Etusivulle

Avainsana arkisto sanalle: Hämeen ELY-keskus

Mikä ihmeen maksatus?

Jutta ja Tiina ELY:n maksatusyksiköstä tässä moi! Me olemme niitä ”pahoja” virkanaisia, jotka kyselevät lisätietoja ja hylkäävät kustannuksia, laki- ja asetus pykälistä paasaten.  Vai olemmeko sittenkään?

Maaseudun hanke- ja yritystukien käsittelijöitä on Hämeen ELY-keskuksessa neljä, kaksi Hämeenlinnassa ja kaksi Lahdessa. Käsittelemme Hyrrä-järjestelmään jätetyt maksuhakemukset ja teemme niihin maksupäätösesitykset. Kaksi meistä tekee myös muiden rahoitusmuotojen maksuja. Lisäksi suoritamme paikan päällä tehtäviä investointien hallinnollisia tarkastuksia ja pidämme hakijoille maksatuskoulutuksia.

Yritämme tehdä työmme mahdollisimman tehokkaasti ja hakijaystävällisesti, niin ettei hylättävää olisi. Työ on aaltoilevaa ja toisinaan hakemuksia kertyy jonoon paljonkin. Käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä ja välillä hakemustasi ei oteta heti käsittelyyn. Teemme noin 300 päätöstä vuosittain ja niiden joukossa on paljon isoja hankkeita joiden maksatusten käsittely vie monta päivää.

Tällä hetkellä hakemustilanne on melko hyvä ja käsittelemme loka- ja marraskuussa saapuneita hakemuksia. Kiireisimmät ajat ovat yleensä vuodenvaihteen jälkeen ja ennen kesälomien alkua. Hyrrä-järjestelmässä on maksukatkot yleensä heinä- ja joulukuussa. Kannattaa huomioida nämä, kun maksuhakemusta on tekemässä. Continue reading ”Mikä ihmeen maksatus?”

Maaseutuohjelman yritystuet näkyvät Hämeessä ja niillä on vaikuttavuutta

Heinäkuussa 2016 voimaantullut laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä määrää, että tuella on oltava selkeästi määritelty taloudellinen tai yhteiskunnallinen tavoite. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti lokakuussa 2016 teettää virkamiesselvityksen yritystuista ja niiden vaikutuksista talouskasvuun. Lisäksi pyydettiin arvioita yritystukien uudelleen kohdentamisen mahdollisuuksista. Työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä tehty selvitys on julkaistu verkossa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.

Selvityksessä ei vielä puututtu EU-osarahoitteisiin maaseudun yritystukiin. Myöskään Valtiovarainministeriön viime kuussa julkistamassa budjettiesityksessä yritystukiin ei vielä puututtu. Vuoden 2018 budjettineuvottelujen lopputuloksena oli, että Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, johon kutsutaan kaikkien eduskuntaryhmien edustus. Työryhmä laatii pitkän aikavälin suunnitelman ja esitykset yritystukien uudistamiseksi, mukaan lukien suorat tuet ja verotuet.

Aikaisempien selvityksen johtopäätösten mukaan tehottomista tuista tulisi siirtyä ”lähinnä yrityssektorin uudistumista tukeviin suoriin tukiin”.  Tuottavuutta edistävät sellaiset tuet, jotka ”kannustavat yrityksiä kehittämään uutta osaamista ja ottamaan käyttöön edistyksellisimpiä tuotantotapoja ja -välineitä”. Continue reading ”Maaseutuohjelman yritystuet näkyvät Hämeessä ja niillä on vaikuttavuutta”

Yritysryhmistä potkua yritysten kehittämiseen

Maaseutuohjelma tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa yritysryhmähankkeessa. Yritysryhmän kehittämishankkeessa 3-10 yritystä kehittää yhdessä toimintaansa ja samalla jokainen yritys voi myös kehittää omaa toimintaansa yrityskohtaisilla toimenpiteillä. Oma tukimuotonsa on lisäksi yritysryhmän koulutushanke, jossa toteutetaan neuvontaa ja valmennusta myös yksittäisille yrityksille. Koulutusryhmässä tulee olla vähintään 3 yritystä, eikä enimmäismäärää ole.

Yritysryhmässä yritysten on mahdollista kehittää monipuolisesti tuotannollista ja markkinointiin liittyvää yhteistyötä. Esimerkiksi matkailuyritykset voivat yhdessä panostaa kansainvälistymiseen tai pienet elintarvikeyritykset voivat etsiä yhdessä vientimarkkinoita ja suunnitella yhteistä tuoteperhettä. Avainsana on yritysten uudistaminen, mistään tavanomaisen tai säilyttävän yritystoiminnan tukemisesta ei ole kyse. Yritysryhmän tarkoitus on tukea ennen kaikkea muutosta yritysten toiminnassa, mikä auttaa niitä kasvamaan. Yritysryhmän julkinen rahoitus on 75% kokonaiskustannuksista, joten osallistuvat yritykset osallistuvat kustannuksiin omilla etukäteen sovituilla panostuksilla. Continue reading ”Yritysryhmistä potkua yritysten kehittämiseen”

Vihreää kasvua Hämeestä

Miten vihreä kasvu liittyy maaseutuun Hämeessä? Siten, että Hämeen maaseudun kehittämistyötä toteutetaan Vihreän Kasvun Hämeeksi nimetyllä kehittämissuunnitelmalla. Nimi keksittiin aikoinaan korostamaan biotalouteen liittyvää kasvua osana maaseudun kehittämistä. Suunnitelma on tämän ohjelmakauden tiekartta, joka kertoo suunnan mihin maaseutua meillä Hämeessä kehitetään hanke- ja yritysrahoituksella.  Suunnitelmassa korostetaan erityisesti biotaloutta, monimuotoista yrittäjyyttä sekä niihin linkittyviä ruokaketjun, metsätalouden, puutuotealan ja matkailun kehittämistä sekä asumisen edellytysten parantamista maaseudulla. Myös uusiutuvan energian käyttö ja tuotanto sekä energiatehokkuus ovat mukana. Hämeen laajan maaseutualueen yritystoiminta eri toimialoilla ja elinkaarensa eri vaiheissa on otettu huomioon. ’Vihreä kasvu’ viittaa vahvasti luonnonvarojen kestävään käyttöön elinkeinotoiminnassa, kasvuhakuiseen ja uudistuvaan yritystoimintaan sekä ympäristön huomioon ottamiseen. Maaseudun hyvinvointi rakentuu suunnitelmassa yritystoiminnan ja asukkaiden hyvinvoinnin kautta laaja-alaisesti.

Ohjelmakautta on nyt eletty jo sen verran, että on aika vähän tarkastella sitä, mihin kaikkeen rahaa on käytetty ja millaista kehittämistyötä on nyt menossa. Continue reading ”Vihreää kasvua Hämeestä”

Leader-kehittämishankkeiden pariin!

Olen uusi Leader-kehittämistukien käsittelijä Hämeen ELY-keskuksessa. Yritän sovittaa koon 37 jalkaani reippaasti yli 40 numeron saappaisiin: edeltäjäni Ari Lindqvist on ollut EU-jäsenyyden alusta asti Leader-toiminnassa mukana ja tunsi asiat etu- ja takaperin. HUH! Hain tehtävää mottonani, että vierivä kivi ei sammaloidu. Muutaman kuukauden kokemuksella voin sanoa, että se onkin osoittanut toimivaksi motoksi: on erittäin virkistävää opetella uusia asioita. Senkin tällä muutaman kuukauden kokemuksella voin jo todeta, että tämä työ on aivan huippua! Että virkamies voi tuntea näin suurta työniloa! Leader-hankkeet ovat ihmisen kokoisia ja konkreettisia, ja on ilo olla mukana tukemassa kansalaisten innolla suunnittelemia ja toteuttamia hankkeita. Olen konkreettisesti istunut tuetulla tuolilla ja lähes vedet silmissä kuunnellut yhdistysaktiivin kertomusta siitä, miten Leader-tuella on helpotettu heidän toimintaansa. Hoidan ELY-keskuksen puolelta EMO ry:n, Linnaseutu ry:n ja LounaPlussa ry:n kehittämishankkeiden asioita. Vaikka olenkin hiihdossa perinteisen tyylin naisia, niin toivottavasti muuten elämässäni voin ajatella asioita uudesta vinkkelistä. Continue reading ”Leader-kehittämishankkeiden pariin!”

Nyt on oikea hetki hakea maaseutuohjelman yritystukea

Hyrrä-järjestelmän kehittämisen osalta on vuoden 2015 toukokuusta edetty vaiheeseen, jossa yritystukien sähköisestä hausta on edetty maksun sähköiseen hakuun ja maksupäätösten sähköiseen valmisteluun. Tuen haku alkaa käydä näppärästi myös verkossa. Hyrräpalvelussa voit hakea tukea, seurata asiasi käsittelyä ja selata hakemustietojasi, kunhan muistat vain käyttää Firefox selainta.

Ohjelmakausi on pääsyt myös tukijärjestelmän osalta vauhtiin – samoin orastava talouskasvu. Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti joulukuussa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Edellinen nosto oli vuosi sitten. Sitä ennen korko oli 0-0,25 prosentissa vuoden 2008 finanssikurimuksesta lähtien. Koronnosto ja Yhdysvaltain myönteinen talouskehitys lupaavat hyvää myös Suomen ja euroalueen viennille ja kilpailukyvylle.

Hämeen ELY-keskus on saanut käsiteltyä sille osoitetut yritystukihakemukset ja tukea on vuoden 2016 aikana myönnetty ennätyksellisesti yhteensä 4,295 milj. euroa. Ennätyksen taustalla on ohjelmakausien vaihdoksesta johtunut hakukatko ja vuoden 2015 toukokuusta avautunut tukihaun avautuminen. Rahoitettuja hankkeita voi selata Maaseutuviraston valtakunnallisesta hankerekisteristä.  Hankerekisteri sisältää tiedot hankkeista ja yritystuista, joita ELY-keskukset ja Leader-ryhmät ovat rahoittaneet ohjelmakaudella 2014–2020. Hämeessä rahoitetut hankkeet löytyvät myös Hämeenraitin hankerekisteristä. Continue reading ”Nyt on oikea hetki hakea maaseutuohjelman yritystukea”

Hyrrä pyörii

Hyrrä. Jokaiselle, joka on ollut viimeisen parin vuoden aikana millään lailla mukana maaseuturahoituksen hakemisessa tai myöntämisessä, tuo sana ei tuo mieleen hypnotisoivaa lelua vaan tietojärjestelmän. Muille lukijoille – teitäkin toivottavasti on – tiedoksi, että Hyrrä on Maaseutuviraston kehittämä ja ylläpitämä tietojärjestelmä, joka mahdollistaa erilaisten tukien hakemisen, käsittelyn ja maksamisen ilman kaavakkeita, papereita ja muita lippulappuja. Hyrrän ideointi ja kehittäminen alkoi kymmenisen vuotta sitten. Ja kuten valitettavan monet tietojärjestelmähankkeet, tämänkin aikataulu on venynyt ja paukkunut matkan varrella. Viivästykset ovat luonnollisesti myöhästyttäneet tukien hakemisen, käsittelyn ja maksamisen aikatauluja. Tästä on ollut haittaa ihan joka taholle tässä ketjussa – eniten totta kai hakijoille: maatalousyrittäjille, maaseudun muille yrityksille, kehittäjäorganisaatioille, yhdistyksille ja Leader-ryhmille. Viivästykset ja epätietoisuus aikatauluista ovat syöneet toiminnan uskottavuutta ja luoneet harmittavan paljon negatiivista ilmapiiriä koko toiminnan ympärille. Continue reading ”Hyrrä pyörii”

Arvioitsijan arkea

Maaseudun ohjelmallinen kehittämistyö on paljon erilaista arviointityötä, hienommin ilmaistuna evaluointia. Oma työni sisältää paljon muiden tekemisten tai tekemättä jättämisten arvostelua. Työhöni on kuulunut maaseudun kehittämisohjelmien ja –strategioiden arviointityötä sekä suurelta osin erilaisten kehittämishankkeiden arviointia. Olen myös kauan sitten opiskellut projektihallintaa ja –johtamista täydennyskoulutuksiin osallistumalla, joissa on ollut aina mukana toiminnan arviointinäkökulma. Arviointi on kiinnostanut aiheena niin paljon, että tein jopa opinnäytetyön hanketoiminnan arviointikäytäntöjen kehittämisestä osana johtamisen erikoisammattitutkintoa. Opinnot eivät ole menneet hukkaan, koska olen päässyt hyvin soveltamaan oppeja käytännössä. Teoria on kohdannut käytännöt ja se vasta onkin paras oppi.

Maaseudun kehittämishankkeita olen ollut arvioimassa koko niiden elinkaaren eri vaiheissa ja kaikilla EU-ohjelmakausilla. Hankearvointiin on kuulunut koko hankesykli: Ensin tehdään hankkeen etukäteisarviointia, sitten toteutusvaiheen arviointia ja lopuksi päätösvaiheen arviointia. Arviointityöhön on aina liittynyt jotenkin toiminnan parantaminen kohti hyviä päämääriä. Hankkeiden arviointityön tavoitteena on aina niiden tuloksellisuuden ja laadun parantaminen sekä myös seurannan järjestäminen, koska kyseessä on julkisella tuella toimivat hankkeet. Ilman arviointityötä asiat eivät kehity paremmiksi ja siksi maaseudun kehittäjän pitääkin olla mukana monenlaisessa ja monen tasoisessa arviointityössä. Kehittäjä ei itsekään kehity ilman kehittävää ja kriittistä arviointia. Continue reading ”Arvioitsijan arkea”

Maakuntauudistuksesta

”Maakuntauudistus (aiemmin aluehallintouudistus) on yksi hallituksen reformeista. Hallituksen 5.4.2016 tekemän linjauksen mukaan maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakunnille siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi pääosa ELY-keskusten tehtävistä, maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät, järjestämisvastuu TE-toimistojen tehtävistä sekä lisäksi eräitä kuntien ja aluehallintovirastojen tehtäviä. Maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.”

Tämä on suora lainaus valtionvarainministeriön www-sivuilta. Melkoisesta aluehallinnoinnin rukkauksesta on siis kyse. On puhuttu jopa maakunnallisten itsehallintoalueiden perustamisesta, joka on aika vahvasti sanottu. Uudistus vaikuttaa voimakkaasti myös maaseutuhallintoon – tarkoittaen ennen kaikkea maatalouden tukien hallinnointia ja maaseudun kehittämistehtäviä alueilla.

Continue reading ”Maakuntauudistuksesta”

Maaseudun yritystuet luovat mahdollisuuksia erilaisille yrittäjille toiminnan kehittämiseen

Maaseudun yritystukiin kannattaa tutustua. Yritysten perustamista ja investointeja tuetaan, jotta maaseudulle syntyisi lisää yritystoimintaa ja työpaikkoja. Aloittavat ja kasvua hakevat yritykset voivat saada rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Investointitukea voidaan myöntää yrityksen investointiin, jolla on olennaista merkitystä yrityksen perustamiselle, kasvulle tai kehittymiselle. Investointitukea voi saada uusien koneiden ja muun käyttöomaisuuden hankintaan, rakennusten hankintaan ja rakentamiseen sekä aineettomiin investointeihin kuten tietokoneohjelmistojen, patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien tai tavaramerkkien hankkimiseen. Investointitukea voi saada pääsääntöisesti 20 % tukikelpoisista kustannuksista.

Continue reading ”Maaseudun yritystuet luovat mahdollisuuksia erilaisille yrittäjille toiminnan kehittämiseen”