Luontomatkailulla kasvumahdollisuuksia Päijät-Hämeessä

26.3.2018

Luontomatkailun vetovoimatekijöitä ovat hiljaisuus, kuluttajien ympäristötietoisuuden nousu, terveyden ja hyvinvoinnin vaikutukset sekä puhtaus. Luontomatkailu onkin matkailualan nouseva trendi, joka kasvaa ja kehittyy myös Päijät-Hämeessä. Yksi kasvun mahdollistajista on digitaalisuus.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväisen mukaan varovaisesti arvioiden 25 prosenttia matkailusta luetaan luontomatkailun piiriin.

─ Alalla työskentelee noin 30.000 ihmistä. Biotaloudessa tämä on iso osa, noin kymmenen prosenttia, Liisa Tyrväinen totesi.

Luontomatkailusta ja sen kehittämisestä keskusteltiin Maaseudun matkailukehittäjien seminaarissa maaliskuussa. Iso-Naappilan tilalle Vääksyyn oli kerääntynyt yli 40 alan yrittäjää ja kehittäjää kuulemaan, miten luontomatkailulla tällä hetkellä menee. Seminaarin oli järjestänyt Päijänne-Leader ry yhteistyössä Etpähä ry:n, Lahti Regionin sekä Päijät-Hämeen liiton kanssa.

Liisa Tyrväisen mukaan Päijät-Hämeellä on hyvät mahdollisuudet kehittyä luontomatkailussa. Kasvun mahdollisuuksia on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä.

─ Olemme nyt ydinalueella. Täällä on hienoja metsiä, vesistöjä ja kulttuuriympäristöä. Alalla tarvitaan kuitenkin kokeilutoiminnan mahdollistamista ja rahoitusta. Uudet innovaatiot ja tutkimustulokset pitäisi saada toimintaan kentälle, Liisa Tyrväinen painotti.

Laatuun panostaminen kannattaa

LAMK:n projektipäällikkö Pirjo Räsäsen mukaan luontomatkailulla on Päijät-Hämeessä timanttiset mahdollisuudet. Erilaiset luontomatkailua kehittävät hankkeet ovat saaneet rahoitusta sekä maaseuturahastosta paikallisilta Leader-ryhmiltä ja Hämeen ELY-keskuksesta että esimerkiksi Päijät-Hämeen liitolta.

─ Päijät-Hämeessä tilanne on hyvä. Eri organisaatiot ovat tehneet sopimuksia, joiden mukaan alaa viedään eteenpäin. Satsaukset ovat alueella olleet aika isoja ja ne ovat tuottaneet hyviä tuloksia, Räsänen totesi.

Pirjo Räsäsen mukaan alan kasvussa huomiota pitää kiinnittää neljään avainkohtaan. Yksi niistä on kokonaisvaltainen suunnittelu, joka liittyy ihmisten liikkumiseen ja luontokohteiden saavutettavuuteen. Unohtaa ei myöskään pidä luontokohteiden kestävää kehitystä ja kehittämisen vastuullisuutta. Luonnon monimuotoisuuttaa pitää suojella ja toisaalta tuoda asia ymmärrettäväksi myös retkeilijöille.

─ Lisäksi meidän pitää miettiä reitistöjen, elämysten, infrastruktuurin tai esimerkiksi viitoitusten laatua. Tutkimusten mukaan jokainen laatuun investoitu euro tuo 14-16 euroa takaisin aluetalouteen, Pirjo Räsänen kertoi.

Luontomatkailukohteita suunniteltaessa ja kehitettäessä asiakasymmärryksen huomioiminen on myös tärkeää.

─ Osa asiakkaista voi kokea esimerkiksi sanan seikkailu täysin eri tavalla. Toisille se voi tarkoittaa pelkästään metsässä käyntiä, toisille taas todellista adrenaliinipaukkua, Räsänen painotti.

Digitaalisuus tulevaisuutta

Niin matkailun kuin luontomatkailun osalta on tärkeää pohtia, voisiko digitaalisuus toimia kasvun mahdollistajana.

─ Digitaalisuus on yksi kärkiasia Suomen matkailussa ja yritysten hyvinvoinnissa. Tällä hetkellä osaamattomuus toimii pullonkaulana siihen, että kauppa ei käy, verkkoliiketoiminnan konsultti Kirsi Mikkola Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:stä haastoi.

Mikkolan vetämässä Digikunto-hankkeessa on kartoitettu ja parannettu pienyrittäjien digitaalista osaamista. Kehittämiskohteita on etsitty niin kotisivujen, verkkokaupan kuin sosiaalisen mediankin osalta.

─ Digitalisoituminen on kokonaisvaltaista suunnittelua, josta vain kymmenen prosenttia on tietoteknisten ratkaisujen kehittämistä. 90 prosenttisesti aikaa pitää käyttää strategian, toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen, Kirsi Mikkola tähdensi.

Verkkoliiketoiminnan kouluttaja Liisa Mikkolan mukaan matkailuyrityksissä tarvitaan erityisesti digitaalista osaamista.

Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on luontoreittien näkyvyyttä ja saavutettavuutta lisätty digitaalisin keinoin. DigiTrail-hankkeessa tuloksena on teemoitettuja, kansainvälisille markkinoille soveltuvia reitistöjä. Reitit tulevat löytymään ilmaisesta mobiilisovelluksesta, joka toimii samalla periaatteella kuin autojen navigaattorit.

─ Karttapohjaan tuodaan vaellus- ja pyöräilyreittejä ja niihin kuuluu kolme eritasoista luontopolkua. Lisäämme reittien varrelle esimerkiksi metsäjoogaharjoitteita, infoa ja 360-asteen kuvaa. Voimme myös lisätä reiteille lapsille pelillisiä ominaisuuksia tai vaikkapa matemaattisia tehtäviä, hankkeen projektipäällikkö Heidi Kerkola HAMK:sta kertoi.

Digitaalisuutta on hyödynnetty myös Doerz-palvelussa, joka vie jaetun kokemuksen ilosanomaa eteenpäin.

─ Rakennamme alustaa ja sovellusta, joka toimii siltana matkailijoiden ja paikallisten ihmisten välillä. Samalla tuomme esille kaupunkikulttuuria ja tavallisia ihmisiä. Jakamistalous on tällä hetkellä massiivisessa kasvussa, start up- yrittäjä Tomi Virtanen Doerzista totesi.

Joukkorahoitteisesti toimiva Doerz on palkittu Visit Finlandin matkailun digi-innovaatiokilpailussa. Tällä hetkellä sovellus toimii Suomessa muutamassa isossa kaupungissa ja Lapissa. Kasvua haetaan myös kansainvälisesti. Toimintaa on jo esimerkiksi Tallinnassa.

─ Vierailija tuodaan yhteen paikallisen kanssa, joka toimii ikään kuin oppaana matkailijalle. Tällä tavoin vieras pääsee kokemaan aitoja elämyksiä paikallisen silmin. Matkailija voidaan viedä vaikkapa pilkkimään, leipomaan tai kaupunkikävelylle, Tomi Virtanen summasi.

 

Doerz on uusi ja innovatiivinen matkailusovellus, joka tuo yhteen matkailijat ja paikalliset ihmiset. Doerzin toimintaa esitteli yrittäjä Tomi Virtanen.

Pääkuvassa: Maaseutumatkailuseminaarissa puhuttiin luontomatkailun tulevaisuudesta. LUKE:n tutkimusprofessori Liisa Tyrväisen (oik.) kanssa alan näkymistä keskustelivat ProAgria Etelä-Suomen Maija Pitkonen sekä Leader Etpähän Jukka-Pekka Jauhiainen.

 

Teksti ja kuvat: Ulla Harju/Hämeenraitti

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *