Etusivulle

Avainsana arkisto sanalle: Häme

Iloinen tervehdys suoramyyntitiloille!

Kesä tulee ja tuo mukanaan Hämeeseenkin yhden odotetun kansanosan: mökkiläiset. Nuo mystiset muualta tulevat muukalaiset, jotka puhuvat kieltämme, mutta usein hieman oudolla tavalla.

Markettien kassajonoissa alkaa näkyä pieteetillä trimmattuja partoja, käännettyjä farkunlahkeita, ihmisiä, joiden ostoksetkin usein erottuvat paikallisväestön perustavaroista. Kauppoihin tilataan tuotteita, joita ei talvella hyllyillä näy. Vielä jäljellä olevat erikoiskaupatkin saavat asiakkaita, seutumme vilkastuu, mikä on hieno juttu.

Tämän jokakesäisen ilmiön ovat huomanneet myös viljelijät. Hämeeseen on syntynyt lukuisia maatilojen yhteydessä olevia suoramyyntipaikkoja.

Tätä kehitystä täytyy tervehtiä suurella ilolla. Sen sijaan, että jurputetaan vähittäiskaupan keskittymisestä Suomessa, tuottajalle jäävän osuuden pienuudesta, monet ovat alkaneet myydä tuotteitaan itse ilman välikäsiä. Tämä ei tietenkään ole mahdollista eikä järkevää kaikille tiloille, mutta monelle se on hyvä lisä, joskin työllistävä. Luonnonvarakeskus on asiaa tutkinut ja Maaseudun Tulevaisuus siitä uutisoinut: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.405482. Continue reading ”Iloinen tervehdys suoramyyntitiloille!”

Hämeen maaseudun kehittämistyötä arvioitu – saatiinko miljoonilla mitään aikaan?

Hämeen maaseutusuunnitelmaa eli Vihreän Kasvun Häme -ohjelmaa 2014-2020 on arvioitu ja välitodistus saatu. Väliarvioinnin loppuraportti julkaistaan lähiaikana ja se löytyy osoitteesta https://www.kaakkohame.com/. Arvioinnin tarkoituksena oli saada vastaus kysymykseen: Saatiinko Hämeen maaseudun kehittämiseen sijoitetuilla miljoonilla mitään tuloksia ja vaikutuksia aikaan? Kysymys on oleellinen, koska maaseutua ei voida kehittää ja rahoittaa ilman tulosvastuuta siitä, että todistettavasti jotain positiivista kehitystä ja yhteiskunnallista vaikutusta saadaan aikaan.

Hämeen ELY-keskus tilasi yhdessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa molempien alueiden maaseutusuunnitelmien väliarvioinnin, joten arviointityötä tehtiin yhteistyössä naapurialueen kanssa. Arviointityöstä vastasivat Itä-Suomen yliopiston yksikkö Spatia ja konsulttiyritys Augurix Oy. Arvioinnin kohteeksi valittiin kesään 2018 mennessä rahoitetut hanke- ja yritystuet sekä maatalouden rakennetuet. Mukana oli ELY-keskuksen omasta rahoituskiintiöstään rahoittamat tuet, joten Leader-tukia ei tarkasteltu. Leader-näkökulma rajoittui työnjaon tarkasteluun ELY-keskuksen kanssa.

Väliarviointi kattoi analyysia maaseutusuunnitelmien kokonaisuudesta, tuloksista ja vaikutuksista suhteessa tavoitteisiin ja resursseihin, alueellisten erityispiirteiden tarkastelua sekä suosituksia maaseudun ohjelmalliseen kehittämiseen. Lisäksi mukana oli case-analyysit valituista kehittämishankkeista, jolloin tarkasteltiin mm. hankkeiden hyviä käytänteitä ja vaikuttavuutta tarkemmin.

Tässä kirjoituksessa tuon esiin palasia laajasta arvioinnista rajoittuen hanke- ja yritystukien sekä ohjelmallisen kehittämisen havaintoihin. Olen ottanut suoraan arviointiraportista tekstejä, joten ne ovat arvioitsijoiden näkemyksiä, eivät siis omiani. Toki mukana on muutamia omia kommentteja. Myös kriittiset näkemykset tulevat esiin, tarkoitus ei ole pelkästään kehua hyviä tuloksia. Kriittisyys on aina pohja kehittymiselle ja uusien asioiden opettelulle. Toisaalta hyvät tulokset on myös tärkeää ottaa huomioon, koska hyviksi katsottuja käytänteitä ja toimivia tukimuotoja kannattaa jatkaa. Tärkeää on nostaa esiin kehittämiskohteita, joihin voimme itse vaikuttaa. Continue reading ”Hämeen maaseudun kehittämistyötä arvioitu – saatiinko miljoonilla mitään aikaan?”

Mihin menet maaseutu?

Viime vuosina on puhuttu ns. Nurmijärvi-ilmiön hiipumisesta, maaseudun vetovoiman heikkenemisestä ja kaupunkien keskustojen houkuttelevuuden lisääntymisestä. Kolmostietä ajellessa pääkaupunkiseudun vetovoimaa ei voi olla huomaamatta, Keimolan kohdalla on valmistumassa kokonainen uusi kerrostaloalue. Nostokurkien rykelmää katsoessa ei voi olla miettimättä, mistä kaikki asukkaat taloihin löytyvät. Vielä kun vastaavia projekteja on käynnissä pitkin koko pääkaupunkialuetta.

Talvella uutisoitiin MDI-konsulttitoimiston laatima ennuste, jonka mukaan 20 vuoden kuluessa on vain kolme kasvukeskusaluetta; pääkaupunkiseutu, Tampereen seutu ja Turun seutu. Muilla alueilla suunta olisi alaspäin. Hämeessä on aina tuotu esiin sijaintia kasvukäytävässä, ratayhteyksien ja pääväylien varrella. Mutta onko kehitys kasvukäytävässäkin kaksinapaistumassa, kasvun keskittyessä pääkaupunkiin ja Tampereelle, muun alueen jäädessä sen ulkopuolelle.

Tällaista kehitystä on minusta jo nähtävissä ja se on huolestuttava kehityssuunta. Sitä ovat olleet mm. eräät junayhteysratkaisut, jotka heikentävät alueen kilpailukykyä pendelöivistä asukkaista. Kanta-Hämeen vetovoima asuinpaikkana on myös hiipunut. Viime vuonna Kanta-Häme oli kokonaisuudessaan muuttotappioaluetta ja maakunnan väkiluku väheni. Jos tämä kehityssuunta jatkuu, se ei voi olla vaikuttamatta alueen elinvoimaisuuteen ja sitä kautta myös maaseutualueiden kehitykseen. Vaikka Hämeen lähtökohdat ovat edelleen paremmat kuin ”perinteisillä syrjäseuduilla”, tarvitaan myös aktiivisia toimenpiteitä. Continue reading ”Mihin menet maaseutu?”

Kanta-Hämeen matkailuyrittäjät ottivat paikkansa japanilaisten matkanjärjestäjien sydämessä

Kanta-Hämeen alueen matkailuyrittäjät avasivat syyskuun lopulla tietä Hämeen tunnetuksi tekemiselle Japanissa. Matkalla kasvuun-yhteistyöhankkeen opintomatka Tokioon mahdollisti tutustumisen maailman suurimmille JATA 2018 -matkamessuille, mutta mikä parasta, messujen lisäksi yrittäjille järjestettiin yksityinen workshop-tilaisuus, johon oli kutsuttu joukko merkittäviä japanilaisia matkanjärjestäjiä, tukkukauppiaita, toimittajia sekä Suomi-faneja.

Tilaisuus järjestettiin JATA 2018 -messuja lähellä sijaitsevassa hotellissa. Paikalle saapui yhteensä 35 Suomesta kiinnostunutta myyjää, joiden joukossa olivat muun muassa maailman suurimman tukkukaupan JTB:n sekä merkittävän Pohjois-Eurooppaa ja Baltian maita myyvän tukkukauppiaan Miki Tourism Ltd. edustajia.

Tilaisuuden alussa oli PowerPoint-esitys Hämeestä ja paikalla olevista yrityksistä, jonka esitteli loppilainen Anu Kosonen, Pirteeks-yrityksestä. Esityksen jälkeen yrittäjillä ja asiakkailla oli aikaa keskustella kahden kesken workshop-pöytien ääressä tarkemmin kohteiden tarjonnasta ja alueen nähtävyyskohteista. Continue reading ”Kanta-Hämeen matkailuyrittäjät ottivat paikkansa japanilaisten matkanjärjestäjien sydämessä”

Riistaa Hämeestä

Alueelliset riistaneuvostot käynnistivät uuden kolmivuotisen toimikautensa elokuun alussa. Minulla on ollut mahdollisuus osallistua Hämeen ELY-keskuksen edustajana Etelä-Hämeen alueellisen riistaneuvoston toimintaan. Tehtävä on mielenkiintoinen ja tarjoaa mahdollisuuden päästä tutustumaan ja vaikuttamaan riistahallinnon toimintaan. Olen harrastanut metsästystä ja metsästyskoiratoimintaa vuosikymmeniä, joten tehtävään ryhtyessäni pelikenttä oli joiltakin osin entuudestaan tuttu.

Riistaneuvosto on aluetason toimija, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu riistapolitiikan valmisteluun. Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään riistahallintolaissa ja –asetuksessa. Lisäksi alueelliset riistaneuvostot osallistuvat riistakantojen hoitoa ohjaavien valtakunnallisten hoitosuunnitelmien valmisteluun. Continue reading ”Riistaa Hämeestä”

Oletko sinä(kin) tehokas suorittaja?

Toiminnanjohtajamme pyysi meitä kaikkia työntekijöitä tekemään taannoin persoonallisuustestin, jonka tuloksia emme ole itseasiassa vielä yhdessä käyneet läpi, mutta ideana oli tarkastella sitä, minkälaisia persoonia työyhteisöstä löytyy. Tehtyäni testin naurahdin ääneen, sillä persoonallisuustesti kertoi minun olevan tehokas suorittaja. Tulos ei olisi voinut osua oikeampaan, sillä sitä todellakin olen. Vaikka tulos jossain määrin huvittikin minua, oli peiliin katsomisen paikka. Samoihin aikoihin luin nimittäin YLE:n sivuilta artikkelin, jossa varoteltiin ylisuorittamisen vaaroista.

Sekä hankesihteerin työ että tämän hetkinen elämäni vaatii jonkinlaista suorittamista ja suoriutumista viikosta toiseen. Tähän hankesihteerin työn tekemiseen persoonallisuustestin tulos oli kerrassaan loistava, koska esimerkiksi ”innostava suunnittelija” persoona voisi turhautua tässä paperinpyörittämisessä alta aika yksikön. Omana heikkoutenani työntekijänä tiedänkin olevan luovuuden ja innovatiivisuuden puute ja suorastaan kadehdin niitä henkilöitä, joilla putkahtelee ideoita, kuin sieniä sateella. Joskus olen jopa päätellyt asian niin, että aivojeni kapasiteetti on niin täynnä suorittamista, että millekään muulle ei jää enää tilaa. Olisikohan aika relata? Continue reading ”Oletko sinä(kin) tehokas suorittaja?”

Hämeestä Venetsiaan ja takaisin

Koko elämäni olen asunut täällä Hämeessä kaukana kaikesta suuren maailman meiningistä. Halusin vaihtelua ja uusia kokemuksia. Halusin laittaa itseni testiin. Tilaisuutta tarjottiin ja siihen tartuin. Lähdin suorittamaan opintojani läntiseen Saksaan. Kaupunkina ja uutena kotinani toimi jalkapallojoukkueestaan tunnettu Mainz.

Sopeutuminen Frankfurtin metropolialueelle vaati aikansa, vaikka Saksan ja Suomen kulttuureissa ei niin suuria eroja olekaan. Suomen kieli oli vaihtunut englantiin ja tökkivään saksaan. Kaupoissa ei enää käytykään sunnuntaisin. Kaverit ja muut läheiset olivat kahden tuhannen kilometrin päässä. Koulunkäynti oli vaihtunut modernista vanhanaikaiseen. Oma auto oli vaihtunut linja-autoihin ja raitiovaunuihin. Fazerin sinistä ei saanut lähikaupoista. Continue reading ”Hämeestä Venetsiaan ja takaisin”

Harmittaa

Tämä ohjelmakauden aikana on hiukseni vaihtaneet väriä. Kesällä 2017 päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni mekaanisesta värinpoistosta. Lempikampaajani hieman nikotteli, mutta suostui kuin suostuikin leikkaamaan siilin. Yllärinä paljastui mitä hassuin harmaa kuontalo. Lopputuloksesta tykkään ja aion tässä hurmaavan harmaassa värissä pysyä, vaikka sisäinen minä saattaa välillä olla ristiriidassa harmaiden harjasten kanssa.

Ehkäpä hiusteni harmaantumista on vauhdittanut teknisesti takkuillen liikkeelle lähtenyt kausi. Sähköinen hankejärjestelmä on ollut monen toimijan mielestä hivenen haasteellinen. Etenkin alkukauden hanketoimijat saivat tuta keskeneräisestä järjestelmästä. Nyt voi jo todeta, että Hyrrä on pyörii ihan hyvin, kunhan sinne pääsee. Continue reading ”Harmittaa”

Vesiensuojelua Hämeessä

Valoisan ajan pidentyessä päivä päivältä Ojat Kuntoon -hankkeen raportti alkaa olla lähellä valmistumistaan. Kokosin syksyllä 2017 toteutetusta vesiensuojelurakenteita koskevasta kyselystä saadun tiedon raportin muotoon ja täydensin saatuja tietoja puhelinhaastatteluilla. On ollut mukava huomata, kuinka omistautuneita vesiensuojelun asiantuntijat ovat olleet antamassa arvokasta tietoa hankkeen käyttöön. Asiantuntijatiedon avoimuus ja tiedon levittäminen edistää vesiensuojelutyötä.

Raportissa käsiteltiin sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka pystyttiin kyselyn vastauksista nimeämään. Kyselyyn vastanneiden ja kunnostettujen kohteiden joukossa oli eniten putkipatoja ja toiseksi eniten laskeutusaltaita. Lisäksi oli kosteikko, pintavalutuskenttä, pohjapato tai muu patorakenne ja ojakatkot. Joissakin kohteissa tehtiin tai huollettiin useita ratkaisuja samalla kerralla. Kohteet sijaitsivat eteläsuomessa, enimmäkseen Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Sähköpostilla lähetetyn kyselylomakkeen lisäksi tietoja täydennettiin puhelimitse tehtyjen haastattelujen perusteella. Puheluissa saatiin täydentävää lisätietoa kohteista ja niiden olosuhteista, sekä kunnostuksen syistä. Continue reading ”Vesiensuojelua Hämeessä”

Hyviä huomioita

Näin kesällä on hauska tehdä havaintoja meistä suomalaisista ja etenkin tietysti meistä täällä Hämeessä. Meistä, joita hassun usein tituleerataan mörököllimäisiksi hiljaiseloa viettäviksi erakoiksi, joita sosiaalinen kanssakäyminen ei nyt ihan kovin innosta. Eikä tehdä sitä numeroakaan niistä tekemisistä – sitten kun innostutaan tekemään – vaan hyssytellään hiljaa mielessään josko joku tämän meidänkin jutun bongaisi. Tai ainakin ajaisi likeltä.

 

Tapahtumat. No, sekoittuuhan meihin hämäläisiin aika paljon myös muiden mantujen verta näin kesäaikaan; niitä ja meitä mökkiläisiä, tuoden oman piristysruiskeensa vaatimattomaksi kuvailtavaan eloomme. Kulunut lausahdus väkimäärän tuplaantumisesta suven keskellä on aika tärkeä asia monelle kylälle ja pitäjälle. Löytyy niitä osallistujia, kävijöitä, vierailijoita, asiakkaita kaikkiin niihin toinen toistaan upeampiin ja erikoisempiin rientoihin, mitä me mörököllit täällä keksimme. Ja löytyy sitä intoa, ääntäkin, sisua ja halua puurtaa ja jaksaa kesästä toiseen ihan meistä perihämäläisistä, ja tehdään ihan itte. Käykääpä vaikka tsekkaamassa kaikenlaiset kesätapahtumakalenterit, mitkä pullottavat niin ilmoitustauluilla kuin internetinkin alustoilla. Continue reading ”Hyviä huomioita”