Etusivulle

Avainsana arkisto sanalle: Häme

Kanta-Hämeen matkailuyrittäjät ottivat paikkansa japanilaisten matkanjärjestäjien sydämessä

Kanta-Hämeen alueen matkailuyrittäjät avasivat syyskuun lopulla tietä Hämeen tunnetuksi tekemiselle Japanissa. Matkalla kasvuun-yhteistyöhankkeen opintomatka Tokioon mahdollisti tutustumisen maailman suurimmille JATA 2018 -matkamessuille, mutta mikä parasta, messujen lisäksi yrittäjille järjestettiin yksityinen workshop-tilaisuus, johon oli kutsuttu joukko merkittäviä japanilaisia matkanjärjestäjiä, tukkukauppiaita, toimittajia sekä Suomi-faneja.

Tilaisuus järjestettiin JATA 2018 -messuja lähellä sijaitsevassa hotellissa. Paikalle saapui yhteensä 35 Suomesta kiinnostunutta myyjää, joiden joukossa olivat muun muassa maailman suurimman tukkukaupan JTB:n sekä merkittävän Pohjois-Eurooppaa ja Baltian maita myyvän tukkukauppiaan Miki Tourism Ltd. edustajia.

Tilaisuuden alussa oli PowerPoint-esitys Hämeestä ja paikalla olevista yrityksistä, jonka esitteli loppilainen Anu Kosonen, Pirteeks-yrityksestä. Esityksen jälkeen yrittäjillä ja asiakkailla oli aikaa keskustella kahden kesken workshop-pöytien ääressä tarkemmin kohteiden tarjonnasta ja alueen nähtävyyskohteista. Continue reading ”Kanta-Hämeen matkailuyrittäjät ottivat paikkansa japanilaisten matkanjärjestäjien sydämessä”

Riistaa Hämeestä

Alueelliset riistaneuvostot käynnistivät uuden kolmivuotisen toimikautensa elokuun alussa. Minulla on ollut mahdollisuus osallistua Hämeen ELY-keskuksen edustajana Etelä-Hämeen alueellisen riistaneuvoston toimintaan. Tehtävä on mielenkiintoinen ja tarjoaa mahdollisuuden päästä tutustumaan ja vaikuttamaan riistahallinnon toimintaan. Olen harrastanut metsästystä ja metsästyskoiratoimintaa vuosikymmeniä, joten tehtävään ryhtyessäni pelikenttä oli joiltakin osin entuudestaan tuttu.

Riistaneuvosto on aluetason toimija, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu riistapolitiikan valmisteluun. Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään riistahallintolaissa ja –asetuksessa. Lisäksi alueelliset riistaneuvostot osallistuvat riistakantojen hoitoa ohjaavien valtakunnallisten hoitosuunnitelmien valmisteluun. Continue reading ”Riistaa Hämeestä”

Oletko sinä(kin) tehokas suorittaja?

Toiminnanjohtajamme pyysi meitä kaikkia työntekijöitä tekemään taannoin persoonallisuustestin, jonka tuloksia emme ole itseasiassa vielä yhdessä käyneet läpi, mutta ideana oli tarkastella sitä, minkälaisia persoonia työyhteisöstä löytyy. Tehtyäni testin naurahdin ääneen, sillä persoonallisuustesti kertoi minun olevan tehokas suorittaja. Tulos ei olisi voinut osua oikeampaan, sillä sitä todellakin olen. Vaikka tulos jossain määrin huvittikin minua, oli peiliin katsomisen paikka. Samoihin aikoihin luin nimittäin YLE:n sivuilta artikkelin, jossa varoteltiin ylisuorittamisen vaaroista.

Sekä hankesihteerin työ että tämän hetkinen elämäni vaatii jonkinlaista suorittamista ja suoriutumista viikosta toiseen. Tähän hankesihteerin työn tekemiseen persoonallisuustestin tulos oli kerrassaan loistava, koska esimerkiksi ”innostava suunnittelija” persoona voisi turhautua tässä paperinpyörittämisessä alta aika yksikön. Omana heikkoutenani työntekijänä tiedänkin olevan luovuuden ja innovatiivisuuden puute ja suorastaan kadehdin niitä henkilöitä, joilla putkahtelee ideoita, kuin sieniä sateella. Joskus olen jopa päätellyt asian niin, että aivojeni kapasiteetti on niin täynnä suorittamista, että millekään muulle ei jää enää tilaa. Olisikohan aika relata? Continue reading ”Oletko sinä(kin) tehokas suorittaja?”

Hämeestä Venetsiaan ja takaisin

Koko elämäni olen asunut täällä Hämeessä kaukana kaikesta suuren maailman meiningistä. Halusin vaihtelua ja uusia kokemuksia. Halusin laittaa itseni testiin. Tilaisuutta tarjottiin ja siihen tartuin. Lähdin suorittamaan opintojani läntiseen Saksaan. Kaupunkina ja uutena kotinani toimi jalkapallojoukkueestaan tunnettu Mainz.

Sopeutuminen Frankfurtin metropolialueelle vaati aikansa, vaikka Saksan ja Suomen kulttuureissa ei niin suuria eroja olekaan. Suomen kieli oli vaihtunut englantiin ja tökkivään saksaan. Kaupoissa ei enää käytykään sunnuntaisin. Kaverit ja muut läheiset olivat kahden tuhannen kilometrin päässä. Koulunkäynti oli vaihtunut modernista vanhanaikaiseen. Oma auto oli vaihtunut linja-autoihin ja raitiovaunuihin. Fazerin sinistä ei saanut lähikaupoista. Continue reading ”Hämeestä Venetsiaan ja takaisin”

Harmittaa

Tämä ohjelmakauden aikana on hiukseni vaihtaneet väriä. Kesällä 2017 päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni mekaanisesta värinpoistosta. Lempikampaajani hieman nikotteli, mutta suostui kuin suostuikin leikkaamaan siilin. Yllärinä paljastui mitä hassuin harmaa kuontalo. Lopputuloksesta tykkään ja aion tässä hurmaavan harmaassa värissä pysyä, vaikka sisäinen minä saattaa välillä olla ristiriidassa harmaiden harjasten kanssa.

Ehkäpä hiusteni harmaantumista on vauhdittanut teknisesti takkuillen liikkeelle lähtenyt kausi. Sähköinen hankejärjestelmä on ollut monen toimijan mielestä hivenen haasteellinen. Etenkin alkukauden hanketoimijat saivat tuta keskeneräisestä järjestelmästä. Nyt voi jo todeta, että Hyrrä on pyörii ihan hyvin, kunhan sinne pääsee. Continue reading ”Harmittaa”

Vesiensuojelua Hämeessä

Valoisan ajan pidentyessä päivä päivältä Ojat Kuntoon -hankkeen raportti alkaa olla lähellä valmistumistaan. Kokosin syksyllä 2017 toteutetusta vesiensuojelurakenteita koskevasta kyselystä saadun tiedon raportin muotoon ja täydensin saatuja tietoja puhelinhaastatteluilla. On ollut mukava huomata, kuinka omistautuneita vesiensuojelun asiantuntijat ovat olleet antamassa arvokasta tietoa hankkeen käyttöön. Asiantuntijatiedon avoimuus ja tiedon levittäminen edistää vesiensuojelutyötä.

Raportissa käsiteltiin sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka pystyttiin kyselyn vastauksista nimeämään. Kyselyyn vastanneiden ja kunnostettujen kohteiden joukossa oli eniten putkipatoja ja toiseksi eniten laskeutusaltaita. Lisäksi oli kosteikko, pintavalutuskenttä, pohjapato tai muu patorakenne ja ojakatkot. Joissakin kohteissa tehtiin tai huollettiin useita ratkaisuja samalla kerralla. Kohteet sijaitsivat eteläsuomessa, enimmäkseen Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Sähköpostilla lähetetyn kyselylomakkeen lisäksi tietoja täydennettiin puhelimitse tehtyjen haastattelujen perusteella. Puheluissa saatiin täydentävää lisätietoa kohteista ja niiden olosuhteista, sekä kunnostuksen syistä. Continue reading ”Vesiensuojelua Hämeessä”

Hyviä huomioita

Näin kesällä on hauska tehdä havaintoja meistä suomalaisista ja etenkin tietysti meistä täällä Hämeessä. Meistä, joita hassun usein tituleerataan mörököllimäisiksi hiljaiseloa viettäviksi erakoiksi, joita sosiaalinen kanssakäyminen ei nyt ihan kovin innosta. Eikä tehdä sitä numeroakaan niistä tekemisistä – sitten kun innostutaan tekemään – vaan hyssytellään hiljaa mielessään josko joku tämän meidänkin jutun bongaisi. Tai ainakin ajaisi likeltä.

 

Tapahtumat. No, sekoittuuhan meihin hämäläisiin aika paljon myös muiden mantujen verta näin kesäaikaan; niitä ja meitä mökkiläisiä, tuoden oman piristysruiskeensa vaatimattomaksi kuvailtavaan eloomme. Kulunut lausahdus väkimäärän tuplaantumisesta suven keskellä on aika tärkeä asia monelle kylälle ja pitäjälle. Löytyy niitä osallistujia, kävijöitä, vierailijoita, asiakkaita kaikkiin niihin toinen toistaan upeampiin ja erikoisempiin rientoihin, mitä me mörököllit täällä keksimme. Ja löytyy sitä intoa, ääntäkin, sisua ja halua puurtaa ja jaksaa kesästä toiseen ihan meistä perihämäläisistä, ja tehdään ihan itte. Käykääpä vaikka tsekkaamassa kaikenlaiset kesätapahtumakalenterit, mitkä pullottavat niin ilmoitustauluilla kuin internetinkin alustoilla. Continue reading ”Hyviä huomioita”

Mikä on Leaderin tulevaisuus?

Leader-toimintaa on Suomessa harjoitettu alueesta riippuen jo useita ohjelmakausia, Hämeessäkin kaikilla ryhmillä on käynnissä vähintään toinen Leader-kausi. Toimintatapa on tältä osin jo vakiintunut menetelmä maaseudun kehittämisessä meidänkin alueellamme. Eurooppalaisella tasolla Suomi on saanut kehuja onnistuneesta Leader-toiminnasta ja näilläkin sivuilla olemme saaneet maistiaisia hyvistä hankkeista.

Ohjelmapohjaisen kehittämisen luonteeseen kuuluu, että juuri kun kulloinenkin ohjelma on saatu kunnolla pyörimään, aloitetaan jo uuden suunnittelu. Niinpä Leaderissäkin on tultu jo siihen vaiheeseen; nykyinen kausi alkaa olla puolivälissä ja uuden suunnitteleminen on käynnistetty ministeriössä. Samaa pohdintaa voisimme tehdä myös täällä ruohonjuuritasolla.

Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma

Jo useamman ohjelmakauden kokeneena toiminnanjohtajana voinen heittää ilmaan omia ajatuksiani ja kysymyksiäni, osin ehkä kerettiläisiäkin, koskien Leaderin tulevaisuutta. Edellisen ohjelmakauden päättyessä tänne ruohonjuuritasolle välittyi vahva tahto Leader-toiminnan säilyttämisestä jatkossakin.  Tällä hetkellä ainoa mikä tuntuu olevan varmaa, on epävarma. Continue reading ”Mikä on Leaderin tulevaisuus?”

Vihreää kasvua Hämeestä

Miten vihreä kasvu liittyy maaseutuun Hämeessä? Siten, että Hämeen maaseudun kehittämistyötä toteutetaan Vihreän Kasvun Hämeeksi nimetyllä kehittämissuunnitelmalla. Nimi keksittiin aikoinaan korostamaan biotalouteen liittyvää kasvua osana maaseudun kehittämistä. Suunnitelma on tämän ohjelmakauden tiekartta, joka kertoo suunnan mihin maaseutua meillä Hämeessä kehitetään hanke- ja yritysrahoituksella.  Suunnitelmassa korostetaan erityisesti biotaloutta, monimuotoista yrittäjyyttä sekä niihin linkittyviä ruokaketjun, metsätalouden, puutuotealan ja matkailun kehittämistä sekä asumisen edellytysten parantamista maaseudulla. Myös uusiutuvan energian käyttö ja tuotanto sekä energiatehokkuus ovat mukana. Hämeen laajan maaseutualueen yritystoiminta eri toimialoilla ja elinkaarensa eri vaiheissa on otettu huomioon. ’Vihreä kasvu’ viittaa vahvasti luonnonvarojen kestävään käyttöön elinkeinotoiminnassa, kasvuhakuiseen ja uudistuvaan yritystoimintaan sekä ympäristön huomioon ottamiseen. Maaseudun hyvinvointi rakentuu suunnitelmassa yritystoiminnan ja asukkaiden hyvinvoinnin kautta laaja-alaisesti.

Ohjelmakautta on nyt eletty jo sen verran, että on aika vähän tarkastella sitä, mihin kaikkeen rahaa on käytetty ja millaista kehittämistyötä on nyt menossa. Continue reading ”Vihreää kasvua Hämeestä”

Hankkeita laidasta laitaan

Yrittäessäni keksiä jotain jutunaihetta tätä blogikirjoitusta varten selailin sekä Hämeenraitin että Maaseutuviraston ylläpitämiä hankerekistereitä. Tokihan molemmissa on samat hankkeet kun lähdeaineistokin on sama, mutta rekistereiden erilaisilla hakutoiminnoilla ja karttapalveluilla pystyy jaottelemaan dataa mielensä mukaisesti. Tässä tämän tilastonikkarin poimintoja Linnaseudun rahoittamista hankkeista. Ja vähän pohdintaa niiden vaikutuksista.

Linnaseudun noin 40 rahoituspäätöksen saaneesta hankkeesta suurin osa on yhteisöllisiä hanketukia. Näiden hanketukien yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 1,8 miljoonaa euroa ja niille myönnetyt tuet noin 1,2 miljoonaa euroa. Pienimmän hankkeen kustannusarvio on alle 10.000 euroa ja suurimman noin 150.000 euroa. Ja siihen väliin mahtuu loput noin 30 hanketta. Mitä näillä hankkeilla sitten on saatu aikaiseksi?

Suurinta muotia ovat olleet järviin ja vesistöihin liittyvät hankkeet. Vesistöjen nykytilaa on selvitetty sekä laadittu tarvittaessa kunnostussuunnitelmia. Myös aikaisemmin tehtyjä kunnostus-suunnitelmia on ryhdytty toteuttamaan.

Toinen suuri kehittämiskohde on ollut kokoontumistilojen rakentaminen ja kunnostus. Vaikka tätä työtä on ainakin osalla tätäkin aluetta tehty jo se 20 vuotta, niin edelleen näitä kunnostusta kaipaavia seurantaloja näyttää löytyvän. Joskin tälläkin puolella ollaan menossa metsään päin eli rakennettavat kohteet ovat nykyään useasti laavuja, luontotorneja sekä muita vastaavia paikkoja joissa satunnainen kulkija pääsee nauttimaan hämäläisestä luonnosta. Continue reading ”Hankkeita laidasta laitaan”