Etusivulle

Avainsana arkisto sanalle: hanketyö

Heimohautomo starttasi toiminnan!

Seutumme kehityksen höyryveturilla eli Päijänne-Leaderilla starttasi yhteisöjen yhteistyötä vahvistava hanke Päijät-Hämeen alueella. Virallinen nimi on Maaseudun nykyaika ja tulevaisuuden kansalaistoiminta Päijät-Hämeessä. Kuvaava nimi vaati kuitenkin lyhyemmän version, joka on helpommin muistettava ja sähäkästi puhelimessa lausuttava. Koomisen ideoinnin myötä markkinointinimeksi muotoutui Heimohautomo. Yleisesti hautomoissa synnytetään mm. uusia ideoita, somia linnunpoikasia broileripakkauksiin tai startup-yrityksiä. Heimohautomossa buustataan alueiden toimintaa yhteistyöllä.

Heimohautomo järjestää reilun kahden vuoden aikana yli 60 työpajaa, foorumeita ja yhdistyskohtaamisia Päijät-Hämeessä. Toiminnot tuovat ihmisiä yhteen ideoimaan uusia suunnitelmia ja jatkokehittelemään jo olemassa olevia. Suunnitelmien jälkeen autamme heitä sparraamalla, kannustamalla, antamalla helppokäyttöisiä työkaluja heidän käyttöönsä sekä verkottamalla alueiden toimijoita keskenään. Tämän myötä saamme nuoria mukaan yhteiseen toimintaan, houkuttelemme maaseudun parhailla puolilla lisää matkaajia ja asukkaita pienempiinkin paikkoihin ja kehitämme alueiden vetovoimaa. Continue reading ”Heimohautomo starttasi toiminnan!”

Millaista on palvelun brändääminen ja tuotteistaminen?

Palma-hankkeen palvelun tuotteistamiseen ja brändäämiseen liittyvä työpaja järjestettiin Hämeen matkailu- ja palveluyrityksille vuoden alussa Villa Takilassa Padasjoella. Mistä asioista palvelun brändi sitten muodostuu? Ja hyödyntävätkö yritykset ympäristöä osana brändiään?  

LAMKn muotoiluinstituutin visuaalisen viestinnän lehtori Marion Robinson johdatti osallistujia miettimään, mitä brändi tarkoittaa. Brändityössä pitää pysähtyä ja miettiä, mikä on brändin ydin. Yrityksen pitää tuntea itsensä ja vahvuutensa. Brändityötä ohjaavat visio ja missio ja tekeminen vaativat johdonmukaisuutta. Pelkkä visuaalinen ilme ei riitä, vaan brändi syntyy vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa. Brändiviestinnän tulee olla yhdenmukaista, luotettavaa ja tyylin tulee säilyä.  Selkeä brändimielikuva lisää luottamusta, kasvattaa liiketoimintaa ja yrityksen arvoa.

Miksi? Mitä? Miten? 

Työpajassa käsiteltiin myös brändäyksen ja markkinoinnin eroja. Brändäys on pitkälle tähtäävää toimintaa, strategiaa. Se määrittelee miksi tehdään ja mihin suuntaan mennään. Brändäyksen takia tehdään toistuva ostopäätös. Markkinointi puolestaan vastaa kysymykseen, miten tehdään. Se on yrityksen ulkoista toimintaa ja tekemistä. Siinä määritellään toimenpiteitä ja saadaan asiakas ostamaan ja kokeilemaan ensimmäistä kertaa.

Continue reading ”Millaista on palvelun brändääminen ja tuotteistaminen?”

Kalatalousaktivaattori ei ole pelkkä hanketyöntekijä

Sisä-Suomen kalatalousryhmä rahoittaa elinkeinokalatalouteen liittyviä kehittämis- ja suunnitteluhankkeita. Lisäksi kalatalousryhmän aktivaattori avustaa alan toimijoita erilaisten kalatalouteen liittyvien hankkeiden hakemisessa. Tärkein hankeryhmä lienee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta haettavat alan yrittäjien investointihankkeet. Hankkeiden parissa työajasta kuluu kuitenkin vain osa. Ainakin toinen puoli koostuu hyvin monipuolisesta toiminnasta.

Aktivaattori osallistuu erilaisiin työ- ja ohjausryhmiin, esimerkkinä Keski-Suomen ruokaketjun kehittämistyöryhmä. Sen tapaamisissa on mahdollista tavata muita elintarviketuotannon kanssa työskenteleviä ihmisiä. Työryhmän kautta syntynyt verkosto ja sen kautta parantunut käsitys alueen olosuhteista on ollut suureksi avuksi kalatalousryhmän ydintoiminnan kehittämisessä. Mielenkiintoisen näköalapaikan ja vaikuttamisen mahdollisuuden on tarjonnut myös Lahden ammattikorkeakoulun ja Vammaisurheiluliiton LUKA-luonto kaikille-hankkeen ohjausryhmässä työskentely. Sen tavoitteena on parantaa liikuntarajoitteisten ihmisten pääsyä luontoliikunnan pariin. Kalatalousaktivaattorin rooli hankkeessa on ollut tuoda kalastusmatkailun kohteita ja yrittäjiä hankkeen toiminnan piiriin. Vaikka hankkeen toiminta alkoi käytännössä vasta syksyllä 2018, on sen tuloksina jo syntynyt loistava esteettömän koskikalastuksen kohde Hartolan Tainionvirralle. Continue reading ”Kalatalousaktivaattori ei ole pelkkä hanketyöntekijä”

Oletko sinä(kin) tehokas suorittaja?

Toiminnanjohtajamme pyysi meitä kaikkia työntekijöitä tekemään taannoin persoonallisuustestin, jonka tuloksia emme ole itseasiassa vielä yhdessä käyneet läpi, mutta ideana oli tarkastella sitä, minkälaisia persoonia työyhteisöstä löytyy. Tehtyäni testin naurahdin ääneen, sillä persoonallisuustesti kertoi minun olevan tehokas suorittaja. Tulos ei olisi voinut osua oikeampaan, sillä sitä todellakin olen. Vaikka tulos jossain määrin huvittikin minua, oli peiliin katsomisen paikka. Samoihin aikoihin luin nimittäin YLE:n sivuilta artikkelin, jossa varoteltiin ylisuorittamisen vaaroista.

Sekä hankesihteerin työ että tämän hetkinen elämäni vaatii jonkinlaista suorittamista ja suoriutumista viikosta toiseen. Tähän hankesihteerin työn tekemiseen persoonallisuustestin tulos oli kerrassaan loistava, koska esimerkiksi ”innostava suunnittelija” persoona voisi turhautua tässä paperinpyörittämisessä alta aika yksikön. Omana heikkoutenani työntekijänä tiedänkin olevan luovuuden ja innovatiivisuuden puute ja suorastaan kadehdin niitä henkilöitä, joilla putkahtelee ideoita, kuin sieniä sateella. Joskus olen jopa päätellyt asian niin, että aivojeni kapasiteetti on niin täynnä suorittamista, että millekään muulle ei jää enää tilaa. Olisikohan aika relata? Continue reading ”Oletko sinä(kin) tehokas suorittaja?”

Harmittaa

Tämä ohjelmakauden aikana on hiukseni vaihtaneet väriä. Kesällä 2017 päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni mekaanisesta värinpoistosta. Lempikampaajani hieman nikotteli, mutta suostui kuin suostuikin leikkaamaan siilin. Yllärinä paljastui mitä hassuin harmaa kuontalo. Lopputuloksesta tykkään ja aion tässä hurmaavan harmaassa värissä pysyä, vaikka sisäinen minä saattaa välillä olla ristiriidassa harmaiden harjasten kanssa.

Ehkäpä hiusteni harmaantumista on vauhdittanut teknisesti takkuillen liikkeelle lähtenyt kausi. Sähköinen hankejärjestelmä on ollut monen toimijan mielestä hivenen haasteellinen. Etenkin alkukauden hanketoimijat saivat tuta keskeneräisestä järjestelmästä. Nyt voi jo todeta, että Hyrrä on pyörii ihan hyvin, kunhan sinne pääsee. Continue reading ”Harmittaa”

Vesiensuojelua Hämeessä

Valoisan ajan pidentyessä päivä päivältä Ojat Kuntoon -hankkeen raportti alkaa olla lähellä valmistumistaan. Kokosin syksyllä 2017 toteutetusta vesiensuojelurakenteita koskevasta kyselystä saadun tiedon raportin muotoon ja täydensin saatuja tietoja puhelinhaastatteluilla. On ollut mukava huomata, kuinka omistautuneita vesiensuojelun asiantuntijat ovat olleet antamassa arvokasta tietoa hankkeen käyttöön. Asiantuntijatiedon avoimuus ja tiedon levittäminen edistää vesiensuojelutyötä.

Raportissa käsiteltiin sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka pystyttiin kyselyn vastauksista nimeämään. Kyselyyn vastanneiden ja kunnostettujen kohteiden joukossa oli eniten putkipatoja ja toiseksi eniten laskeutusaltaita. Lisäksi oli kosteikko, pintavalutuskenttä, pohjapato tai muu patorakenne ja ojakatkot. Joissakin kohteissa tehtiin tai huollettiin useita ratkaisuja samalla kerralla. Kohteet sijaitsivat eteläsuomessa, enimmäkseen Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Sähköpostilla lähetetyn kyselylomakkeen lisäksi tietoja täydennettiin puhelimitse tehtyjen haastattelujen perusteella. Puheluissa saatiin täydentävää lisätietoa kohteista ja niiden olosuhteista, sekä kunnostuksen syistä. Continue reading ”Vesiensuojelua Hämeessä”

Työtä ennen lomaa

Toiseksi viimeinen työpäivä ennen lomaa. Lehdissä ja mediassa on ohjeita miten järjestelet työt niin, että on hyvä jäädä lomalle. Kevennä työtahtia ennen lomaa ja tee lista tekemättömistä töistä, jotka vielä ennen lomaa pitää tehdä. Siirrä muut suosilla syrjään.

Kuten voi kuvitella, oikeassa elämässä ei useinkaan mene näin, vaan juuri viimeisinä päivinä tulee jotain yllättävää, mitä pitää hoitaa. Virkamiestä riivaa lievä paniikki: tuleeko tarvittavat liitteet hakijoilta ajoissa, vieläkö Leadereistä tulee jotain, saako nää valmiiksi ennen lomaa? Mikä se juttu oli, mitä lupasin kommentoida, mihin viestiin piti jo eilen vastata? Ja työaikaseuranta, asiakastyytyväisyyskyselyt ja ai niin, blogi-tekstikin piti kirjoittaa!

Tämä tuntuu toistuvan joka vuosi ennen kesälomaa. Näköjään sitä vaan ei opi, vaan itseaiheuttaa tämän tilanteen vuosi toisensa jälkeen. Olen kuullut villejä huhuja, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät tekemään suunnitelmia ajankäytöstään ja jopa toteuttamaan ne! Tällaisina päivinä kadehdin vilpittömästi heitä, vaikka valitettavan usein tuntuukin, että nykymaailmassa suunnitelmat, ohjelmat ja strategiat ovat päätarkoitus eivätkä apuväline. Continue reading ”Työtä ennen lomaa”

Kalatalousaktivaattorin työ, puisevaa puurtamistako?

Hakemuksia, lomakkeita, kirjelmiä,

ohjeita, pykäliä, artikloita!

Niitäkin, mutta onneksi paljon muutakin!

Viime kuussa pääsin osallistumaan useisiin mielenkiintoisiin tapaamisiin. Pääsin myös tutustumaan Kasnäsin kalajauhotehtaaseen. Siellä tuotetaan kalajauhoa, joka on pohjana maailman ekologisimmaksikin mainitulle Itämerirehulle, jota käytetään kirjolohien kasvatukseen. Eikö olekin mielenkiintoista!

Viime viikolla ja tämän viikon alkuviikosta jouduin kyllä painimaan hankalien asioiden parissa. Kalasatamien määräaikaishakuun liittyvät artiklat aiheuttavat päänvaivaa. Lisäksi parin yrittäjän maksatushakemuksissa oli ongelmia. Ei ollut yhtään mielenkiintoista!

Tänään kävimme viestintäassistenttimme Hennan kanssa tutustumassa ankeriaan merkintään Padasjoella. Kalat oli pyydetty Vääksynjoessa sijaitsevalla ankeriasarkulla ja viety sitten Padasjoelle säilöön. Continue reading ”Kalatalousaktivaattorin työ, puisevaa puurtamistako?”

Ystävyydellä ja suurella rakkaudella

Ystävänpäivän iltana kirjoittaessani vääjäämättä kohdalle tulevaa blogivuoroa en voi olla kirjoittamatta rakkaudesta.

Rakkaus. Sana, jota viistoistakesäisenä ei uskaltanut oikeastaan edes lausua. Niin pelottavan voimakas sana. Sanan käsite, sisältö ja vahvuus on elänyt ikävuosien karttuessa. Rakkaudesta on tullut arkipäivää vahvalla värinällä. Kynnys kutsua asioita tai ihmisiä rakkaiksi on hioutunut parisatavuotiaan lankkulattian lailla.

Mitä minä rakastan? Rakastan aamulla unenhiekkaa silmistään hierovaa lasta, joka niin lämpimänä istahtaa pöydän ääreen palveltavaksi. Kulmat kurtussa, suu mutrussa, ajatukset unen ja alkavan koulupäivän välimaastossa.

Rakastan valostuvia aamuja. Kevättä. Sitä tunnetta, kun epämääräisen harmaan ajanjakson jälkeen joku on pessyt silmälasit. Continue reading ”Ystävyydellä ja suurella rakkaudella”

Arvioitsijan arkea

Maaseudun ohjelmallinen kehittämistyö on paljon erilaista arviointityötä, hienommin ilmaistuna evaluointia. Oma työni sisältää paljon muiden tekemisten tai tekemättä jättämisten arvostelua. Työhöni on kuulunut maaseudun kehittämisohjelmien ja –strategioiden arviointityötä sekä suurelta osin erilaisten kehittämishankkeiden arviointia. Olen myös kauan sitten opiskellut projektihallintaa ja –johtamista täydennyskoulutuksiin osallistumalla, joissa on ollut aina mukana toiminnan arviointinäkökulma. Arviointi on kiinnostanut aiheena niin paljon, että tein jopa opinnäytetyön hanketoiminnan arviointikäytäntöjen kehittämisestä osana johtamisen erikoisammattitutkintoa. Opinnot eivät ole menneet hukkaan, koska olen päässyt hyvin soveltamaan oppeja käytännössä. Teoria on kohdannut käytännöt ja se vasta onkin paras oppi.

Maaseudun kehittämishankkeita olen ollut arvioimassa koko niiden elinkaaren eri vaiheissa ja kaikilla EU-ohjelmakausilla. Hankearvointiin on kuulunut koko hankesykli: Ensin tehdään hankkeen etukäteisarviointia, sitten toteutusvaiheen arviointia ja lopuksi päätösvaiheen arviointia. Arviointityöhön on aina liittynyt jotenkin toiminnan parantaminen kohti hyviä päämääriä. Hankkeiden arviointityön tavoitteena on aina niiden tuloksellisuuden ja laadun parantaminen sekä myös seurannan järjestäminen, koska kyseessä on julkisella tuella toimivat hankkeet. Ilman arviointityötä asiat eivät kehity paremmiksi ja siksi maaseudun kehittäjän pitääkin olla mukana monenlaisessa ja monen tasoisessa arviointityössä. Kehittäjä ei itsekään kehity ilman kehittävää ja kriittistä arviointia. Continue reading ”Arvioitsijan arkea”