Biotalousseminaari tarjosi monimuotoisen kuvan alan kehityksestä

12.10.2016

Biotalousseminaari kokosi ison joukon alasta kiinnostuneita ihmisiä lokakuun alussa Lahden Sibeliustaloon. Seminaarin aikana opittiin, että biotalous on laaja käsite ja se voi olla hyvinkin monimuotoista. Päivän aikana kuultiin muun muassa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen esitys hallituksen biotalouden kärkihankkeista.

Hämeen ELY-keskuksen järjestämä Biotalousseminaari – Biotalouden ajurit, Synergiaa, energiaa ja uusia mahdollisuuksia – avasi laaja-alaisesti biotalouden eri sektoreita ja mahdollisuuksia. Seminaarissa kuultiin niin hallituksen kärkihankkeista kuin biotalouden sekä muotoilun ja tutkimuksen yhdistämisestä.

─ Biotalous on merkittävä ala myös Hämeen maakunnille. Tällä hetkellä biotalouden sektorilla toimii 10.000 henkilötyövuotta, ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskuksesta avasi.

Biotalous on Hämeen ELY-keskuksen maaseutuohjelman läpileikkaava teema yrittäjyyden lisäksi. Savolaisen mukaan myös muut maaseutuohjelman teemat – ruokaketju, metsäala, matkailu ja asuminen – perustuvat tavalla tai toisella biotalouteen.

─ Biotaloudessa Suomella on aidot mahdollisuudet päästä hallituksen asettamiin tavoitteisiin. Myös hämäläisillä on suuri mahdollisuus biotaloudessa muun muassa elintarvikesektorilla sekä metsän ja peltojen biomassojen osalta, Savolainen summasi.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen esitteli puheenvuorossaan hallituksen kärkihankkeet biotaloudessa.

─ Hallitus on osoittanut 300 miljoonaa lisäeuroa biotalouden kärkihankkeisiin ja tarkoituksena on uusien työpaikkojen syntyminen sekä vuoden2020 ilmastotavoitteiden saavuttaminen, Tiilikainen totesi.

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeessa tarkoituksena on monipuolistaa puutuotteita tutkimuksen ja kehittämisen kautta ja muun muassa edistää puurakentamista. Toinen kärkihankkeista pureutuu kiertotalouden läpimurtoon ja puhtaiden ratkaisujen käyttöön ja niiden kasvaviin mahdollisuuksiin. Hankkeessa toimitaan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi.

─ Vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään ja maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta lisätään, ministeri Tiilikainen linjasi.

Yhtenä kärkenä on suomalaisen ruuantuotannon kannattavuus. Kimmo Tiilikaisen mukaan ruuan tuottajien pitää saada tuotteistaan sellainen hinta, että toiminta on kannattavaa.

biotalousseminaari_tiilikainen_lahja_pieni
Ministeri Tiilikainen sai Biotalousseminaarissa uunituoreen näytteen lese-sellukartonkia.

─ Vahvistamme myös kuluttajien suomalaisen ruuan käyttöä. Samalla edistetään puhtaiden elintarvikkeiden sekä kala- ja vesivarojen kotimaista käyttöä.

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti -hankkeen myötä uusiutuvan energian osuus tulee olemaan yli 50 % 2020-luvulla. Lisäksi kärkihankkeena toteutetaan luontopolitiikka luottamuksella ja reiluin keinoin.

─ Tarkoituksena on perustaa uusi kansallispuisto. Lisäksi vahvistamme uhanalaisten vaelluskalojen kantoja, ministeri Kimmo Tiilikainen summasi.

 

Tutkimusta ja kehittämistä

Seminaarin alussa Sitran johtava asiantuntija Janne Peljo esitteli biotalouteen vaikuttavia globaaleja trendejä. Peljo nimesi kolme megatrendiä, jotka vaikuttavat myös Suomen kannalta keskeisiin sektoreihin. Yksi megatrendeistä on kestävyyskriisi, jossa tarkastellaan ilmaston lämpenemistä, kasvihuoneilmiötä ja maaperän resurssien riittävyyttä. Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet, kuten pakolaiskriisi sekä Syyrian ja Ukrainan tilanne, vaikuttavat sekä maailmankauppaan että ihmisiin eri alueilla. Kolmantena megatrendinä Peljo esitteli teknologian tuoman muutoksen.

─ Tekniikka mahdollistaa muutosta ja tekoälyä hyödynnetään entistä enemmän. Myös genomiteknologia lääketieteessä nousee esiin ja energiasektorilla uusiutuvan energian hinta tulee alas teknologian parantumisen myötä, Peljo summasi.

Seminaarissa kuultiin lisäksi Finnish Water Forumin toimitusjohtaja Markus Tuukkasen mietteitä suomalaisen veden ja vesiosaamisen vientimahdollisuuksista. Muotoilun liiketoimintakehittäjä Isko Lappalainen Ladec Oy:stä esitteli puolestaan muotoilun ja biotalouden yhdistämistä koru- ja pakkausmateriaalivalmistuksessa. Lisäksi muotoilija ja tutkija Pirjo Kääriäinen taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta esitteli biomassojen uusia mahdollisuuksia sekä uusia ideoita hyödyntää puupohjaisia biomateriaaleja muun muassa vaateteollisuudessa.

─ DWoC-hankkeessa etsitään uusia käyttösovelluksia puupohjaiselle selluloosalle ja luodaan edellytyksiä siihen perustuvalle liiketoiminnalle, Kääriäinen esitteli.

Seminaarin lopussa elinkeinopäällikkö Jouni Rantala Suomen Metsäkeskuksesta esitteli metsäenergian käytön maakunnallisia tehostamismahdollisuuksia Hämeessä.

─ Metsissä on hyödyntämättömiä luonnonvaroja tällä Hämeessäkin. Investointipäätökset ovat olleet alan Akilleen kantapää, mutta nyt tehtyjen investointien myötä kasvu- ja tulo-odotuksia on olemassa, Rantala summasi.

─ Paikallisuus tulisi kuitenkin muistaa, esimerkiksi pitkät kuljetusmatkat vievät tuottoa. Hämeen resurssit tulisi hyödyntää oman maakunnan kohteisiin, Jouni Rantala lisäsi.

biotalousseminaari_peljo_pieni
Sitran Janne Peljo esitteli seminaarissa globaaleja megatrendejä ja niiden vaikuttavuutta biotalouteen.
biotalousseminaari_korut_pieni
Komposiitti on tuttua muun muassa terassilaudoista. Nyt siitä on myös tehty korurasioita.
Teksti ja kuvat: Ulla Harju/Hämeenraitti

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *