”Maakuntauudistus (aiemmin aluehallintouudistus) on yksi hallituksen reformeista. Hallituksen 5.4.2016 tekemän linjauksen mukaan maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakunnille siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi pääosa ELY-keskusten tehtävistä, maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät, järjestämisvastuu TE-toimistojen tehtävistä sekä lisäksi eräitä kuntien ja aluehallintovirastojen tehtäviä. Maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.”
Tämä on suora lainaus valtionvarainministeriön www-sivuilta. Melkoisesta aluehallinnoinnin rukkauksesta on siis kyse. On puhuttu jopa maakunnallisten itsehallintoalueiden perustamisesta, joka on aika vahvasti sanottu. Uudistus vaikuttaa voimakkaasti myös maaseutuhallintoon – tarkoittaen ennen kaikkea maatalouden tukien hallinnointia ja maaseudun kehittämistehtäviä alueilla.
Maatalouden tukiasioita hoidetaan nykyisellään sekä ELY-keskuksissa että kuntien yhteistoiminta-alueilla. Maaseudun kehittämisen tehtävät alueilla hoidetaan ELY-keskuksissa. Hämeen ELY-keskus on siinä suhteessa poikkeuksellinen, että sen toimialueeseen kuuluu kaksi maakuntaa: Kanta- ja Päijät-Häme. Vastaavia ratkaisuja ei ole montaa Suomessa.
Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseuduilla on eroja, mutta yhtäläisyyksiä on kuitenkin niin paljon, että molempien maakuntien maaseutua on voinut kehittää yhdellä Hämeen ELY-keskuksen laatimalla ja toteuttamalla maaseutusuunnitelmalla (Vihreän Kasvun Häme ohjelmakaudelle 2014–2020).
Maakuntauudistuksen tavoitteena on, että maakuntia, joille yllämainitut tehtävät siirretään, on kaikkiaan 18 – yhtä paljon kuin maakuntia nykyisellään. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Hämeen ELY-keskuksen alueelle perustetaan kaksi maakuntaa, jotka noudattavat nykyisten maakuntien rajoja, ja näille molemmille maakunnille tulee omat hallinnolliset yksikkönsä.
Hämeen ELY-keskus ja molemmat maakunnat ovat aloittaneet neuvottelut uusien maakuntien hallintojärjestelyistä. Maakunnat voivat tehdä yhteistyötä, joka olisi resurssien tehokkaan käytön kannalta järkevää. Maaseudun kehittämistyössä ELY-keskukseen on kertynyt melkoinen määrä osaamista. Toivottavaa olisi, että tämä osaaminen tulisi molempien maakuntien käyttöön.
Maaseutusuunnitelmaa toteutetaan hankkeilla. Vaikuttavuuden kannalta on usein tarkoituksenmukaista, että rahoitettavat hankkeet ovat kattaneet Hämeessä molemmat maakunnat, usein jopa sitäkin laajemman alueen. Uusissa itsehallintoalueissa on olemassa riski, että tarkastelu menee liian nurkkakuntaiseksi ja hanketyö hajoaa pieniksi toimiksi, joka usein tarkoittaa resurssien hukkaamista, tehottomuutta ja saman pyörän keksimistä usealla eri alueella.
Pieniä ja paikallisia toimenpiteitäkin tarvitaan. Näitä ovat rahoittaneet paikalliset Leader-ryhmät omien ohjelmiensa kautta. Ryhmät toimivat itsenäisesti, laativat omat kehittämisohjelmansa ja valitsevat ne toimenpiteet, joilla ohjelmia toteutetaan. Toivottavaa on, että Leader-ryhmien autonomiaan ei uudistuksessa puututa.
Kirjoittajana on Hämeen ELY-keskuksen maaseudun kehittämisen asiantuntija Ari Lindqvist.
Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä
