Pienistä puroista se jokikin lähtee – Parempiin vesistöihin soraikko kerrallaan

10.7.2017

Kesän ollessa kuumimmillaan ja taivaan armottoman pilvetön, autokolonna hidastaa kääntyäkseen Riihimäelle johtavalta tieltä. Vantaanjoen pääuoma katoaa näköpiiristä ja autot katoavat metsäsarakkeen hämärään lepäämään päiväksi. Kesannolla olevien peltojen takana, kainaloihin ulottuva kasvillisuus loppuu pieneen puroon. Maahan uurrettuun syvään railoon, jonka pohjalla virtaa kevyesti kapea, lähes yli hypättävissä oleva vesinauha.

Suuri rakeisten sorakasojen äärellä seisoskelee työmiehiä, aamupäivällä valmiiksi saadulle soraikolle puron taitteessa annetaan lepotaukoa, jotta maa-aines ehtii tasoittumaan. Soraikoiden valmistaminen puroihin on yksi virtavesien hoitoyhdistys VIRHO ry:n keinoista parantaa vesistöjen ekosysteemiä, tarjoamalla meritaimenelle lisääntymispaikkoja.

– Tätä puroa on kunnostettu jo useana vuonna. Puro sijaitsee maatalousalueella ja kiintoainesta pääsee vesistöön, vaikka osalle pelloista on tehty suojavyöhykkeet, joilla maa-aineksen ja ravinteiden pääsyä puroon pyritään estämään. Tänä vuonna olemme tehneet tänne kolme uutta soraikkoa ja putsanneet kaikki aiemmin tehdyt. Työmiesten jäljiltä soraikot ovat puhtaita ja kuohkeita, sellaisia joissa taimenen on hyvä kutea ensi syksynä, Olli Toivonen Virtavesien hoitoyhdistys Virhosta kertoo.

Olli Toivonen lapionvarressa

– Virtavesien kunnostusta voi tehdä monella tavalla. Meillä on meneillä olevassa hankkeessa yhtenä päätavoitteena taimenkantojen parantaminen. Tämä on kuitenkin kokonaisvaltaista toimintaa. Vaikka keskitymmekin paljon vaelluskalakantojen elvyttämiseen, oikeastihan tässä on kyse koko vesistön tilan parantamisesta, Toivonen summaa.

Virho ry on keskittynyt hankkeessa kunnostamaan Vantaanjoen sivu-uomia ja puroja, mutta kohteita on myös pääuomassa. Suurissa vesimassoissa, kuten Vantaanjoessa ongelmien korjaaminen on vaikeampaa ja kalliimpaa.

– Kun pienvesiin tulee ongelmia, esimerkiksi suoria päästöjä, ne voidaan vielä paikallistaa ja niihin on mahdollista puuttua. Meressä se on jo usein myöhäistä. Vesistöjen hoidossa on ymmärrettävä, että näistä pienistä puroista kaikki lähtee. Kun pienet purot saadaan kuntoon, paranee pääuoman tilanne ja sitä kautta pystytään vaikuttamaan myös meren tilan paranemiseen, Toivonen sanoo toiveikkaana.

Pitkäjänteisellä työllä tuloksiin

Virho ry on tehnyt työtä virtavesien hyväksi jo vuosikymmeniä ja pitkäjänteisen työn tulokset alkavat näkyä. Vuoden vesistökunnostajapalkinnon vastaanottoa vuonna 2015 seurasi WWF:n Panda–palkinto vuonna 2017, jolla tuetaan aktiivisia ympäristönsuojeluhankkeita.

– Vantaanjoki on hyvä esimerkki tehdystä työstä. Me virtavesien hoitoyhdistyksessä olemme tehneet töitä 20 vuotta tämän vesistön kanssa ja karkeasti tiivistäen sinä aikana on jätevesiviemäristä tullut elinkelpoinen vaelluskalajoki, Toivonen kertoo.

– Kunnostuksia on tehty hurja määrä, satoja erilaisia kohteita. Viranomaiset ovat kunnostaneet paljon pääuomaa isolla rahalla ja meidän hankkeidemme avulla on pystytty panostamaan pienempiin sivu-uomiin. Lisäksi olemme kunnostaneet pääuomaan muutamalla tarkkaan valitulla täydennyskunnostuskohteella, joilla on saatu hyviä tuloksia. Olemme tehneet asioita hieman eri tavalla kuin Suomessa jokien kunnostuksessa yleensä eli olemme panostaneet pohjavesisyöttöisiin sivupuroihin ja tulokset ovat olleet todella hyviä.

Kunnostukset näkyvät tutkimustuloksissakin, taimenet lisääntyvät ja kannan elpymisestä on jo merkkejä usean vuoden ajalta. Aikoinaan vain joen alimmilla koskilla lisääntynyt meritaimen matkaa tänä päivänä kutemaan jo Hämeeseen asti. Havaintoja on tehty niin Hyvinkäällä kuin Riihimäelläkin, mikä tarkoittaa jopa lähes 100 kilometrin matkaa ylävirtaan. Toivonen kertoo tulosten sekä pitkäjänteisen työn tuoneen mukanaan huomattavasti kiinnostusta tulla mukaan toimintaan vesistöjen hyväksi. Virho ry on saanut mukaansa hankkeen toteuttamiseen talkoolaisia, maanomistajia ja omia aktiivejaan.

– Lukuisten hankkeiden lisäksi taustalla on myös paljon talkootyötä. Virhossa meillä on työnjako, jossa pääosin hankkeilla kunnostetaan latvavesiä ja vesistön keskialuetta, sunnilleen Tuusulasta pohjoiseen. Lähempänä Helsinkiä on huomattavan paljon talkootoimintaa, jolla pystytään tekemään paljon hyvää vesistön hyväksi. Tämä työnjako tukee erinomaisesti koko vesistön elpymistä. Myös Hämeessä ihmiset ovat lähteneet hyvin mukaan, Toivonen summaa ja kiittelee ihmisten aktiivisuutta.

Leader-ryhmien yhteishankkeella kattavuutta

Vantaanjoki muodostaa mittavan vesistön, joka ulottuu nimensä mukaiselta alasuistolta aina Riihimäelle. Vantaanjoen lisäksi kunnostuksia tehdään Karjaanjoen vesistössä sekä Saloa halkovalla Uskelanjoella. Mittavaa aluetta kattamaan Virho tarvitsi alueiden rajat ylittävää tukea. Mukaan lähtivät Leader-ryhmät EMO ry sekä Ykkösakseli ry, joiden toiminta-alueet ulottuvat yhdessä aina Salosta Riihimäelle. Hankkeen suunnittelu sujui luontevassa yhteistyössä.

– Hanketta rahoittavat Ykkösakseli ry ja EMO ry eli hanke on kahden Leader-ryhmän välinen yhteishanke. Rahoitus on jakautunut puoliksi ja se tarkoittaa myös sitä, että kohteet pyritään jakamaan puoliksi alueiden välillä. Viime vuonna saimme toteutettua neljä kunnostus kokonaisuutta kummankin Leader-ryhmän alueella ja tänä vuonna tavoitteena on kokonaisuudessaan kymmenen kohteen kunnostus, Toivonen kertoo.

Virhon virtavesien kunnostamishankeen rahoituspäätös viivästyi usealla kuukaudella. Uusien palveluiden käyttöön oton yhteydessä tulleet tekniset ongelmat estivät hakemuksen hyväksymisen ja hanke piti hajauttaa investointi- ja kehittämishankkeiksi.

– Hakemusten uudelleen muotoileminen ja kustannus suunnitelmien laskeminen vaati lisätyötä, koska tukien sähköinen hakujärjestelmä, Hyrrä, ei hyväksynyt kahden eri hankemuodon yhdistelmää. Mutta asiat saatiin järjestettyä Leadereiden kanssa ja hanke käyntiin, Toivonen valaisee.

– Tänä vuonna Virholle myönnettiin 20.000 euron Panda -palkinnon, jota voi käyttää hankkeiden omarahoitusosuuksiin. Palkinto tuli WWF:ltä pitkästä ja menestyksellisestä työstä Vantaanjoen hyväksi. Omarahoitusosuuden kerääminen on usein se vaikein osuus, joten Panda-palkinto oli meille kuin lottovoitto. Viime aikoina myös osakaskunnat eli kalavesien omistajat ovat alkaneet antaa meille tukea sekä taloudellista apua. Jopa yritykset ovat aloittaneet virtavesien kunnostuksen tukemisen. Myös suomalainen perhokalastusbrändi Vision on esimerkiksi lanseerannut tuoteperheen, jonka jokaisesta myydystä tuotteesta he lahjoittavat meille euron, Toivonen kiittelee tullutta tukea.

Olli Toivonen toivottaa ihmiset mukaan yhteiseen työhön virtavesien pariin ja toivoo, että vesistöistä huolehtimisesta tulisi laajempikin ilmiö.

– Samankaltaista toimintaa on ympäri Suomea, mutta toivoisin sitä olevan vähintään kymmenkertainen määrä nykyiseen nähden. Vesistöjen kunnostus vaatii pitkäjänteistä työtä. Sillä voidaan saada aikaan hyviä tuloksia yhteisen elinympäristömme hyväksi kuten Vantaanjokikin osoittaa, Toivonen lisää hymy huulilla.

Yleishyödyllisyys edelle vesistöjen kunnostuksessa

Sivu-uomien ja purojen kunnostusta toteutetaan käsityönä ympäristön ehdoilla. Tämä vaatii työvoimaa ja aikaa, johon pelkällä talkootyöllä ei pystyttäisi. Virtavesien hoitoyhdistys Virho veti yli kymmenen vuotta työllistämishanketta, jonka aikana merkittävä osa jo tehtyjen sivu-uomien kunnostuksista saatiin aikaiseksi. Työvoimapoliittisella hankerahalla tuettu projekti toimi hienosti ja työtoimintaa haluttiin jatkaa myös uuden kunnostusurakan kanssa.

– Hankkeen aluksi jouduttiin miettimään pitkään onko työllistäminen mahdollista toteuttaa laillisesti hankkeen puitteissa, mutta ELY-keskuksen kanssa yhdessä selvitettiin asia. Hanke valmistelee kohteita ja osa työajastani on mahdollista käyttää työnohjaukseen. Työntekijöiden palkkaus tulee kuitenkin kokonaan palkkatuesta, Toivonen valottaa prosessia.

– Meillä on kymmenkunta henkeä töissä tänä vuonna. Täytyy katsoa miten jatkossa käy kun säännökset ovat muutoksessa, mutta toivottavasti tämä olisi mahdollista tulevaisuudessakin. Kolmannella sektorilla olisi todella paljon annettavaa työtoiminnassa, paljon työpaikkoja ja tehtävää. Työtoiminnalla pystytään toteuttamaan yhteiskunnalle hyödyllisiä toimia ja samalla kyetään pitämään ihmisten työkykyä yllä, Toivonen kertoo.

Suomessa on arvioiden mukaan lähes kaksi miljoonaa kalastuksenharrastajaa, joita paremmat vesistöt ja kalakannat hyödyttäisivät. Jokien kunnostuksen hyödyt ovat alkaneet näkymään ja tieto on tavoittanut Toivosen mukaan myös jokivarsien asukkaat.

– Eri puolilla Suomea ihmiset ovat alkaneet tehdä työtä virtavesien eteen, vesistöt paranevat ja arvokalakannat elpyvät. Tämä on saanut aikaan hyvän tilanteen nimenomaan Uudenmaan ja Hämeen alueilla ja ihmiset ovat innoissaan mukana auttamassa kunnostuksissa, Toivonen jatkaa.

 

 

 

 

Teksti ja kuvat: Ottopekka Wiik/Hämeenraitti

 

Virtavesien kunnostushankkeesta lisätietoa Hämeenraitin hankerekisteristä:
http://www.hameenraitti.fi/hanke/antaanjoen-karjaanjoen-uskelanjoen-virtavesikunnostukset-investointi/
http://www.hameenraitti.fi/hanke/vantaanjoen-karjaanjoen-uskelanjoen-virtavesikunnostukset-kehittaminen/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *