Perunan tarina pellosta pöytään esille

13.4.2017

Lähiruoan käyttöön ja hävikin vähentämiseen kiinnitetty huomiota Lounais-Hämeessä

Forssan seudulla toimiva Resurssiviisaasti lähi- ja luomuruokaa suurkeittiöihin -hankkeessa on runsaan vuoden aikana järjestetty erilaisia koulutuksia ja tilaisuuksia sekä tehty pr-työtä lähiruuan lisäämiseksi sekä  ruoan hävikin vähentämiseksi alueen suurkeittiöissä. Projektin aikana toteutetaan myös esimerkiksi videoita, jotka kertovat lähiruuasta ja sen tuotannosta. Tämän vuoden alkukeväästä valmistui ensimmäinen tietoiskuvideo Perunaa pellolta pöytään.

− Video esittelee perunan tien pellolta suurkeittiöihin ja lautaselle asti. Se on kuvattu yhden päivän aikana ja näyttää, miten lähellä tuotettu peruna ehtii samana päivänä aina pellolta pöytään saakka, projektipäällikkö Mertsi Töttölä kertoo.

Lähi- ja luomuruokahanketta hallinnoi Lähiruoka-Akatemia ry, jonka tarkoituksena on edistää lähiruoan saatavuutta ja käyttöä sekä vahvistaa alueellista yritystoimintaa ja sen edellytyksiä. Hanke on saanut rahoitusta maaseuturahastosta Leader-ryhmä LounaPlussa ry:ltä.

− Lähi- ja luomuruoan saatavuuden parantaminen suurkeittiöihin ja ravintoloille on monitahoinen haaste. Paineet niiden käytön lisäämiseksi julkisessa ruokahuollossa ovat selvät. Tahtotilan syntyminen on askel asian kehittämiselle, mutta todellinen haaste on saada toimitusketjut tehokkaiksi sekä ekologisesti kestävälle pohjalle, Töttölä miettii.

− Lähiruoka-Akatemian tehtävänä onkin kehitysasioiden eteenpäin vieminen yhteistyössä yrityksien kanssa ja Akatemia on perustettu yrittäjien ja yrittämisen lähtökohdista. Perustajajäsenillä on vuosien kokemus ruoka-alan yrittämisestä.

Tiedottaminen on yksi hankkeen tehtävistä, ja Töttölän mukaan seuraavaksi toteutetaan laajennettu versio perunan tarinasta.

− Pidemmässä videossa esitellään myös aluetukun toimintaa sekä sen palvelukonseptia, Mertsi Töttölä esittelee.

Suurimpana ponnistuksena tehdään pitkä, yli puolen tunnin dokumentti, jossa keskiössä ovat lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset sekä ruoan laadun vaikutus ruokailutottumuksiin ja lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointiin.

− Dokumentti esittelee juureksien, lihan ja kalan matkan alkutuotannosta lautaselle. Materiaali käsittää tuotannon koko vuoden kierron.

Ruokahävikki kuriin

Yhtenä toiminnan tavoitteena on ruokatuotannon hävikin pienentäminen. Tähän aiheeseen on pureuduttu muun muassa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa lounaishämäläisten suurkeittiöiden henkilökunnan ja ruokapalvelujohtajien kanssa.

Ruoan hävikkiä seurataan useassa koulussa ja päiväkodissa Forssan seudulla. Seurannassa ovat esimerkiksi pilaantumis-, lautas- ja noutopöytähävikit joko yhdessä tai erikseen. Hävikkiä onkin jo onnistuttu vähentämään erilaisten toimenpiteiden avulla.

− Tarvitsemme kuitenkin seurantaan yhteiset mittarit, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia, Töttölä selittää.

Asia ei ole yksiselitteinen, sillä monet asiat vaikuttavat hävikin määrään. Esimerkiksi vatsatautiepidemiat, koululiikuntapäivät, luokkaretket tai pelkkä ruoan esillepano voivat lisätä tai vähentää yhden päivän hävikkimäärää. Kouluissa asiaan vaikuttaa myös se, miten asiaa markkinoidaan koululaisille.

− Alueella on jo tehty todella hyvää työtä, mutta asiaa seurataan ja kehitetään edelleen hävikin pienentämiseksi, Mertsi Töttölä toteaa.

Hävikin pienentämiseen on panostettu ja siitä on keskusteltu muun muassa erilaisissa tilaisuuksissa lounaishämäläisten suurkeittiöiden henkilökunnan ja ruokapalvelujohtajien kanssa. Kuva: Ulla Harju


Lähiruokaa tuoreena pöytään

Forssan seudulla toimii lähiruoan aluetukku, jonka palvelumallissa lähiruoan tuottajat tarjoavat tuotteitaan suurkeittiöihin yhden toimijan kautta sen sijaan, että jokainen tuottaja toimittaisi tuotteensa tilaajalle itse.

− Aluetukkumallissa hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi ja päästöt on mahdollista puolittaa. Sen lisäksi tilaajalta säästyy tietysti työaikaa. Ja vaikka hintaero ei yksittäisessä tilauksessa huimaa päätä, se kertautuu vuodessa isoksi summaksi, aluetukun yrittäjä Kimmo Remes LähiPuotiRemes Oy:stä kertoo.

Aluetukkutoimintaa hyödyntää muun muassa Eerikkilän Urheiluopisto. Eerikkilään tuodaan kolme kertaa viikossa toimitus, jossa on mukana esimerkiksi perunaa ja kasviksia. Myös tuoretta lihaa toimitetaan kerran viikossa. Lähiruokatukun käyttö mahdollistaakin suuren lähiruokamäärän käytön, kun tuotteet saadaan lyhyellä toimitusketjulla tuoreina tilaajalle. Eerikkilän Urheiluopiston keittiöpäällikkö Pasi Mäen mukaan ruoka saa paljon kiitosta ja hyvää palautetta.

− On hienoa valmistaa ruokaa ensiluokkaisista ja täydellisistä lähiruokaraaka-aineista. Tiedän mistä tuotteet tulevat, ja että vihannekset ovat tuoreita ja liha itseleikattua ja säilöntäaineetonta. Sekä me että asiakkaamme arvostavat tällaisia raaka-aineita suuresti, Pasi Mäki summaa.

Eerikkilän Urheilopiston noutopöydässä tarjotaan lähiruokaa.


Pääkuva:
Eerikkilän Urheiluopiston keittiöpäällikkö Pasi Mäki on iloinen, kun saa käyttää keittiössään lähellä tuotettua ruokaa.

 

Teksti: Ulla Harju / Hämeenraitti
Video/kuvat: Lähiruoka-Akatemia

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *