Jokioisten Museorautatie kasvaa pitkäjänteisesti suunnitellen

7.7.2016

Jokioisten Museorautatie ja Minkiön asema ovat kehittyneet ja kasvaneet vuosien aikana suosituksi kesänviettopaikaksi. Toimintaa pyörittää Museorautatieyhdistys, jonka ideana on säilyttää jälkipolville Suomen kapearaiteisten rautateiden perintöä.

Museorautatie_03_pieni
Markku ja Sisu Grönroos tulivat viettämään kesäpäivää Minkiön asemalle resiina-ajelun merkeissä.

Jokioisten Museorautatiellä vieraillessaan voi aistia vanhan ajan tunnelman. Höyryjunalla vedettävät museojunat liikennöivät kesäsunnuntaisin noin 15 kilometrin pituisella Humppila-Minkiö-Jokioinen -rautatiellä, ja entisöidyn junavaunun kyydissä voi kuulla junan pillin vihellyksen. Minkiöstä voi muina viikonpäivinä hypätä resiina-ajelulle ja viilettää oman mielen ja vauhdin mukaan pumppuresiinoilla rataa pitkin tai järjestää oman tilausmatkan museojunilla.

− Kesäisin meillä järjestetään monia tapahtumia kuten Minkiön Maalaistori sekä Minkiön Höyryfestivaali. Maalaistorilla voi juna-ajelun lisäksi nauttia aidosta markkinatunnelmasta ja Höyryfestivaalilla voi tutustua höyryvetureihin ja -koneisiin. Ennen joulua radalla järjestetään Joulupukin juna-ajelu, josta on muotoutunut melkoinen jymymenestys, Museorautatieyhdistyksen puuhamies Jussi Tepponen kertoo.

Alueella ja radalla on pitkä historia. Jokioisten yksityinen rautatie rakennettiin vuonna 1898 ja se oli viimeinen kaupallisen liikenteen rata Suomessa. Rata oli toiminnassa aina vuoteen 1974 saakka. Tänä päivänä Minkiön aseman pihapiiristä löytyy myös kahvio sekä kapearaidemuseo. Lisäksi alueelta löytyy paljon erilaisia tiloja, joissa vanhoja vetureita ja junanvaunuja entisöidään uuteen loistoon, säilytetään tai huolletaan ajoa varten.

Apua maaseuturahastosta

Jussi Tepposen mukaan Museorautatieyhdistyksen toiminta on kasvanut kuin pullataikina, mutta toisaalta tapahtumia ja toimintaa sekä investointeja suunnitellaan monen vuoden, ellei monen vuosikymmenen jänteellä.

− Nälkä kasvaa syödessä ja yhdistyksellä on myös tuntuvat kulut. Olemme joutuneet miettimään, miten juoksevia kuluja voisi pienentää. Yksi keino on ollut korjaamohallin lämmityskulujen pienentäminen ja energiatehokkuus. Vanha öljylämmitys on nyt menneen talven lumia ja tilalle on saatu maalämpöpumput, Tepponen kertoo.

Isossa ja korkeassa hallissa on paljon lämmitettäviä kuutioita. Kun aikaisemmin osa lämmöstä karkasi katonrajaan, nyt käytössä ovat konverttipuhaltimet, jotka kierrättävät lämmintä ilmaa koko hallissa. Maalämpöputkien vedon ja lämmitysjärjestelmän asentamisen lisäksi uusittiin Humppilan ja Minkiön asemien sähköpatterit sekä paikattiin hallin ulkomuurausta. Projektia varten haettiin ja saatiin rahaa Leader-ryhmä LounaPlussalta maaseuturahastosta.

− Aiemmin yhdistyksen lämmityskustannukset olivat 5.000-7.000 € vuodessa, mutta nyt niiden on tarkoitus tippua puoleen, parhaimmillaan jopa yhteen kolmasosaan. Säästetyllä rahalla voi tehdä paljon muuta tärkeää kehittämis- ja korjaustyötä, Tepponen hymyilee.

Minkiön asemalle on lisäksi rakennettu yleisö-wc:t hanketuella. Myös halli on rakennettu 2000-luvun alussa maaseuturahaston avustuksella. Hallissa on korjaustilojen lisäksi sosiaalitilat sekä majoitustilaa.

Museorautatie_04_pieni
Uudet lämpöpuhaltimet tuovat lämmintä ilmaa koko halliin. Hallissa on nyt helpompi tehdä korjaus- ja huoltotöitä.

− Huoltotyöt pitää useimmiten tehdä talvella, kun junat eivät liiku. Ennen lämpimän hallin valmistumista teimme höyryveturin kattilaremonttia niin, että ulkona oli -30 astetta ja sisällä hallissa jopa -32. Nyt tuottavuus on noussut aivan eri tavalla, kun meillä on lämpimät tilat joissa työskennellä.

Yhdistyksen suunnitelmissa on vielä laajentaa hallia noin 10 metriä, jotta sisään mahtuu enemmän korjattavia tai huollettavia vetureita ja vaunuja. Maalämpöpumppujen teho onkin ajateltu tarpeeksi suureksi tulevaisuutta ja mahdollista hallin laajennusta silmällä pitäen.

Kylän keskus

Museorautatieyhdistyksellä on yli 800 jäsentä ja liikennetehtäviä hoitaa vapaaehtoisesti on noin 60 henkilöä. Ydinaktiivien joukkoon kuuluu puolestaan vajaa 20 henkilöä. Viime aikoina yhdistys on myös saanut kaivattua lisävoimaa palkatuista työntekijöistä. Esimerkiksi junaradan 20.000 ratapölkkyä pitää vaihtaa, jotta rata pysyy turvallisena ja ajettavassa kunnossa.

− Vielä kaksi vuotta sitten olisi voinut sanoa, että yhdistys toimii pelkästään talkoovoimin, mutta tällä hetkellä meillä on neljä työntekijää ratatöissä, yksi kesätyöntekijä sekä museo-opas, joka pyörittää myös kahvilatoimintaa, Tepponen kertoo.

Yhdistys on saanut Opetusministeriöltä rahaa radan hätäkorjaukseen ja voinut täten palkata työntekijöitä. Osa on puolestaan palkattu LounaPlussan hallinnoiman TriPla-hankkeen (entinen Lyhty-hanke) kautta työllistämistuella.

Minkiön asema kahviloineen on kesäisin matkailijoiden suosikkipaikka, mutta myös koko kylän keskus.

− Tänne kokoonnutaan viettämään aikaa samoin kuin viereiselle Minkiön kylätalolle. Kun kyläkauppa ja muut palvelut ovat lopettaneet, pyöräilevät kylän lapset tänne usein myös jätskille, Jussi Tepponen hymyilee.

Museorautatie_08_pieni
Rautatiemuseoyhdistyksellä on viisi kunnossa olevaa käyttöveturia ja aihioita toiset viisi. Diesel-vetureita löytyy yhteensä kahdeksan, joista käytössä on neljä. Yhteensä yhdistyksellä on vajaa sata liikkuvan kaluston yksikköä.

 

Museorautatie_07_pieni
Minkiön asema on entisöity 1930-luvun malliin.
Museorautatie_06_pieni
Jussi Tepponen esittelee peltoa, jonne vedettiin viime syksynä maalämpöputkea kaksi kilometriä.


Tutustu lisää Jokioisten Museorautatiehen tästä.

 

Teksti ja kuvat: Ulla Harju / Hämeenraitti

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *