Etusivulle

Avainsana arkisto sanalle: hanke

Mikä ihmeen maksatus?

Jutta ja Tiina ELY:n maksatusyksiköstä tässä moi! Me olemme niitä ”pahoja” virkanaisia, jotka kyselevät lisätietoja ja hylkäävät kustannuksia, laki- ja asetus pykälistä paasaten.  Vai olemmeko sittenkään?

Maaseudun hanke- ja yritystukien käsittelijöitä on Hämeen ELY-keskuksessa neljä, kaksi Hämeenlinnassa ja kaksi Lahdessa. Käsittelemme Hyrrä-järjestelmään jätetyt maksuhakemukset ja teemme niihin maksupäätösesitykset. Kaksi meistä tekee myös muiden rahoitusmuotojen maksuja. Lisäksi suoritamme paikan päällä tehtäviä investointien hallinnollisia tarkastuksia ja pidämme hakijoille maksatuskoulutuksia.

Yritämme tehdä työmme mahdollisimman tehokkaasti ja hakijaystävällisesti, niin ettei hylättävää olisi. Työ on aaltoilevaa ja toisinaan hakemuksia kertyy jonoon paljonkin. Käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä ja välillä hakemustasi ei oteta heti käsittelyyn. Teemme noin 300 päätöstä vuosittain ja niiden joukossa on paljon isoja hankkeita joiden maksatusten käsittely vie monta päivää.

Tällä hetkellä hakemustilanne on melko hyvä ja käsittelemme loka- ja marraskuussa saapuneita hakemuksia. Kiireisimmät ajat ovat yleensä vuodenvaihteen jälkeen ja ennen kesälomien alkua. Hyrrä-järjestelmässä on maksukatkot yleensä heinä- ja joulukuussa. Kannattaa huomioida nämä, kun maksuhakemusta on tekemässä. Continue reading ”Mikä ihmeen maksatus?”

Jargonista päivää!

Kuva kaapattu Riitta Suomisen esityksestä – klikkaamalla saat sen isommaksi.

Yllä oleva kuva ja sen tekstit ovat totta. Valitettavasti. Onko siis ihme, että virkamieskieltä pidetään vaikeana ymmärtää?

Eilen saimme jälleen kuulla täyslaidallisen kapulakielestä Kielipoliisinakin tunnetulta Riitta Suomiselta. Riitta kävi kouluttamassa Hämeenraitin järjestämässä tilaisuudessa hämäläisiä maaseudun kehittäjiä ja muita toimijoita. Tärkein sanoma oli unohtaa kapulakielen käyttö ja siirtyä selväkieleen. Käytettävyys, nopea luettavuus ja ymmärrettävyys olivat sanoja, jotka toistuivat eilen usein.

Itse ajattelen, että virkamieskieli ruokkii virkamieskieltä. Vanhoja tapoja ei uskalleta lähteä rikkomaan, koska ”aina ennenkin on puhuttu ja kirjoitettu näin”. Lakeihin ja asetuksiin on hyvä vedota. Niiden ajatellaan tai perustellaan asettavan vaatimuksia myös kielelle.

Mutta toimii se kapula ihan perushankekielessäkin: ”hanke on kehittämiseen painottuva hanke.” Täydellinen kehäpäätelmä! Hanke-sanasta olen muuten kirjoittanut aiemminkin (klik).

Mutta miten kapulaa sitten voi vähentää? Miten omassa työssä tai arjessa voi puhua selkeämmin? Tässä muutama koulutuksesta poimittu ja itsekin opittu vinkki siihen, miten kielestä saa käyttäjäystävällisempää. Vinkki numero 1: Unohda pitkät sanat kuten käyttäjäystävällinen. Continue reading ”Jargonista päivää!”

Kanta-Hämeen matkailuyrittäjät ottivat paikkansa japanilaisten matkanjärjestäjien sydämessä

Kanta-Hämeen alueen matkailuyrittäjät avasivat syyskuun lopulla tietä Hämeen tunnetuksi tekemiselle Japanissa. Matkalla kasvuun-yhteistyöhankkeen opintomatka Tokioon mahdollisti tutustumisen maailman suurimmille JATA 2018 -matkamessuille, mutta mikä parasta, messujen lisäksi yrittäjille järjestettiin yksityinen workshop-tilaisuus, johon oli kutsuttu joukko merkittäviä japanilaisia matkanjärjestäjiä, tukkukauppiaita, toimittajia sekä Suomi-faneja.

Tilaisuus järjestettiin JATA 2018 -messuja lähellä sijaitsevassa hotellissa. Paikalle saapui yhteensä 35 Suomesta kiinnostunutta myyjää, joiden joukossa olivat muun muassa maailman suurimman tukkukaupan JTB:n sekä merkittävän Pohjois-Eurooppaa ja Baltian maita myyvän tukkukauppiaan Miki Tourism Ltd. edustajia.

Tilaisuuden alussa oli PowerPoint-esitys Hämeestä ja paikalla olevista yrityksistä, jonka esitteli loppilainen Anu Kosonen, Pirteeks-yrityksestä. Esityksen jälkeen yrittäjillä ja asiakkailla oli aikaa keskustella kahden kesken workshop-pöytien ääressä tarkemmin kohteiden tarjonnasta ja alueen nähtävyyskohteista. Continue reading ”Kanta-Hämeen matkailuyrittäjät ottivat paikkansa japanilaisten matkanjärjestäjien sydämessä”

Mietteitä puheenjohtajuudesta

Kaksi vuotta sitten siirtyi Päijänne-Leader ry:n puheenjohtajuus Asikkalaan.  Koska olin ollut Asikkalan edustajana hallituksessa, tehtävää ehdotettiin minulle. Aluksi tuntui haastavalta ottaa homma vastaan, mutta kun tiesin, että hallituksessa on monipuolista osaamista –  ja varsinkin toimiston ammattitaitoinen henkilökunta tukenani, ei enää hirvittänyt. Kokemusta maaseudun ja kylien kehittämisestä minulle on kertynyt usean vuoden ajalta erilaisissa työryhmissä, oman kotikyläni hankkeissa ja myös valtakunnallisessa Lomalaidun ry:n kylämatkailun kehittämisprojektissa, jossa mukana olo antoi mahdollisuuden tutustua eripuolilla maata oleviin kyliin ja todeta kuinka moninainen on Suomen kylien kirjo.

Päijänne-Leaderin toiminta-alue käsittää kuusi kuntaa (Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa, Sysmä). Kaikista kunnista on tullut hankehakemuksia ja samalla on voinut tutustua kuntien yhdistyksiin ja ihmisiin niiden takana. Monissa hankkeissa on ollut hienoa nähdä alueiden aitoa halua kehittää omaa yhteisöään ja ympäristöään. Talkootyö on edelleen maaseudun yksi voimavara, myös suurten ikäluokkien palaaminen vapaa-ajan tai jopa pysyvinä asukkaina maalle on tuonut paljon osaamista ja tietotaitoa kyliin. Continue reading ”Mietteitä puheenjohtajuudesta”

Yritysryhmistä potkua yritysten kehittämiseen

Maaseutuohjelma tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa yritysryhmähankkeessa. Yritysryhmän kehittämishankkeessa 3-10 yritystä kehittää yhdessä toimintaansa ja samalla jokainen yritys voi myös kehittää omaa toimintaansa yrityskohtaisilla toimenpiteillä. Oma tukimuotonsa on lisäksi yritysryhmän koulutushanke, jossa toteutetaan neuvontaa ja valmennusta myös yksittäisille yrityksille. Koulutusryhmässä tulee olla vähintään 3 yritystä, eikä enimmäismäärää ole.

Yritysryhmässä yritysten on mahdollista kehittää monipuolisesti tuotannollista ja markkinointiin liittyvää yhteistyötä. Esimerkiksi matkailuyritykset voivat yhdessä panostaa kansainvälistymiseen tai pienet elintarvikeyritykset voivat etsiä yhdessä vientimarkkinoita ja suunnitella yhteistä tuoteperhettä. Avainsana on yritysten uudistaminen, mistään tavanomaisen tai säilyttävän yritystoiminnan tukemisesta ei ole kyse. Yritysryhmän tarkoitus on tukea ennen kaikkea muutosta yritysten toiminnassa, mikä auttaa niitä kasvamaan. Yritysryhmän julkinen rahoitus on 75% kokonaiskustannuksista, joten osallistuvat yritykset osallistuvat kustannuksiin omilla etukäteen sovituilla panostuksilla. Continue reading ”Yritysryhmistä potkua yritysten kehittämiseen”

Vihreää kasvua Hämeestä

Miten vihreä kasvu liittyy maaseutuun Hämeessä? Siten, että Hämeen maaseudun kehittämistyötä toteutetaan Vihreän Kasvun Hämeeksi nimetyllä kehittämissuunnitelmalla. Nimi keksittiin aikoinaan korostamaan biotalouteen liittyvää kasvua osana maaseudun kehittämistä. Suunnitelma on tämän ohjelmakauden tiekartta, joka kertoo suunnan mihin maaseutua meillä Hämeessä kehitetään hanke- ja yritysrahoituksella.  Suunnitelmassa korostetaan erityisesti biotaloutta, monimuotoista yrittäjyyttä sekä niihin linkittyviä ruokaketjun, metsätalouden, puutuotealan ja matkailun kehittämistä sekä asumisen edellytysten parantamista maaseudulla. Myös uusiutuvan energian käyttö ja tuotanto sekä energiatehokkuus ovat mukana. Hämeen laajan maaseutualueen yritystoiminta eri toimialoilla ja elinkaarensa eri vaiheissa on otettu huomioon. ’Vihreä kasvu’ viittaa vahvasti luonnonvarojen kestävään käyttöön elinkeinotoiminnassa, kasvuhakuiseen ja uudistuvaan yritystoimintaan sekä ympäristön huomioon ottamiseen. Maaseudun hyvinvointi rakentuu suunnitelmassa yritystoiminnan ja asukkaiden hyvinvoinnin kautta laaja-alaisesti.

Ohjelmakautta on nyt eletty jo sen verran, että on aika vähän tarkastella sitä, mihin kaikkeen rahaa on käytetty ja millaista kehittämistyötä on nyt menossa. Continue reading ”Vihreää kasvua Hämeestä”

Hankkeita laidasta laitaan

Yrittäessäni keksiä jotain jutunaihetta tätä blogikirjoitusta varten selailin sekä Hämeenraitin että Maaseutuviraston ylläpitämiä hankerekistereitä. Tokihan molemmissa on samat hankkeet kun lähdeaineistokin on sama, mutta rekistereiden erilaisilla hakutoiminnoilla ja karttapalveluilla pystyy jaottelemaan dataa mielensä mukaisesti. Tässä tämän tilastonikkarin poimintoja Linnaseudun rahoittamista hankkeista. Ja vähän pohdintaa niiden vaikutuksista.

Linnaseudun noin 40 rahoituspäätöksen saaneesta hankkeesta suurin osa on yhteisöllisiä hanketukia. Näiden hanketukien yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 1,8 miljoonaa euroa ja niille myönnetyt tuet noin 1,2 miljoonaa euroa. Pienimmän hankkeen kustannusarvio on alle 10.000 euroa ja suurimman noin 150.000 euroa. Ja siihen väliin mahtuu loput noin 30 hanketta. Mitä näillä hankkeilla sitten on saatu aikaiseksi?

Suurinta muotia ovat olleet järviin ja vesistöihin liittyvät hankkeet. Vesistöjen nykytilaa on selvitetty sekä laadittu tarvittaessa kunnostussuunnitelmia. Myös aikaisemmin tehtyjä kunnostus-suunnitelmia on ryhdytty toteuttamaan.

Toinen suuri kehittämiskohde on ollut kokoontumistilojen rakentaminen ja kunnostus. Vaikka tätä työtä on ainakin osalla tätäkin aluetta tehty jo se 20 vuotta, niin edelleen näitä kunnostusta kaipaavia seurantaloja näyttää löytyvän. Joskin tälläkin puolella ollaan menossa metsään päin eli rakennettavat kohteet ovat nykyään useasti laavuja, luontotorneja sekä muita vastaavia paikkoja joissa satunnainen kulkija pääsee nauttimaan hämäläisestä luonnosta. Continue reading ”Hankkeita laidasta laitaan”

Vihattu, rakastettu hanke

hankkeita

Myönnetään. Kun vähän yli puoli vuotta sitten tulin ulkopuolelta töihin hankemaailmaan ja maaseudun kehittämiseen, lukeuduin niihin ihmisiin, jotka vihaavat sanaa hanke. Hankejargonia ja epäselvä hankeviestintä ovat olleet paasauksen aiheitani työssäni toimittajana ja viestintäyrittäjänä. Olen toitottanut, että älkää nyt herran tähden menkö hanke edellä puuhun – kertokaa asia ensin ja sitten vasta ne pakolliset hanketiedot. Tärkeää ei siis ole se, mistä rahat tulevat, vaan se mihin niitä käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan.

Olen edelleen samaa mieltä siitä, että hankejargonia ampuu useimmiten kovaa ja korkealta yli sen kuuluisan hilseen. Olen edelleen myös sitä mieltä, että kaikessa viestinnässä hankkeiden ja meidän hankkeista viestivien pitää kertoa itse asia ensin ja hankejargonia vasta sitten. Ja itse asiassa jättää se jargonia kokonaan pois ja puhua asioista ihmisten kielellä. Myös sanaa hanke tulee käyttää harkiten.

En kuitenkaan enää vihaa sanaa hanke. Miksikä en? Koska nyt ymmärrän paremmin mitä tuo sana pitää sisällään, ja mitä hanke oikeasti tarkoittaa niille ihmisille, jotka hankkeita toteuttavat. Lisäksi olen sitä mieltä, että myös suuren yleisön on tärkeä tietää ja ymmärtää, mistä hankerahat tulevat. Jos sitä ei tiedetä, ei rahaa myöskään osata hakea. Silloin moni hyvä hanke jää toteuttamatta.

Continue reading ”Vihattu, rakastettu hanke”

Aloitetaan pohjalta

Kiertelen nykyään (taas) paljon seuraintaloilla ja jotenkin se puhe aina kääntyy remontteihin. Ulkomaalauksesta aloitetaan ja katon kautta päädytään keittiöön. Kaikki haluavat uuden maalin pintaan, jotkut haluavat vanhan tiilikaton tilalle uuden, hienon peltikaton jolla on peräti 20 vuoden takuu. Lämmitys halutaan tehokkaammaksi ja ennen kaikkea halvemmaksi ja helpommaksi. Naiset mainitsevat hieman vaimeasti että juokseva vesi olisi keittiössä mainio modernisointi.

Oikeasti: maali on ihan OK vielä monta vuotta, tiilikatto on pitänyt vettä hyvässä tapauksessa jo sata vuotta, kaikkia vanhoja uuneja ei onneksi ole purettu ja keittiö todellakin tarvitsee muutakin kuin sen juoksevan veden.

Mutta kukaan ei aloita pohjalta. Kukaan ei ole käynyt (toivottavasti vielä avoimessa) ryömintätilassa rakennuksen alla. Minä mainitsen, että kuinkas lattia ja siihen vastataan aina, se on kunnossa, onhan se suora. Tai melkein.

Continue reading ”Aloitetaan pohjalta”

Kala-aktivaattorin arkea

Sisä-Suomen kalatalousryhmä aloitti toimintansa, ja minä sen aktivaattorina tämän vuoden alussa. Intoa puhkuen aloitin työt. Sovin tapaamisia alan toimijoiden kanssa. Tapaamisissa olen kannustanut ihmisiä hakemaan tukia omiin hyviin hankkeisiinsa. Olenkin saanut ihmisiä innostumaan, ja hankkeita on syntynyt kiitettävällä tahdilla. Mahtavaa! Näin pienessä ajassa olen saanut jo paljon aikaiseksi. Vai olenko?

Continue reading ”Kala-aktivaattorin arkea”