Kylämaisemat nostetaan esiin Hämeessä ja Uudellamaalla

29.5.2017

Pro Agrian Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset käynnisti toista vuotta sitten Maisematarinoita-hankkeen, jonka tavoitteena on tuoda esille kylien kulttuurimaisemaa. Linnaseutu ry:ltä ja EMO ry:ltä rahoituksen saanut maaseudun kehittämishanke haki mukaan kyliä, joilla olisi tarinoita kerrottavanaan omasta lähiympäristöstään. Mukaan pääsi kahdeksan kylää Hämeestä ja Uudeltamaalta.

Hanketta vetävä Katriina Koski kertoo hankkeessa yhdistyvän Maa- ja Kotitalousnaisten tavoitteista keskeisimmät, maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja asukkaiden aktivointi kulttuurimaisemaa ylläpitämällä.

– Tällaisille töille löytyy harvoin maksajaa, joten hankkeet ovat hyvä tapa toimia kylissä ja aktivoida asukkaita. Yksin me emme tee mitään, vaan kaikki tehdään yhdessä kyläläisten kanssa. Tärkeää olisi saada eri-ikäisiä kyläläisiä mukaan, jotta saataisiin kylät kokonaisvaltaisemmin mukaan toimintaan ja samalla esimerkiksi siirrettyä tietoa myös nuoremmille polville, Katriina Koski toteaa.

– Hankkeen omavastuuosuudesta huolehditaankin tästä syystä talkoilla. Sillä saadaan aikaan omavastuuosuuden lisäksi konkreettista tekemistä kylissä. Kyläläiset joutuvat miettimään omaa maisemaansa ja mitä sen parantamiseksi tai esilletuomiseksi voitaisiin tehdä, Koski kertoo hankkeen tavoitteiden toteuttamisesta.

Kulttuurimaisema edellä historiaan

Maa- ja kotitalousnaisilla työn kulmakivenä on toimiminen maaseudun hyväksi sekä pyrkimys saada maaseudulle lisää toimintoja ja palveluita. Mobiilireitit ja tarinakartat tarjoavat väylän siihen, että seudun asukkaat pääsevät hyödyntämään omaa maisemaansa ja samalla yhdessä tekemällä luomaan mahdollisesti uutta ja yhteistä toimintaa.

Terminä kulttuurimaisema käsittää kaiken sen mihin ihminen on vaikuttanut, ajan saatossa muovautuneista kylärakenteista aarniometsiä halkoviin hylättyihin polkuihin. Kylähistoriikkeja ja –kirjoja on ilmestynyt melko tasaisesti viime vuosikymmenien aikana, mutta Maisematarinoita-hanke pyrkii nostamaan kylien kulttuurimaiseman mukaan tarinoiden ja historian vierelle.

– Monista kyläkirjoista on jätetty maisema kokonaan pois. Taloista ja niiden vaiheista on kerrottu, mutta niissä ei ole ollut juurikaan tarttumapintaa maisemaan tai karttaan. Niissä ei yleensä myöskään käydä läpi kylämaiseman kehittymistä, mikä on todella kiinnostavaa; milloin talot on rakennettu ja miten ne ovat sijoittuneet kylämaisemaan, kuinka isojako on muuttanut kylän rakennetta tai miten pellot ja viljelykset ovat kehittyneet ja mitä sieltä on aikojen saatossa kadonnut. Tässä hankkeessa haluttiin tuoda esille erityisesti tätä usein unohdettua puolta esiin, Katriina Koski kertoo hankkeen muotoutumisesta.

Kylämaiseman muutosten ja historian esille nostamisessa on Kosken mukaan jokaiselta paikkakunnalta löytynyt runsaasti aktiivisia toimijoita.

– Innokkuus oman kylän tai alueen historiaa ja sen selvittämistä kohtaan on ollut valtavaa. Olemme käyneet kaikissa kylissä lävitse maiseman historiaa ja sitä kautta olemme miettineet, miltä kylämaisema nykyään näyttää. On upeaa huomata mitä kaikkea hienoa siellä on ollut ja kuinka sitä halutaan tuoda esille.

Koski kertoo, että työn tulokset haluttiin saada helposti saavutettaviksi. Maiseman esille tuomisen välineeksi valikoitui mobiilireititys, jota on helppo jakaa eteenpäin kävijöille ja joka on kaikkien saatavilla. Mobiilireiteillä pyritään myös rohkaisemaan ihmisiä liikkumaan alueella ja tutustumaan ympäristöön, niin näkyvään kuin jo kadonneeseen, joka elää enää vain tarinoina.

– Halusimme, että paikalliset tietävät oman alueensa arvon – tuntevat sen historian ja nykyisyyden, tuntevat oman alueensa ja elinympäristönsä. Samalla voidaan kertoa uusille asukkaille, mitä täällä on ja on ollut sekä houkutella kävijöitä löytämään uusia paikkoja. Tavoitteena oli myös saada ihmiset liikkumaan luonnossa ja siksi kaikki reitit ovat kuljettavissa jalan tai pyörällä, Koski summaa hankkeen lähestymistapaa.

Maiseman tarinat valmistuvat

Kylien ja yhdistysten ideoista on työpajoissa muovattu mobiilireiteiksi soveltuvia. Mukana on ollut aktiivista ja innostunutta väkeä.  Tietoa ja aineistoa kertyi niin paljon, että sitä on jouduttu karsimaankin selkeyden vuoksi.

– Hanke on edennyt täysin suunnitelman mukaisesti. Kaikissa kylissä on osallistuttu aktiivisesti eikä ole ollut kylää, jossa olisi jouduttu laittamaan hanskat tiskiin siksi, ettei ihmisiä saatu mukaan, Koski kehuu kylätoimijoita.

Ensimmäiset reitit ovat valmiita ja avoimina kaikille jo tänä kesänä. Itä-Janakkalassa julkaistaan mobiilireitti seudun kyliin Avoimet Kylät –päivän yhteydessä 10. kesäkuuta. Myös Kaukas julkaisee reittinsä kesäkuun aikana. Kalvolassa puolestaan Pyhän Olavin päivän juhlallisuuksien yhteydessä kuljetaan mobiilireitiksi muuntunutta kirkkopolkua 29. heinäkuuta. Loppijärven maisematarinoihin pääsee tutustumaan syksyllä.

Hankkeessa on mukana myös nettisovelluksella käytettävissä olevia selattavia StoryMappeja eli tarinakarttoja, joissa esitellään kylien vaiheita.

– Retulassa käydään olemassa olevat talot läpi ja sitä miten kukin talo on sijoittunut sinne ja mitkä ovat niiden tarinat. Talojen nykyiset omistajat saavat itse kirjoittaa talojensa tarinan, joten kertomukset saattavat olla hyvinkin erilaisia keskenään, Koski kertoo.

Hankkeessa toteutettavat tarinakartat puolestaan valmistuvat syksymmällä. Sattulan ja Kytäjän tarinat julkistetaan syys-lokakuun tienoilla. Retulan kylähistoriaan pääsee puolestaan tutustumaan itsenäisyyspäivänä. Palojoella, Aleksis Kiven synnyinseudulla, valmistuu alkusyksystä maisemanhoitosuunnitelma, joka sekin julkaistaan tarinakarttana.

 

 

Teksti ja kuvat: Ottopekka Wiik/Hämeenraitti

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *