Herralassa taistellaan valokuidun puolesta
Herrala on noin 500 asukkaan pieni ja aktiivinen kylä Hollolassa. Kylä sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Lahdesta ja pääkaupunkiseudulta, kylässä on oma juna-asema ja oma koulu ja vireä yhteisö järjestää erilaisia tapahtumia läpi vuoden. Mutta jokin myös tökkii.
– Kylän tietoliikenneyhteydet eivät ole hyvät. Verkkoyhteydet eivät toimi ja osalle kyläläisistä jopa peruspalveluiden käyttö netissä on vaikeaa, Hollolan Valokuitu osk:n hallituksen puheenjohtaja Olli Kirsi kertoo.
Tällä hetkellä Herralassa on vanha ja hidas kupariverkko sekä ruuhkainen mobiiliverkko. Osuuskunta onkin selvittänyt valokuidun saamista Herralaan noin vuoden ajan. Olli Kirsin mukaan isot operaattorit eivät kuitenkaan tule rakentamaan alueelle valokuitua.
– Vanhoille asuinalueille valokuituverkkoja rakentaa nykyään kolme toimijaa, mutta Hollolassa ei ole pieniä puhelinyhtiöitä tai kunnan omistamia yhtiöitä. Viimeiseksi vaihtoehdoksi jäi monen muun esimerkin innoittamana perustaa osuuskunta tarkoitusta varten.
Työtä varten haettiin esiselvityshanke Leader-ryhmä Etpähä ry:ltä maaseuturahastosta.
– Selvityksen avulla saimme asiantuntijapalveluina tehtyä verkkosuunnittelun sekä otimme selvää rakennuskustannuksista. Lisäksi olemme tiedottaneet ja markkinoineet asiasta kylällä, hankkeen puuhamies selvittää.
Työsarkaa onkin jäänyt myös osuuskunnan talkoolaisille, jotka ovat tehneet töitä asian eteen toistatuhatta tuntia. Olli Kirsin mukaan työ kannattaa ja valokuidun edut ovat kiistattomat.
– Joka säällä ja kaikilla käyttäjämäärillä toimiva yhteys voidaan saavuttaa ainoastaan valokuidulla. Pitkällä aikavälillä kuituverkko on myös kaikista kustannustehokkain ratkaisu yhteyksien tekemiseen ja sen huoltokulut ja sähkönkulutus ovat pieniä. Valokuidun avulla saamme kotitalouksien netin kuntoon 50 vuodeksi ja käytössä olisi käytännössä rajaton nopeus. Rakentamistakin tuetaan tällä hetkellä rahoituksella hyvin.
Lisäksi vuoteen 2020 mennessä television antennilähetykset loppuvat kokonaan, kuidun kautta television saa toimimaan moitteetta. Mobiiliverkkoja tarvitaan kännyköihin ja muihin kannettaviin laitteisiin, mutta ne eivät riitä yhä kasvaviin kotitalouksien yhteyksien tarpeisiin.
– Yhteydet tarvitaan kylälle ehdottomasti. Moni haluaisi tehdä etätöitä, alueen yritykset tarvitsevat toimivan verkkoyhteyden ja yhteys hyödyttäisi myös koulua. Ja pitää netin olla kunnossa jokaisessa taloudessakin, Olli Kirsi tähdentää.
Kunta miettii
Tällä hetkellä esiselvitys on jo tehty, ja Osuuskunta on hakenut valokuidun rakentamiselle rahoitusta Hämeen ELY-keskuksesta maaseuturahastosta. Uuden investointihankkeen tarkoituksena on saada rakentaminen käyntiin. Tukea voi saada 70 prosenttia hankkeen kustannuksista.
Rakentamisen ylle on kuitenkin viime aikoina kerääntynyt synkkiä pilviä, kun Hollolan kunta vetäytyi hankkeesta. Osuuskunta jätti aiemmin kunnalle rahoitushakemuksen ja virkamiehet hyväksyivät sen talousarvioon. Kunnanvaltuutetuista koostuvassa Elinvoimavaliokunnassa kuitenkin äänestettiin asiaa vastaan, minkä johdosta hanke poistettiin ensi vuoden talousarviosta.
– Kunnan pitää osallistua ja sitoutua hankkeeseen vähintään kymmenen prosentin osuudella. Tätä vaati ELY-keskus ja mikään muu rahoitus ei voi korvata kuntarahaa, Olli Kirsi kertoo.
Talousarvio on kuitenkin käsiteltävänä vielä kunnanhallituksessa sekä kunnanvaltuustossa, ja päätöstä odotetaan lähiviikkoina. Jos kunta ei lähde mukaan, on valokuituhaaveet haudattava.
– Tämä hanke on juuri sellaista hyvää pöhinää ja asukkaiden aktivointia, johon kuntakin on asukkaita vahvasti kannustanut muun muassa Martta maaseutu-ohjelmalla, Olli Kirsi muistuttaa.
Jos taas Hollolan kunta päättää tukea Herralan kylän valokuituhanketta, voivat kyläläiset saada yhteydet melko nopeallakin aikataululla. Käytännössä rakentaminen voi alkaa sulan maan aikaan keväällä.
– Toki ELY-keskuksen pitää ensin hyväksyä hakemuksemme. Sen jälkeen aloitamme kilpailutuksen ja liittymien myynnin. Uskon, että yhä useampi ottaa valokuidun, kun rakentaminen alkaa, Olli Kirsi toteaa.
Itse rakentaminen kestää noin kolme kuukautta. Yhden liittymän hinta on 1200-1600 euroa riippuen siitä, kuinka moni kyläläinen yhteyden haluaa.
– Kolmasosa kyläläisistä on jo nyt ilmoittanut ottavansa liittymän. Tämä on koko kylän hanke, tarjoamme kaikille mahdollisuutta liittymään ja hyviin tietoliikenneyhteyksiin, Olli Kirsi summaa.
Teksti ja kuvat: Ulla Harju/Hämeenraitti
Muuta tietoa:
- Päijät-Hämeessä kaikista huonoin valokuitu-tarjonta koko Suomessa – Lähde: Viestintävirasto
- Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistänyt vasta laajakaista-strategian päivityksen – Lähde: LVM
- Vastaavia verkkoja tehty osuuskunta-vetoisesti jo monin paikoin Suomessa aina Kehä I:n sisäpuolelta Utsjoelle saakka. Lähimmät verkot Tuuloksessa, Asikkalassa ja Kouvolassa.
- Hollolan Valokuitu osk on osa Seutuverkot ry:tä