilan. Olen tehnyt ammatikseni musiikin kanssa töitä koko ikäni ja täällä heräsi ajatus siitä, että olisi hyvä saada paikka, jossa voisi tehdä musaa ja pitää konsertteja, Reijo Karvonen kertoo. Continue reading ”Niinilehdon Tupa on musiikkimiehen oma puuhamaa”

Lammilainen He-Vi Hasila Oy investoi maatilan toiminnan monipuolistamiseen

Hämäläisille maaseutuyrityksille tarjolla 4,5 M€ investointitukea

Kanta- ja päijäthämäläisille mikro- ja pienyrityksille on tarjolla investointitukea EU:n maaseuturahastosta. Hämeen ELY-keskuksella on vuosille 2019 ja 2020 käytettävissä vielä noin 4,5 miljoonaa euroa maaseudun yritystukiin. Yksi investointitukea saaneista yrityksistä on Lammilla sijaitseva perheyritys He-Vi Hasila Oy, joka investoi perunan pesulinjastoon ja optiseen lajittelijaan.

Hämeessä maaseudulla sijaitsevat mikro- ja pienyritykset voivat hakea tukea investointeihinsa maaseuturahastosta. Rahoitusta myöntää Hämeen ELY-keskus, jolla on vielä kahdelle vuodelle rahaa käytettävissä yritysten tukemiseen noin 4,5 miljoonaa euroa.

− Tukiprosentti on pääsääntöisesti 20 prosenttia, joten se on jo ihan tuntuva apu investoinneissa. Koska tukea ei tarvitse maksaa takaisin, se voi mahdollistaa vähän suuremman tai laadukkaamman investoinnin kuin mitä yritys oli alun perin ajatellut, Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Kari Palvaila kertoo.

Tällä ohjelmakaudella eli vuodesta 2014 lähtien maaseuturahastosta Hämeen ELY-keskukselta on saanut tukea noin 100 yritystä. Yksi näistä on Lammilla sijaitseva perunankuorimo He-Vi Hasila Oy, joka lähti 2000-luvun alussa jatkojalostamaan tilalla kasvavaa perunaa suurkeittiöiden tarpeeseen.

− Viimeisin investointimme tehtiin vuonna 2017, jolloin hankimme pesulinjaston sekä optisen perunan lajittelijan. Lisäksi rakensimme halliin lisätilaa sekä raaka-aineen vastaanottopaikan, He-Vi Hasilan yrittäjä Jyrki Hasila kertoo.

Maaseuturahaston tukea voikin saada investointeihin, jotka monipuolistavat ja lisäävät maaseudun elinkeinotoimintaa tai parantavat yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittävät niiden kilpailukykyä. Kari Palvailan mukaan hankkeet voivat olla hyvinkin erilaisia.

− Pienimmät tuettavat hankkeet voivat olla 10.000 euron kone- tai laiteinvestointeja ja suurimmat jopa kahden miljoonan investointeja. Maaseutuohjelmasta on mahdollista hakea tukea myös yrityksen tuotannollisiin toimitiloihin ja niiden rakentamiseen ja laajentamiseen, Palvaila toteaa.

Kaikki lähti perunasta

He-Vi Hasilan juuret ovat maataloudessa ja perunan viljelyssä. Yritys perustettiin maatalouden ohelle tukemaan muuta toimintaa ja nyt asiakkaina ovat suurkeittiöt aina Helsingistä Hämeenlinnaan ja Lahteen saakka.

Optinen perunanlajittelija on yksi laiteinvestoinneista, joita He-Vi Hasilassa on tehty maaseuturahaston tuella.

− Tuotevalikoimassamme on oikeastaan kaikkia vihanneksia ja hedelmiä, joita suurkeittiöt tarvitsevat. Oma tuotteemme on kuitenkin peruna sen eri muodoissa. Toimitamme perunaa esimerkiksi kuorittuna, viipaloituna ja suikaloituina ja se pakataan vakuumiin ilman säilöntäaineita, Jyrki Hasila kertoo.

He-Vi Hasila on vuosien mittaan käyttänyt ELY-keskuksen myöntämää investointitukea useammassa hankkeessa. Muun muassa pakkauskoneet ja kuorimalinjat on hankittu maaseuturahaston tuella ja halli rakennettiin vuonna 2007. Uusin investointi tuo helpotusta perunan lajitteluun, kun optinen lajittelija toimii ilman ihmissilmää. Pesulinjasto puolestaan helpottaa perunan esikäsittelyä.

− Meillä suuri osa investoinneista olisi varmaankin jäänyt tekemättä, jos emme olisi saaneet tukea. Investointipäätöstä helpottaa se, että tietää saavansa rahaa taustalle. Pitää kuitenkin muistaa, että laitteet pitää olla hankittuna jo ennen kuin tukirahan saa tilille, Jyrki Hasila toteaa.

Investointitukea käytettiin myös silloin, kun tilan yhteyteen perustettiin Myllyn kuppi & kakku -ravintola vuonna 2013. Tuolloin vilja-aitta muuttui ravintolaksi ja sikala keittiöksi.

− Suosittelen ehdottomasti hakemaan tukia, jos niille on tarvetta. Ainakin meillä ne ovat tehneet investointipäätöksistä luonnikkaampia, Jyrki Hasila summaa.

Hakuun tarjolla apua

Maaseuturahaston investointituen hakeminen tapahtuu sähköisesti Hyrrä-palvelussa. Vaikka julkisen rahan haussa törmää myös byrokratiaan, on tähänkin saatavilla apua.

− Esimerkiksi ProAgrian HYMY-hankkeen yritysneuvojat antavat maksutta neuvoja ja auttavat hakuprosessissa. Lisäksi omalla alueella toimivien Leader-ryhmien sekä kehitysyhtiöiden asiantuntijat ovat käytettävissä rahoituksen hakuun liittyvissä kysymyksissä, Hämeen ELY-keskuksen Kari Palvaila kertoo.

Myös Jyrki Hasila kertoo turvautuneensa ProAgrian yritysneuvojien apuun hakuprosessissa.

− Asiantuntija-apua kannattaa ehdottomasti käyttää, jos siitä ei suoriudu itse tai siihen ei ole aikaa. Kaikkea ei kannata tehdä itse, kun apuakin on tarjolla, Hasila painottaa.

Miksi sitten yritysten kannattaisi hakea investointitukea juuri nyt? Kari Palvailan mukaan varsinkin rakennushankkeiden osalta kannattaa olla ajoissa liikkeellä, koska päätösten tekeminen edellyttää hankkeesta riippuen muun muassa lainvoimaisen rakennusluvan tai ympäristöluvan.

− Laajemmillekin rakennushankkeille jää kuitenkin mukavasti toteutusaikaa. Alustavasti on sanottu, että hankkeiden maksatusta tulee hakea viimeistään huhtikuun 2023 mennessä, Palvaila toteaa.

Toisaalta tulevan ohjelmakauden, vuosien 2021–2027 rahoituskehystä koskevia päätöksiä ennakoidaan saatavan aikaisintaan 2020 vuoden vaihteessa.  Aikaistamalla investointeja yritys voi varmistaa rahoituksen myös vuoden 2021 investoinneille.

Pääkuvassa: Jyrki  Hasila kertoo optisen perunanlajittelijan toiminnasta. Tilaa uusille laitteille saatiin hallin yläkerrasta.

Teksti ja kuvat: Ulla Harju/Hämeenraitti

 

Investointitukea tarjolla hämäläisille maaseutuyrityksille

Kärköläläinen Korvenranta Oy tähtää kasvuun investointien avulla


Kanta- ja päijäthämäläisille mikro- ja pienyrityksille on tarjolla investointitukea EU:n maaseuturahastosta. Hämeen ELY-keskuksella on vuosille 2019 ja 2020 käytettävissä vielä noin 4,5 miljoonaa euroa maaseudun yritystukiin. Yksi investointitukea saaneista yrityksistä on Kärkölässä toimiva puualan yritys Korvenranta Oy, joka on saanut rahoitusta tuotantolinjaston uusimiseen.

Hämeessä maaseudulla sijaitsevat mikro- ja pienyritykset voivat hakea tukea investointeihinsa maaseuturahastosta. Tukea myöntää Hämeen ELY-keskus, jolla on vielä kahdelle vuodelle rahaa käytettävissä yritysten tukemiseen noin 4,5 miljoonaa euroa.

− Tukiprosentti on pääsääntöisesti 20 prosenttia, joten se on jo ihan tuntuva apu investoinneissa. Koska tukea ei tarvitse maksaa takaisin, se voi mahdollistaa vähän suuremman tai laadukkaamman investoinnin kuin mitä yritys oli alun perin ajatellut, Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Kari Palvaila kertoo.

Tällä ohjelmakaudella eli vuodesta 2014 lähtien maaseuturahastosta Hämeen ELY-keskukselta on saanut tukea noin 100 yritystä. Yksi näistä on Kärkölässä toimiva puualan yritys Korvenranta Oy, joka uusi tuotantolinjastoaan hankkeen aikana. Nyt tiloissa on järeä 5-akselinen CNC-työstökeskus, nollasaumalistoituslinjasto sekä vesi-UV-pintakäsittelylinja.

− Hanke oli meidän mittakaavassamme aika suuri, yli miljoonan euron hanke. Tuen avulla pystyimme investoimaan vähän parempaan ja järeämpään teknologiaan ja samalla olemme kasvattaneet volyymiamme, Arto Korvenranta toteaa.

Maaseuturahaston tukea voikin saada investointeihin, jotka monipuolistavat ja lisäävät maaseudun elinkeinotoimintaa tai parantavat yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittävät niiden kilpailukykyä. Kari Palvailan mukaan hankkeet voivat olla hyvinkin erilaisia.

− Pienimmät tuettavat hankkeet voivat olla 10.000 euron kone- tai laiteinvestointeja ja suurimmat jopa kahden miljoonan investointeja. Maaseutuohjelmasta on mahdollista hakea tukea myös yrityksen tuotannollisiin toimitiloihin ja niiden rakentamiseen ja laajentamiseen, Palvaila toteaa.

Askel edellä kilpailijoita

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Korvenranta on perheyritys, joka toimii nyt jo kolmannessa polvessa ja työllistää yli 20 ihmistä. Tuotevalikoimaan ovat yrityksen toimintavuosien aikana kuuluneet muun muassa ovet ja ikkunat, pankkien ja ravintoloitten kalustukset sekä esimerkiksi linja-autojen korit. Onpa yritys valmistanut 1950-luvulla Linnanmäen vuoristoradan puuosatkin.

Tällä hetkellä liiketoiminta keskittyy kalustekomponenttien valmistamiseen, projektikalusteisiin sekä levyjen CNC-työstöön. Asiakkaina on merkittäviä kotimaisia yrityksiä.

− Välillisesti tuotteita menee vientiin noin 25 prosenttia. Tarkoituksena on kasvattaa myös suoraa vientiä lähitulevaisuudessa, Arto Korvenranta kertoo.

Investointien avulla yritys on hakenut toiminnalleen lisäarvoa sekä uutta teknologiaa, jonka myötä päästään askel kilpailijoiden edelle. Esimerkiksi nollasaumalistoituskone on Suomessa lajissaan ensimmäinen.

− Sen avulla olemme saaneet uusia asiakkaita toimistokalustajista. Saimme teollisuussarjan koneen puusepänteollisuuden käyttöön ja voimme valmistaa tuotteita, joita kevyemmällä koneella ei voisi, toimitusjohtaja Jarkko Korvenranta toteaa.

Pintakäsittelylinjaston automaattinen ruiskumaalaamo puolestaan käyttää vesiohenteisia UV-kovettuvia pintakäsittelyaineita. Sen avulla päästään liuotusohenteisten pintakäsittelyaineiden kestävyyteen, mutta saavutetaan vähäpäästöinen tuote. Samalla Korvenranta Oy on ensimmäinen suomalainen kalustekomponenttivalmistaja, joka on saanut tuotteilleen M1-sisäilman päästöluokituksen. M1-merkki kertoo vähäpäästöisyydestä sekä tutkitusti puhtaammasta sisäilmasta ja on omiaan vähentämään sisäilmaongelmia kalusteiden osalta.

− Jos emme olisi saaneet tukea Hämeen ELY-keskukselta, olisimme ehkä pysyneet pintakäsittelyn osalta vanhassa teknologiassa. Mutta onneksi siirryimme vesiohenteiseen tekniikkaan, koska vanha tapa varmasti kielletään pian kokonaan, Arto Korvenranta painottaa.

Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä hankkeisiin ja investointeihin.

− Meidän mottomme on auttaa kumppaneitamme menestymään. Ilman vesiohenteista pintakäsittelylaitetta ja nollasaumalistoituskonetta emme olisi pystyneet kasvattamaan asiakkaidemme tuotteiden laatua, Jarkko Korvenranta summaa.

Nollasaumalistoituskone on hankittu Hämeen ELY-keskuksen tuella. Kuva: Korvenranta Oy

Aikaa toteutukselle

Maaseuturahaston investointituen hakeminen tapahtuu sähköisesti Hyrrä-palvelussa. Vaikka julkisen rahan haussa törmää myös byrokratiaan, on tähänkin apua saatavilla.

− Esimerkiksi ProAgrian HYMY-hankkeen yritysneuvojat antavat neuvoja ja auttavat hakuprosessissa. Myös omalla alueella toimivien Leader-ryhmien sekä kehitysyhtiöiden asiantuntijat ovat käytettävissä rahoituksen hakuun liittyvissä kysymyksissä, Hämeen ELY-keskuksen Kari Palvaila kertoo.

Miksi sitten yritysten kannattaisi hakea investointitukea juuri nyt? Kari Palvailan mukaan varsinkin rakennushankkeiden osalta kannattaa olla ajoissa liikkeellä, koska päätösten tekeminen edellyttää hankkeesta riippuen muun muassa lainvoimaisen rakennusluvan tai ympäristöluvan.

− Laajemmillekin rakennushankkeille jää kuitenkin mukavasti toteutusaikaa. Alustavasti on sanottu, että hankkeiden maksatusta tulee hakea viimeistään huhtikuun 2023 mennessä, Palvaila toteaa.

Toisaalta tulevan ohjelmakauden, vuosien 2021–2027 rahoituskehystä koskevia päätöksiä ennakoidaan saatavan aikaisintaan 2020 vuoden vaihteessa.  Aikaistamalla investointeja yritys voi varmistaa rahoituksen myös vuoden 2021 investoinneille.

Pääkuvassa: Arto (vas.) ja Jarkko Korvenranta ovat yrittäjiä kolmannessa polvessa. Tällä hetkellä Korvenranta Oy tähtää kasvuun myös investointien avulla.

 

Teksti ja pääkuva: Ulla Harju/Hämeenraitti

 

Mikko ”Peltsi” Peltola: Yrittäjien yhteistyö on tärkeää

Henriika Maikku: Älä pihtaa osaamistasi!

 

Hevosalan yrittäjä Henriika Maikun mukaan toisten yrittäjien antama vertaistuki sekä aito yhdessä tekeminen ovat yrittäjille tärkeitä. Ymmärrys siitä, että kaikki ovat samassa veneessä, vie toimintaa eteenpäin. Samoilla linjoilla on myös YLEn tv-kasvona tunnettu Mikko ”Peltsi” Peltola, joka kertoi Maikun tapaan ajatuksistaan HYMY Häme -hankkeen lopputilaisuudessa.

Henriika Maikku kertoi oman yritystarinansa HYMY-hankkeen päätöstilaisuudessa Tammelassa. Maikun yritys Soul Team on saanut paljon tukea ja oppia sekä HYMY-hankkeelta että sen aikana perustetulta HorseSense-yritysryhmältä.

– Olen aina tuntenut itseni pieneksi yrittäjyyden äärellä. Tuntuu, että monta asiaa pitäisi vain tietää. Vertaistuki onkin ollut arvokkaampaa kuin mikään tekninen ohje, mitä olemme saaneet, toteaa HYMY-hankkeen tilaisuudessa puhunut hevosalan yrittäjä Henriika Maikku.

Maikun yritys Soul Team on yksi 850 asiakkaasta, jotka ovat osallistuneet Hyvällä yhteistyöllä menestyviä yrityksiä Hämeeseen HYMY -hankkeen toimintaan. Samalla yritys on ollut mukana HYMYn aikana muodostetun HorseSense-yritysryhmän toiminnassa.

HorseSensessä kehitetään sekä ihmisiä että hevosia auttavia uuden ajan hevostalouden palveluja. Mukana on kuusi hevosalan yrittäjää Hämeestä ja Uudeltamaalta, joita kaikkia yhdistää jollain tavalla rakkaus hevosiin. Yksi näistä yrityksistä on Maikun johtama, Läyliäisissä toimiva Soul Team.

– Kaikilla on toki ollut oma henkilökohtainen motiivi olla mukana yritysryhmässä. Itse haluan tehdä merkityksellistä työtä. Haluan vielä vanhana mummonakin ajatella, että elin hyvin. Se on henkilökohtaisen yrittäjyyteni keskeinen arvo, Henriika Maikku hymyilee.

Soul Team tarjoaa hevosavusteista toimintaa, valmennusta ja koulutusta. Tarkoituksena on auttaa ihmisiä kehittämään osaamista vaativia vuorovaikutustaitoja ja luomaan tasapainoinen vuorovaikutussuhde hevosten kanssa.

– Meillä on ollut osaamista ja intoa, mutta ei kykyä kertoa toiminnastamme muille oikealla tavalla. Hankkeen avulla olemme saaneet selkeytettyä omaa palvelutarjontaamme samalla, kun olemme saaneet vastauksia kysymyksiin mitä, kenelle ja miten, Maikku toteaa.

Pois hörhölaarista

Hevosalan yrittäjille on löytynyt yhteisiä haasteita, joita yritysryhmän avulla on kehitetty. Oppia on saatu palvelumuotoilusta, markkinoinnista ja digitaalisuudesta – aiheista, jotka kaikki ovat olleet vielä lapsenkengissä. Yrittäjät ovat osallistuneet yhteisiin ja yrityskohtaisin koulutuksiin sekä opintomatkoille Suomessa ja ulkomailla.

– Meidän yrityksemme putoaa aika usein asiakaskohtaamisessa niin sanottuun hörhölaariin, josta on ollut todella vaikea kammeta ylös. Hankkeen tukemana osaamme tuoda osaamisemme paremmin esille.

Hevosalan yrittäjä antaa vuolaasti kehuja yritysryhmän hallinnoija ProAgria Etelä-Suomelle ja sen yritysasiantuntija Maija Pitkoselle. Hallinnoijan mukanaolo on helpottanut byrokratian pyörittämistä ja omaa arkea. Rahoitusta hanke on puolestaan saanut Hämeen ELY-keskukselta maaseuturahastosta.

– ProAgrian asiantuntemus on ollut ihan mieletöntä ja he ovat tehneet asiat meille helpoiksi. Tosi iso merkitys on ollut myös sillä, että Hämeen ELY-keskus on ollut joustava hankkeen toteutuksen aikana. Oma reittihän selkeytyy vasta matkalla, ja olemme voineet muuttaa esimerkiksi koulutussuunnitelmaa tarpeen mukaan.

Henriika Maikku jakaa vielä yhden salaisuuden kaikille yrittäjille tiedoksi.

– Älä pihtaa omaa osaamistasi, ei sitä kukaan toinen vie. Päinvastoin, jokainen yrittäjä toimii omanlaisella tavalla ja twistillä. Yrittäjillä pitää olla ymmärrystä siitä, että me kaikki olemme ihan oikeasti samassa veneessä. Kun kaveri lähtee nousuun, hän voi vetää sinutkin siinä imussa mukana, Maikku summaa.

Yhteistyö kantava voima

YLEn toimittaja ja eränkävijä Mikko ”Peltsi” Peltola kertoi tilaisuudessa ajatuksiaan luontoyrittäjyydestä ja -matkailusta sekä hyvinvoinnista. Peltsin mukaan yrittäjyydessä yhteistyön merkitys korostuu. Esimerkkinsä hän ammensi omasta intohimostaan eli kalastusmatkailusta.

– Yrittäjien pitäisi ymmärtää, etteivät he samallakaan järvellä kilpaile toistensa kanssa, vaan yhteistyötä kannattaa tehdä. Kun mukaan otetaan vielä yrittäjiä oman alan ulkopuoleltakin, saadaan aikaan laajempi palvelutarjonta. Kaikille pitää nykyään tarjota kaikkea, Peltsi totesi.

Peltsi puhui yrittäjille ja muille maaseututoimijoille Hämeen Luontokeskuksen laavulla. Aiheena oli luontoyrittäjyys ja -matkailu.

Uusissa liikuntamuodoissakaan, kuten vaikkapa läskipyörä- tai maastopyöräilyssä, pelkkä välineiden vuokraaminen ei riitä.

– Ohessa pitää olla muutakin palvelutarjontaa. Itselleni tärkeitä ovat esimerkiksi hyvin merkityt reitit, joita myös pidetään kunnossa sekä kahvikupposen saaminen, innokas maastopyöräilijä Peltsi lisää.

Samalla himoliikkuja muistuttaa, että luontokokemus ei tarvitse välineitä, vaan luontoon voi mennä missä varusteissa tahansa.

– Pääasia on, että ihmiset saadaan liikkeelle jollakin tapaa. Ei metsässä tarvitse mennä hikihatussa tai tuliterissä varusteissa.

Sivutoimisena yrittäjänä itsekin toimivan eränkävijän mukaan yrittäjien pitää muistaa myös oma hyvinvointinsa ja jaksamisensa arjen keskellä. Peltsiä omassa työssä auttaa vaikkapa se, että tietää pääsevänsä parin päivän päästä syksyiselle hauenpyyntireissulle.

– Tapaan paljon yrittäjiä työssäni, enkä voi kuin ihailla heitä. Yrittäjyys on valtavan kovaa työtä. Mutta jos on jotain mielekästä, mitä odottaa, jaksaa myös omassa työssä, Peltsi painottaa.

Teksti ja kuvat: Ulla Harju/Hämeenraitti

 

Joulukuun tilaisuus Tammelassa toimi ProAgria Etelä-Suomen toteuttaman Hyvällä yhteistyöllä menestyviä yrityksiä Hämeeseen HYMY -hankkeen päätöstilaisuutena. Hanke on saanut rahoitusta Hämeen ELY-keskuksesta maaseuturahastosta. Uusi HYMY Häme II -hanke alkaa vuoden alusta. Lisätietoja uudesta hankkeesta saat Päivä Tiura-Paavolalta. https://www.proagria.fi/henkilo/tiura-paavola-paivi

Lisätietoa yritysryhmähankkeista >> http://www.hameenraitti.fi/rahoitusopas/yritysrahoitus/yritysrahoitusmuodot/

 

Yritystukien konkari luottaa ihmiseen ja yrityksen ylivoimatekijään

”Jos luoja antaa viran, antaa se järjenkin”

 

Lahdessa juhlistetaan tänään maaseudun yritysrahoituksen 30-vuotistaivalta. Hämeen ELY-keskuksessa pitkän uran rahoituksen parissa tehneen, Kärkölästä kotoisin olevan Seppo Mäkisen mukaan yritystuet ovat edelleen tarpeellisia. Maaseudulla ne näyttelevät usein tärkeää roolia yritysten eteenpäin viemiseksi. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun voi hänen mielestään unohtaa.

Seppo Mäkisen taival yritystukien maailmassa alkoi vuoden 1986 joulukuussa Säätytalolta Maatilahallituksen koulutustilaisuudesta. Aiheena Helsingissä oli maaseutuelinkeinolain toimeenpano ja samalla tilaisuus oli lähtölaukaus maaseudun yritysrahoituksen myöntämiselle.

− Aika köykäisillä eväillä lähdimme liikkeelle. Maatilahallituksessakaan ei tiedetty tukien myöntämisestä oikein mitään. Kaikki oli uutta, eikä asiasta voinut kysyä juuri keneltäkään. Rakensimme silloin alkuun vasta toiminnan suuntaviivoja, Mäkinen muistelee.

Mäkinen muistetaan niin maataloussihteerinä Kärkölästä kuin Hämeen ELY-keskuksen tarkastajana Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Työura yritysrahoituksen parissa kesti 23 vuotta ja loppui eläkkeelle siirtymiseen. Rahaa hän on vuosien varrella myöntänyt maaseudulle investointeihin, yritysten osaamisen ja tietotaidon lisäämiseen sekä esimerkiksi uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Tuona aikana arvostettu työntekijä ehti nähdä monenlaisia yrittäjiä ja hakemuksia.

Alkuvaiheessa yrityksille tehtiin tukipäätöksiä kansallisella rahoituksella ja hakijat olivat viljelijätaustaisia. Tarkoituksena oli monipuolistaa maatilojen toimintaa.

− Viljelijöille myönnetyt yritystuet olivat selkeämpiä tapauksia. Merkittävissä investointihankkeissa luottamukselliset keskustelut pankinjohtajan kanssa varmistivat rahoittajien yhteisen näkemyksen. Viljelijät on myös sidottu maatilaansa, eivätkä he lähde livohkaan pahan päivän tullessa. Pk-yrittäjän on helpompi myydä tuetut koneensa ja muuttaa sen jälkeen maisemaa, Mäkinen miettii.

Kun tuet muuttuivat EU-rahaksi, mukaan tulivat puhtaasti yrittäjille tarkoitetut hankkeet.

− Sen jälkeen korostui luottotietojen ja vanhojen tilinpäätösten merkitys. Rahaa myönnettiin toimialoille, joista en joka kerta itse tiennyt mitään. Mutta sanoin aina, että jos luoja antaa viran, antaa se järjenkin, Seppo Mäkinen hymyilee.

Luotto ihmiseen

Mittavasta työurastaan palkitulla Mäkisellä on rintapielessään Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein vuodelta 1993 sekä Suomen Leijonan ansioristi vuodelta 2010. Mäkisen filosofiaan kuului jo alkumetreiltä asti tärkeänä se, että hän pääsi asiakkaan pirtinpöydän ääreen kuuntelemaan, mitä asiakkaalla oli sanottavana.

− Tärkeää oli kuulla, miten asiakas oli sisäistänyt uuden bisneksensä tulot, kustannukset ja markkinatilanteen. Hyvin usein käydyt keskustelut vahvistivat asiakirjoista saatua näkemystä, joko hankkeen hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi. Rahoituspäätöstä oli myös paljon helpompi esitellä esimiehelle päätöksentekovaiheessa, kun siitä oli pelkkiä asiakirjatietoja laajempi näkemys, Mäkinen kertoo.

− Ja olen minä vuosien varrella kantanut huolta myös yrittäjien jaksamisesta, Mäkinen lisää.

Samalla yritystukien konkari muistuttaa, että yrityksessä pitää aina olla jonkinlainen ylivoimatekijä, jotta rahaa voi myöntää. Omalta uralta löytyykin kaksi mieleen painunutta timanttia. Kankaisten Öljykasvit Oy:n toimintaa rahoitettiin yrityksen alusta saakka.

− Pari vuotta toimittuaan omistajat tulivat jälleen käymään luonani ja sanoivat, että nyt me tulimme voitelemaan virkamiestä. Samalla pöytään lyötiin kaksi rypsiöljypulloa. Toiveena oli päästä Italiaan tutustumaan oliiviöljyn tuotantoon, Mäkinen muistelee.

− Olin kuulemma sanonut, että pitäähän teidän mennä ja myönsimmekin heille viikon matkaa varten kehittämisavustusta. Jälkeenpäin he ovat sanoneet, että reissu oli äärettömän tärkeä yritykselle. He ovat tehneet myös paljon tutkimustyötä rypsiöljyn terveellisyyteen liittyen.

Uran toinen timantti löytyy Tammelasta, jonne Makuliha perusti Suomen ensimmäisiä maatilateurastamoja ja tilakaupan.

− Säädökset oli silloin tehty isoille teurastamoille ja kyllä sen asian kanssa pähkäiltiin myös ministeriötasolla asti. Silloisella omistajalla Pekka Ali-Lekkalalla oli äärettömän vankka kokemus kaupasta ja hän kävi kouluttamassa Keskon kauppiaita ja lihamyyjiä. Yrittäjillä oli selviä vahvuuksia ja pystyin jälleen kerran luottamaan ihmiseen, Mäkinen lisää.

Tarkastuskäynneillä Seppo Mäkinen piti mukanaan tarkastajakorttia. Muistoksi on jäänyt myös kansio ensimmäisestä koulutustilaisuudesta Säätytalolla.

Tilaa maaseudulle ja kaupungille

Yritystuista on viime aikoina keskusteltu julkisuudessa kiivaaseenkin sävyyn. Vaikka uran varrelle on mahtunut myös tilanteita, joissa rahaa on valunut merkityksettömämpiin hankkeisiin, ovat Seppo Mäkisen mukaan maaseudun yritystuet tärkeitä ja niitä on tarpeen juhlistaa.

− Minusta on hyvä pysähtyä, katsella taaksepäin ja miettiä tulevaisuutta. Suomelle on ollut tärkeää saada rahaa takaisin EU:lta. EU-säädökset puhtaasti maatalouden suoriin tukiin ja ympäristötukiin ovat rajalliset. Maaseudun muu kehittäminen onkin se väylä, jolla EU-rahaa on saatu käyttöön. Samalla on varmistettu, että saamme myös kansallista vastinrahaa. Maaseudun kannalta tämä on järkevää.

Tärkeinä hankkeina Mäkinen on aina pitänyt esimerkiksi maaseutumatkailun tukemista sekä maatilojen toiminnan monipuolistamista. Perusmaatalous ei enää riitä elättämään maanviljelijöitä ja alkutuotanto on hankalassa asemassa halpuuttamisen takia.

− Vaikka valtiontalouden tarkastusvirasto katsoikin, että maaseutumatkailua ei pitäisi rahoittaa, me Hämeessä suhtauduimme siihen myönteisemmin. Alueellamme on noin reilun tunnin matkan päässä Kehä III:lta erittäin hyviä vesistöjä rantamökkien rakentamiseen. Mökit myös myivät parhaiten koko maassa. Matkailu olikin maatiloille yksi tukijalka maatalouden lisäksi samoin kuin esimerkiksi koneurakointi tai polttopuiden myynti.

Myös kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelusta puhutaan julkisuudessa paljon. Molempien elämää nähneen Mäkisen mukaan on selvää, että maaseutu ja kaupunki tarvitsevat toisiaan.

− Ei saa, eikä pidä löydä toisiaan korvalle. Täällä on tilaa molemmille, Seppo Mäkinen painottaa.

− Jo opiskeluaikana sanottiin, että ei ole niin suurta kuningasta ja herraa, etteikö hän ottaisi leipäänsä talonpojan kädestä. Tuo sanonta pätee vieläkin.

 

Pääkuvassa: Seppo Mäkinen toimi 23 vuotta yritysrahoituksen parissa Hämeessä. ”Olen koko työurani ollut tehtävissä, joissa ole saanut olla paljon tekemisissä asiakkaiden kanssa. Dialogin käyminen ja ihmisten lähestyminen ei ole ollut minulle koskaan vaikeaa.”

 

Teksti ja kuvat: Ulla Harju/Hämeenraitti

 

Tutustumiskierros näytti maaseutuyritysten monipuolisuuden

Investointituilla suuri merkitys yrittäjille

 

Maaseudun kehittäjät kiersivät syyskuun alussa Yrittäjien päivän aattona päijäthämäläisissä maaseutuyrityksissä tutustuen erilaisten yritysten toimintaan. Päivän aikana nähtiin seitsemän mielenkiintoista yritystä, joiden toiminta vaihteli aina puutuotealasta panimotoimintaan sekä metallialasta maatilayrittäjyyteen.

Terhi Kinnari (vas.) pyörittää Pioni ja Piironki -tilamyymälää Kinnarin tilalla.

Kierros aloitettiin Hollolasta Kinnarin tilalta, tilamyymälä Pioni ja Piirongista. Kinnarin tila on 351 vuotias ja sen isäntäpari, Teemu ja Terhi Kinnari, tilan 14. isäntäpari. Tilan historia onkin tarinoita pullollaan ja niitä kerrotaan mieluusti myös tilalla piipahtaville.

Kinnarin tilalla viljellään viljaa, pyöritetään kivilouhimoa sekä harjoitetaan metsätaloutta. Yrittäjinä Kinnarit pyörittävät lisäksi tunnelmallista kahvilaa ja tilamyymälää sekä Okeroisten myllyä, jonka jauhamaa viljaa saattaa löytää jopa Kamputseasta saakka.

Tällä hetkellä suunnitelmissa on tehdä laajennusosa kahvioon, jolle kaivataan lisätilaa. Yritys on saanut rahoitusta toimitilojen laajentamiseen Hämeen ELY-keskukselta maaseuturahastosta.

− Maatila on toiminnan sydän. Sen jälkeen pitää miettiä aina tarkkaan, millaisen toiminnan pyörittämiseen voimavarat riittävät. Suunnitelmia ja ajatuksia on paljon, Terhi Kinnari toteaa.

− Tämä on yrittäjyyttä aidoimmillaan. Haistelemme koko ajan uusia tuulia ja palveluita, Teemu Kinnari lisää. Continue reading ”Tutustumiskierros näytti maaseutuyritysten monipuolisuuden”

Veden vienti vaatii tehokkuutta

Maaseuturahaston tuet vauhdittaneet Polar Springin kasvua


Veden vientimarkkinat ovat maailmalla suuret, eikä niille näy kasvun rajoja. Suomesta voi löytää UNESCOn tekemien selvitysten mukaan maailman parasta vettä, mutta maailmalla ei ole vielä yhtään tunnettua suomalaista vesimerkkiä. Urajärvellä Päijät-Hämeessä toimiva Polar Spring tavoittelee liikevaihdon kasvua erityisesti viennin kautta. Yritys on saanut automatisoitua tehtaan linjastot melkein kokonaan, mikä vauhdittaa kasvua.

Suomen kesä oli ennätyksellisen lämmin ja se näkyi myös kaupoissa, joissa vesi- ja vichyhyllyt ammottivat tyhjyyttään. Kesä oli suotuisa myös Polar Spring Oy:lle. Toimitusjohtaja Niilo Pellonmaan mukaan yritys on ollut jo useamman vuoden ajan 10-20 prosentin kasvuvauhdissa. Muutaman ihmisen työpanoksella aloitettu yritys työllistää tällä hetkellä noin 20 henkilöä.

− Liikevaihtomme oli viime vuonna vähän yli kaksi miljoonaa euroa. Olemme pystyneet nostamaan valtavasti tehokkuutta, mikä antaa mahdollisuuden myös pysyville työpaikoille, Niilo Pellonmaa toteaa.

Maailmalla veden vientimarkkinat ovat suuremmat kuin esimerkiksi sellulla, eikä niille ole näkyvissä loppua tai kasvurajoja. Ala on kuitenkin todella kilpailtu ja siksi myös vaikea. Vesi on halpa tuote ja kuljetuskustannukset näyttelevät suurta osaa sen viennissä.

− Yrityksen pitää päästä suuriin volyymeihin, jotta vienti on mahdollista ja kannattavaa. Se taas edellyttää tehokkaan tehtaan rakentamista, Pellonmaa linjaa.

Polar Springissä linjat on nyt automatisoitu melkein kokonaan. Yrityksen kasvua ovat vauhdittaneet muun muassa maaseuturahastosta saadut yritystuet. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt yritykselle tukea lähdeveden pullotusinvestointiin sekä uuteen lasipullo- ja alumiinitölkkilinjaan. Lisäksi on tuettu pullotuslinjan kapasiteetin ja tehokkuuden nostoa.

− Vesiala on pääomasidonnaista, mikä tarkoittaa, että on pakko olla tehokas. Totta kai tukiraha antaa mahdollisuuden tehdä investointeja ja toteuttaa niitä nopeammassa tahdissa.

Yrityksen tuotteista tänään noin neljännes menee vientiin.

− Panostamme vientiin paljon, mutta se on pitkäjänteistä toimintaa ja yrityksemme on vielä pieni, Pellonmaa toteaa.

Tällä hetkellä vientiä on Venäjälle ja Ruotsiin sekä jonkin verran Kiinaan.

− Yritämme avata myös Keski-Euroopan markkinoita. Meillä on koko ajan tutka päällä ja etsimme uusia markkinoita, nyt tutkimme esimerkiksi Lähi-Itää, Etelä-Koreaa ja Japania.

Yrityksen tuotantolinjaa on uudistettu. Kuva: Polar Spring Oy

Kemikaalivapaata lähdevettä

Jos vesialan kasvulle ei näy loppua ulkomailla, ei sitä näy myöskään Suomessa. Polar Springin asiakkaina toimivat muun muassa suuret keskusliikkeet. Yrityksen tuotteita löytyy melkein jokaisen kaupan hyllyltä.

− Suomeen kuitenkin tuodaan vettä kymmenkertaisesti enemmän kuin mitä sitä viedään ulkomaille täältä. Maailmalla ei myöskään ole yhtään tunnettua suomalaista vesimerkkiä, Niilo Pellonmaa toteaa.

− Suomen markkinat ovat vaikeat, eikä Suomessa ole opittu arvostamaan juomavettä. Suurin osa myytävästä pakatusta vedestä on vesijohtovettä. Tavallinen suomalainen ei tunnista kivennäisveden, luontaisen kivennäisveden ja lähdeveden käsitteellistä eroa.

Polar Springissä pullotetaan omaa, tehtaan omistamasta lähteestä pulppuavaa luonnonvettä, jota ei  käsitellä millään kemikaaleilla. Vesi tulee hiekkaharjun suodattamana lähteeseen ja on sinällään jo hyvin puhdasta ja hienon makuista. Tehtaalla se varmuuden vuoksi vielä juoksutetaan mekaanisten suodattimien läpi.

− Lähdevesi on aina pakattava vesilähteellä ja sitä ei saa käsitellä millään kemikaaleilla. Hanavedet on puolestaan aina käsitelty kemikaalein, esimerkiksi kloorilla. On hienoa, että olemme saaneet monta positiivista asiakaspalautetta puhtaasta vedestä, Pellonmaa toteaa.

Maailman parasta vettä

Hyvän vesilähteen löytäminen ei ole helppoa. Pellonmaa vertaakin hyvän vesilähteen löytämistä hyvän malmilähteen löytämiseen. Vettä pitäisi saada lähteestä huomattava määrä ja sen sisällön pitää pysyä samanlaisena, siinä haaste.

− Lähteemme vedentuotto on 250 kuutiota päivässä. Tuo määrä on oikeastaan minimi, jotta vesipakkaamo voidaan rakentaa.

Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet löytää hyviä vesilähteitä ja myös mahdollisuuksia veden vientiin. UNESCOn mukaan Suomen vesivarojen laatu on maailman parasta. Soraharjut ovatkin erittäin hyviä suodattamaan ja tuottamaan puhdasta luonnonvettä.

− Luonnonvesi on kuin viini. Jokaisesta vesilähteestä tuleva vesi on koostumukseltaan erilaista. Vesi on myös herkkä ja hieno tuote ja sen koostumus riippuu monesta asiasta. Meidän vetemme tulee hiekkaharjun suodattamana ja sisältää myös niitä aineksia, mitä hiekkaharjussa on. Se on puhdasta ja kemikaalivapaata, Niilo Pellonmaa summaa.

Polar Springin tehtaan kylkeä komistaa ja katolla on yhteensä 2000 aurinkopaneelia, josta tehtaalle saadaan sähköä. ”Merkittävä osa tarvittavasta sähköstä tulee omasta aurinkovoimalasta”, tuotantopäällikkö Kalle Rajakangas kertoo.


Pääkuvassa: Kuluttajat käyttävät suuria vesikanistereita tänään yhä enenevässä määrin paitsi mökeillään niin myös esimerkiksi kahvin ja teen keittoon sekä juomavetenä.

 

Teksti ja kuvat, ellei toisin mainita: Ulla Harju/Hämeenraitti

 

Maku, laatu ja eettinen tuotanto ratkaisevat

Investoinnit auttoivat Toukolan tilan toiminnan uudelle tasolle


Kurhilan kylässä Asikkalassa sijaitsee vihanneksien viljelyyn, jakeluun ja myyntiin keskittynyt Toukolan vihannestila. Yritys toimii Puolakan tilalla, joka on kulkenut Toukolan suvussa jo yli 200 vuoden ajan. Nykyisin tilaa hoitavat Marja-Liisa ja Seppo Toukola.

Vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus on elintarvikealalla toiseksi suurin toimiala Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Aitoja Makuja -yritystilaston mukaan Päijät-Hämeessä elintarvikeyrityksistä 17 prosenttia toimii vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksen parissa, kun yrityksiä on 96 kappaletta. Yksi näistä yrityksistä on Toukolan vihannestila.

─ Aiemmin tilallamme harjoitettiin karjanhoitoa ja viljanviljelyä. Vihannesten viljelystä innostuimme 1980-luvun alkupuolella. Tällöin vanhat navetat laitettiin nurin ja tilalle rakennettiin halleja, toteaa tilan emäntä Marja-Liisa Toukola.

Viljelyt aloitettiin ensin sokerijuurikkaalla ja siitä siirryttiin perunan pariin vuonna 1987. 1990-luvulla Toukolat saivat idean toiminnan laajentamisesta.

─ Havaitsimme, että hiekkaiset peltomme soveltuvat hyvin porkkanan viljelyyn. Hankimme porkkanakoneita ja rakensimme uuden hallin niitä varten. Porkkana on vielä tänäkin päivänä päätuotteemme, Marja-Liisa Toukola kertoo.

Paikallista toimintaa

Nykyiseen tuotevalikoimaan Toukolan tilalla kuuluvat perunan ja porkkanan lisäksi myös sipuli, punasipuli ja punajuuri. Viljelyssä keskitytäänkin avomaanviljelyvihanneksiin.

Yrityksen myyntiä ja markkinointia tehdään pääasiassa Päijät-Hämeessä.

─ Aikoinaan veimme tuotteita Helsingin seudulle ja Kouvolan suuntaan, mutta nykyisin saamme myytyä kaiken lähempänä, joten ei ole mitään syytä viedä tuotteita kauemmaksi, toteaa Marja-Liisa Toukola.

Toukolat näkevät yrityksen kehityksen jatkuvan hyvänä. Tavoitteena on saada lisää vaihtomaita ja kehittää viljelykiertoa.

─ Koko ajan saa olla tarkkana, miten ala kehittyy ja mistä löytyisi uusia mahdollisuuksia. Mitään ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon. Uudistukset tarvitsevat tietenkin myös investointeja esimerkiksi koneisiin tai varastotiloihin, sanoo Toukola.

Aitoja makuja -yritystilastosta selviää myös, että pienet, alle kymmenen henkilöä työllistävät yritykset ovat tärkeässä roolissa elintarvikealalla. Toukolan vihannestila työllistää talvella oman väen lisäksi viisi henkilöä ja kaksi kuljettajaa. Syksyllä vihannesten nostoaikaan tilalla on 2-3 henkilöä lisätyövoimaa.

Perinteinen työvoima on vielä tarpeen.

Tilalla on tapahtumassa vielä tämän vuoden aikana sukupolvenvaihdos, kun perheen poika Antti Toukola ottaa ohjat yrityksessä. Suunnitelmissa on jatkaa hyväksi todetulla linjalla – porkkana tulee pysymään näillä näkymin myös jatkossa tilan päätuotteena.

Lähtökohtana laatu

Toukolan vihannestila toimittaa tuotteitaan sekä S-ryhmän että Keskon kauppoihin ympäri Päijät-Hämettä sekä joihinkin ravintoloihin. Toukolat uskovatkin, että heillä on hyvä markkina-asema ja tunnettavuutta jo vuosien ajalta.

─ Kaupat ostavat tuotteita mielellään ja kyselyitä tulee jatkuvasti. Me myös uskomme, että yrityksellä on myös hiukan pelivaraa hintojen määrittelyssä, vaikka hintapolitiikka onkin tiukkaa tänä päivänä, Marja-Liisa Toukola kertoo.

Vihannesten viljelyn lähtökohtana on maku, laatu ja eettinen tuotanto. Asiakas saa tuotteet aina tuoreena lautaselle, aivan kuin olisi ne itse maasta poiminut.

─ Laatu on tärkeää, jotta asiakaskunta säilyy ja tuotteet säilyvät sellaisina, että ihmiset niitä haluavat ostaa, Toukola painottaa.

Toukola muistuttaa myös tuotteiden näyttävyydestä ja näkyvyydestä. Porkkanapussin pitää näyttää hyvältä ja sen pitää jäädä ihmisten mieleen.

Tilan porkkanoita lähdössä myymälöihin.

 

Tukea Hämeen ELY-keskukselta

Toukolan vihannestila on saanut useana vuonna rahoitusta maaseuturahastosta Hämeen ELY-keskukselta. Ensimmäisenä investointitukea saatiin vihannestilan hallirakennukseen. ELY-keskuksen kanssa käytiin keskusteluita siitä, mikä olisi yritykselle ja sen toiminnalle paras ratkaisu.

─ Rahoitus on muuttanut koko tuotannon eri tasolle. Voimme käsitellä isompia määriä ja pystymme palkkaamaan enemmän työntekijöitä. Liikevaihtokin on kasvanut, Marja-Liisa Toukola lisää.

Ensimmäisen rahoituksen jälkeen on tukea saatu muun muassa porkkakoneisiin ja kellarin kylmälaitteisiin. Hankittuja porkkakoneita käytetään mullan erotteluun, porkkanoiden pesemiseen, lajitteluun ja pakkaukseen. Koneiden käsittelyn jälkeen valmiit tuotteet ovat tarkistusta vaille valmiita kuljettavaksi eteenpäin kauppoihin.

Fyysisten asioiden lisäksi Toukolat kokevat hyötyneensä myös muuten rahoituksen hakemisesta.

─ Saimme paljon hyviä vihjeitä ja apua, miten toimintaa kannattaisi viedä eteenpäin, Marja-Liisa Toukola kiittää.

 

Tukea on saatu useisiin koneisiin.
Teksti ja kuvat: Jaakko Launonen/Hämeenraitti

 

Hämäläisiä menestystarinoita

Kumina kannattaa

Keli ulkona on sateinen, loskainen ja ajoittain tuulinen. Tämä ei kuitenkaan haittaa yritystutustumiskierrokselle lähtenyttä iloista joukkoa. Hämeenraitti järjesti maaliskuun puolivälissä retken, jonka tarkoituksena oli tutustua viiteen erilaiseen rahoitusta saaneeseen yritykseen. Matkaan lähdettiin varhain tiistaiaamuna ja ensimmäinen kohde oli Riihimäellä sijaitseva Trans Farm Oy.

Maailman paras kumina tulee Riihimäeltä.

Trans Farm on maailman johtava kuminantuottaja. Kaksi kolmasosaa Suomessa viljellystä kuminasta tulee heille.

─ Kuminan sato oli viime satokaudella normaalia parempi, iloitsee yrityksen toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.

Yritys toimittaa kuminaa pääosin Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Intiaan. Ajoittain tilauksia tulee myös harvinaisemmista paikoista, kuten Australiasta, Japanista ja Algeriasta. Kuminaa lähetetään ympäri maailmaa kontti kerrallaan.

Trans Farm on saanut vuosien varrella monta kertaa tukea maaseuturahastosta. Tuet on sijoitettu rakennuksen laajennuksiin ja koneistoon, kuten myllyyn ja sterilointilaitteistoon.

Yritys työllistää tällä hetkellä 11 henkilöä ja sen liikevaihto on noin seitsemän miljoonaa euroa. Hallia ja muita tiloja laajennetaan tälläkin hetkellä. Jyrki Leppälän mukaan kasvu ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa varmaa.

─ Voimme ostaa koneita ja laajentaa toimintaamme, mutta kuminan markkinat ovat suppeat, toteaa Leppälä.

Tällä hetkellä kuminaa käytetään etenkin elintarvikkeissa ja lääkkeissä, mutta myös alkoholissa ja hajuvesissä.

Makuliha Oy:n toimitusjohtaja Riikka Ali-Lekkala-Toivo hymyilee yrityksen tilapuodissa.

Aitoja raaka-aineita

Riihimäeltä matka jatkuu kohti Tammelaa ja Makuliha Oy:n toimitiloja. Makuliha on tunnettu käsityönä valmistetuista makkaroista, leikkeleistä ja muista lihatuotteista. Tuotteet valmistetaan suomalaisesta lihasta ja aidoista raaka-aineista.

─ Itse kehitettyjä omia reseptejä käytämme. Yhdessä suunnitellaan ja ideoidaan uusia tuotteita. Sen jälkeen Makkaramestari Jussi rakentaa reseptin. Koe erien ja hienosäädön jälkeen tuote on valmis markkinoille, kertoo toimitusjohtaja Riikka Ali-Lekkala-Toivo.

Makuliha Oy:n valikoimassa on useita makkaroita.

Makulihan tuotteet ovat menestyneet hyvin erilaisissa kilpailuissa ja makutesteissä. Etenkin yrityksen mausteiset makkarat kiinnostavat kansaa. Yrityksen yhtenä strategiana on tuotteita sekä pakkauksia erilaistamalla erottua alan isoista toimijoista.

Makuliha on vuosien varrella kehittynyt ja kasvanut. Apuna yritys on käyttänyt maaseuturahastosta saatuja tukia. Tuet ovat osaltaan auttaneet, kun on investoitu muun muassa uuteen pakkausteknologiaan, makkarakoneisiin, etikettilaitteisiin ja on laajennettu toimitiloja. Nykyään yritys työllistää 40 henkilöä ja 15 konsulenttia, jotka toimivat tuotteiden esittelijöinä muilla paikkakunnilla.

─ Rahoitus on ollut yksi osa kokonaisuuden kehittämistä, kiittää Ali-Lekkala-Toivo

Makulihan tilapuodin herkut herättivät matkalaisissa jo pienen näläntunteen, joten oli aika siirtyä Portaan kylään Nahkurinverstaalle. Portaan Nahkurinverstas tarjoaa majoitus- ja ravintolapalveluita. Matkalaisille olikin tarjolla maukasta lohikeittoa ja herkullista valkosuklaajälkiruokaa. Vieraat pääsivät myös tutustumaan tiloissa sijaitsevaan nahkatehdasmuseoon.

Kesäisin Nahkurinverstaan ravintolassa on mahdollista nauttia paikan päällä valmistettuja ruoka-annoksia. Poiketa voi myös kahville. Isommille ryhmille yritys järjestää tarjoiluita. Entisessä suutareiden pihatalossa pystyy yöpymään jopa 12 henkeä. Härkätien varrella sijaitsevat ulkoilualueet ovat kaikkien käytettävissä.

Lopen Rakennuspuu Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kurki kertoo, kuinka rahoitus on auttanut yritystä.

Suomalaista mäntyä maailmalle

Räyskälän kantatien varrella sijaitsi seuraava kohde. Lopen Rakennuspuu Oy on perheyritys, joka valmistaa ja myy asennusvalmiita sisustusmateriaaleja ja -aihioita rakentajille sekä sisustajille. Yritys on erikoistunut nimenomaan männyn tyven sahaukseen.

─ Olemme ikään kuin puun sisäfileen leikkaajia, nauraa yrityksen toimitusjohtaja Tommi Kurki.

Mäntytukkeja yrityksen pihamaalla.

Kurjen mukaan parhaat männyntukit saadaan lähialueilta. Mäntyjä joudutaan kuitenkin jo hakemaan kauempaa kasvavan kysynnän takia. Etenkin Keski-Euroopassa kysyntä yrityksen tuotteita kohtaan on kasvanut.

Saatujen tukien avulla Lopen Rakennuspuu on investoinut mm. hydrauliikkalaitteisiin ja lajittelurobotteihin. Laitteiden avulla yritys karsii tukeista hydrauliikan avulla parhaat palat ja samalla käyttää 90 prosenttia kaikesta sisään tulevasta raaka-aineesta.

─ Koko prosessi on meidän käsissämme. Sen takia pystymme takaamaan tuotteen ja palvelun laadun, päättää Kurki.

Rauhaa hämäläisissä maisemissa

Kierros päättyi Kaartjärven rannalle Evon Luonto Oy:n tiloihin Lopen Suureen huvilaan. Evon Luonto tarjoaa majoituskohteita eri puolilla Hämettä. Kohteita on mm. Aulangolla, Räyskälässä ja tietenkin Evolla. Tilat mahdollistavat suurien ryhmien majoittumisen. Yritys tarjoaa rauhaa ja yksityisyyttä entisajan hengessä nykyajan mukavuuksilla.

Kaikki kohteet ovat remontoituja ja moderneja. Tarjouspyyntöjä tulee noin 20 joka päivä ja tyhjiä viikonloppuja ei ole. Kohteita on varattu maaliskuussa jo syyskuulle asti.

─ Me luomme kysyntää kunnostamalla fasiliteetit kuntoon, toteaa Evon Luonnon toimitusjohtaja Kaj Järvinen

Viime vuonna Evon Luonnolla oli noin 15000 asiakasta. Tarkoitus olisi vielä kasvaa, kun ajankohta on sopiva.

Yritys tekee yhteistyötä muiden Hämeen alueen toimijoiden kanssa. Matkailun kasvun kautta onkin saatu elinvoimaa koko seudulle.

Evon Luonto Oy:n toimitusjohtaja Kaj Järvinen esittelee yrityksen majoituskohteita.

 

Kuvat ja teksti: Jaakko Launonen/Hämeenraitti

 

 

 

Luomua Sysmästä

Perheyrityksenä toimiva Sysmän Luomuherkut tunnetaan parhaiten Suomessa valmistetuista luomumysleistä ja muista luomutuotteista. Yhteistyö nähdään tärkeänä osana yrityksen toimintaa.

Haaviston tilalla Sysmässä on rekka-auto parkkeerattu pihaan. Suursäkkilavat liikkuvat trukin avulla näppärästi rekka-autoon ja kohta ne ovat matkalla kohti Vaasaa ja pakkaamoa. Maatilan entisestä koneiden säilytyspaikasta on tehty elintarvikekelpoinen tuotantotila, jota käytetään Sysmän Luomuherkkujen tuotteiden valmistamiseen ja varastointiin

– Haaviston tila on oma kotitilani, jossa on viljelty viljaa ja kasvatettu sikoja. Sikojen kasvatuksesta olemme jo luopuneet, mutta viljelyä olemme jatkaneet Luomuherkkujen ohessa koko ajan. Maatalous ja nimenomaan luomuviljelys tulee aina olemaan yksi tilan tuotantohaaroista, yrittäjä Markku Nikki kertoo.

Sysmän Luomuherkut Oy perustettiin tilan yhteyteen 2000-luvun taitteessa. Markku Nikki pyörittää toimintaa yhdessä vaimonsa Anitan kanssa.  Yritys tunnetaan parhaiten kauppojen hyllyiltä löytyvistä luomumysleistä. Continue reading ”Luomua Sysmästä”