Etusivulle

Avainsana arkisto sanalle: viestintä

Jargonista päivää!

Kuva kaapattu Riitta Suomisen esityksestä – klikkaamalla saat sen isommaksi.

Yllä oleva kuva ja sen tekstit ovat totta. Valitettavasti. Onko siis ihme, että virkamieskieltä pidetään vaikeana ymmärtää?

Eilen saimme jälleen kuulla täyslaidallisen kapulakielestä Kielipoliisinakin tunnetulta Riitta Suomiselta. Riitta kävi kouluttamassa Hämeenraitin järjestämässä tilaisuudessa hämäläisiä maaseudun kehittäjiä ja muita toimijoita. Tärkein sanoma oli unohtaa kapulakielen käyttö ja siirtyä selväkieleen. Käytettävyys, nopea luettavuus ja ymmärrettävyys olivat sanoja, jotka toistuivat eilen usein.

Itse ajattelen, että virkamieskieli ruokkii virkamieskieltä. Vanhoja tapoja ei uskalleta lähteä rikkomaan, koska ”aina ennenkin on puhuttu ja kirjoitettu näin”. Lakeihin ja asetuksiin on hyvä vedota. Niiden ajatellaan tai perustellaan asettavan vaatimuksia myös kielelle.

Mutta toimii se kapula ihan perushankekielessäkin: ”hanke on kehittämiseen painottuva hanke.” Täydellinen kehäpäätelmä! Hanke-sanasta olen muuten kirjoittanut aiemminkin (klik).

Mutta miten kapulaa sitten voi vähentää? Miten omassa työssä tai arjessa voi puhua selkeämmin? Tässä muutama koulutuksesta poimittu ja itsekin opittu vinkki siihen, miten kielestä saa käyttäjäystävällisempää. Vinkki numero 1: Unohda pitkät sanat kuten käyttäjäystävällinen. Continue reading ”Jargonista päivää!”

Vihattu, rakastettu hanke

hankkeita

Myönnetään. Kun vähän yli puoli vuotta sitten tulin ulkopuolelta töihin hankemaailmaan ja maaseudun kehittämiseen, lukeuduin niihin ihmisiin, jotka vihaavat sanaa hanke. Hankejargonia ja epäselvä hankeviestintä ovat olleet paasauksen aiheitani työssäni toimittajana ja viestintäyrittäjänä. Olen toitottanut, että älkää nyt herran tähden menkö hanke edellä puuhun – kertokaa asia ensin ja sitten vasta ne pakolliset hanketiedot. Tärkeää ei siis ole se, mistä rahat tulevat, vaan se mihin niitä käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan.

Olen edelleen samaa mieltä siitä, että hankejargonia ampuu useimmiten kovaa ja korkealta yli sen kuuluisan hilseen. Olen edelleen myös sitä mieltä, että kaikessa viestinnässä hankkeiden ja meidän hankkeista viestivien pitää kertoa itse asia ensin ja hankejargonia vasta sitten. Ja itse asiassa jättää se jargonia kokonaan pois ja puhua asioista ihmisten kielellä. Myös sanaa hanke tulee käyttää harkiten.

En kuitenkaan enää vihaa sanaa hanke. Miksikä en? Koska nyt ymmärrän paremmin mitä tuo sana pitää sisällään, ja mitä hanke oikeasti tarkoittaa niille ihmisille, jotka hankkeita toteuttavat. Lisäksi olen sitä mieltä, että myös suuren yleisön on tärkeä tietää ja ymmärtää, mistä hankerahat tulevat. Jos sitä ei tiedetä, ei rahaa myöskään osata hakea. Silloin moni hyvä hanke jää toteuttamatta.

Continue reading ”Vihattu, rakastettu hanke”

Maaseudun ”kehittäjä” – kuka se on?

Olen huomannut, että kun kerron työstäni tutuille, heillä on usein hieman ongelmia tajuta mitä oikein teen.

”Olen Hämeen ELY-keskuksessa maaseudun kehittämishommissa, me rahoitetaan maaseudun hankkeita ja yritystukia”.

Tuosta tulee kuulijalle useimmiten ensimmäiseksi mieleen maataloustuet, varsinkin näin upean ja onnistuneen traktorimarssin jälkeen.

Terminähän ”maaseudun kehittäminen” on jopa hieman kökkö. Siitä saattaa helposti tulla kuva, että maaseutu ja sen asukkaat ovat jollain lailla vajavaisia, joita täytyy ulkopuolelta ”kehittää”, jotta siellä sitten pärjättäisiin. Continue reading ”Maaseudun ”kehittäjä” – kuka se on?”