Vesien hyväksi on tehty ylimaakunnallista yhteistyötä

5.1.2018

Kolme vahvaa vesiosaajaa yhdistivät voimansa kaksivuotisessa Yhteisillä aalloilla –hankkeessa. Hämeen ammattikorkeakoulun, Vanajavesikeskuksen ja Vesijärvisäätiön yhteinen viestintähanke päättyi elokuussa 2017 ja tuloksena luotiin uusia käytänteitä vesienhoitoon, hyviä yhteistyöverkostoja sekä saatiin ihmiset aidosti kiinnostumaan lähiympäristöstään.

Ympäristön tila vaikuttaa suoraan maaseudun ihmisten asumiseen, työntekoon ja yrittämiseen.  Omaehtoisen toiminnan lisäämisellä ja yhteisöllisyydellä parannetaan ympäristön lisäksi myös maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua. Maaseudun kestävään kehittämiseen tähdänneen Yhteisillä aalloilla –hankkeen toimijoiden välinen yhteistyö kattoi koko Kanta- ja Päijät-Hämeen ja oli aktiivisessa vuorovaikutuksessa laajan toimijaverkoston kanssa sekä muiden ympäristöalan hankkeiden kanssa.

Maaseuturahoitteisen viestintähankkeen teemoina olivat maisemanhoito, vesienhoidon menetelmien kehittäminen, lasten ja nuorten toiminnallinen ympäristökasvatustyö sekä kotimaisen kalan käytön edistäminen. Alueen asukkaiden aktivoimiseen ja oman elinympäristön hoitamiseen sekä hyödyntämiseen tähdänneessä hankkeessa järjestettiin lukuisia talkoita, joissa hoidettiin maisemaa, kunnostettiin virtavesiä ja torjuttiin vieraslajeja. Etenkin isosorsimon uudet torjuntamenetelmät kiinnostivat alueen toimijoita ja vieraslajitalkoita jatketaan myös tulevina vuosina. Myös omaehtoinen vesienhoito lisääntyi, Lounais- ja Kanta-Hämeen suojeluyhdistysten yhteistyö käynnistyi ja alueelle syntyi mm. yhteisiä Leader-hankkeita. Kansalaisten vesistöseurantaa aktivoitiin opastamalla näkösyvyyslevyjen käyttöön ja jakamalla niitä noin 70 henkilölle.

Jättipalsamitalkoot Hämeenlinnan Visamäessä yhdessä Hämeenlinnan Ladun ja asukasyhdistyksen kanssa.

Kotimaisen kalan käyttöä edistettiin erilaisissa yleisötapahtumissa ja 25 kalaruoka- ja kalankäsittelykurssilla. Kurssien kysyntä oli huikeaa, sillä innostus kotimaisen kalan ja lähiruoan käyttöön lisääntyy jatkuvasti. Myös hoitokalastustapahtumat keräsivät runsaasti talkoolaisia ja vähempiarvoisen kalan noutajia. Vähäarvoisen kalan elintarvikekäytön kysyntä on kasvanut parissa vuodessa niin, että hoitokalastussaalista on saatu huomattavassa määrin käyttöön (tai laajempi käyttö on alkamassa) niin elintarviketeollisuudessa kuin suurtalouskeittiöissä. Kuluttajille suunnattujen särkiruokakurssien osalta myös kotitalouden neuvontajärjestöt ovat aktivoituneet.

Parolan kalaruokakurssilla valmistui maailman paras kuhakeitto.

Hankkeessa toteutettu ympäristökasvatustyö sisälsi erilaisia retkipäiviä ja luontotuokioita kummankin maakunnan alueella ja yhteistyö maakuntien välillä saatiin käyntiin, kun Yhteisillä aalloilla –hanke järjesti Kanta- ja Päijät-Hämeen ympäristökasvattajien verkostotapaamisen Hämeenlinnassa yhdessä Lahden kaupungin kanssa. Hankkeessa hyödynnettiin monikanavaista viestintää ja mm. julkaistiin sekä kirjallista että sähköistä materiaalia. Esimerkiksi lyhytelokuvissa esitellään vesistöjen kunnostamista, historiaa ja uutta kalastuslakia.

Tammelan luontokeskuksessa koululaiset pääsivät tutustumaan pintaa syvemmälle.

Aktiivinen verkostotoiminta jatkuu ja hankkeen toimijat ovat sitoutuneet tukemaan hyvien käytänteiden jatkuvuutta mm. järjestämällä vuosittain vesialueen omistajien ja suojeluyhdistysten yhteisiä kokoontumisia (Järvitärskyt ja Vesistöinfot). Isosorsimon pressutuskokeilu jatkuu hankkeen päätyttyä ja sen tuloksia tullaan hyödyntämään valtakunnallisesti.  Vieraslajien leviäminen on kuitenkin kasvava ongelma, joka tulisi saada yhä vahvemmin ihmisten tietoisuuteen.  Torjuntaan tarvitaan lisää kansalaisaktiivisuutta ja myös niiden leviämisen estämiseen laajempaa tietoisuutta.

Nuorten tavoittamiseksi jatketaan mainioksi osoittautunutta oppilaitosyhteistyötä, jonka kautta nuoret ovat ideoineet ja toteuttaneet omanlaistaan toimintaa vesistöihin liittyen, kuten yleisötapahtumia ja neuvontaa vesillä liikkumiseen, blogien kirjoittamista, seikkailupäiviä ja -retkiä. Pienet asiat voivat herättää kiinnostuksen ja viedä isoja myöhemmin eteenpäin.

Maa- ja metsätalouteen liittyvä paikallinen vesienhoito- ja ympäristötyö vaatii edelleen kehittyäkseen sen omien organisaatioiden ja ympäristöorganisaatioiden välisen vuoropuhelun kehittämistä ja yhteistä tavoitteiden asettelua. Taloudellisten reunaehtojen ohella ratkaisevaa on yrittäjien oma kiinnostus ja osaaminen ympäristökysymyksissä. Esimerkiksi kiertotalousajattelu on nostanut esiin uusia näkökulmia, kuten erilaisten kaupallisten kierrätysravinteiden käytön ja ravinteiden kemiallinen suodatuksen ojista tai vesistöistä ja suodatusmassan kierrätyksen ravinteiksi peltoon.

Hämeen vesien suojeluvinkit –opas kertoo, kuinka jokainen meistä voi pitää huolta vesistämme.

Vesienhoitotyö on pitkäjänteistä toimintaa ja tarvitsee onnistuakseen monipuolista hanketoimintaa ja hyvinkin eritahoilla toimivien organisaatioiden vahvaa yhteistyötä. Omaehtoisen toiminnan lisäämisellä ja yhteisöllisyydellä on mahdollista parantaa ympäristöä ja samalla lisätä maaseudun toimijoiden yhteistyötä. Ympäristön hyvinvointi on elinehto maaseutuelinkeinojen menestymiselle ja sitä kautta maaseudun elinvoimalle. Yhteistyö ja laajat verkostot mahdollistavat pitkäjänteisen työn jatkuvuuden sekä uusien avausten jalkauttamisen. Lisäksi tarvitaan edelleen myös alueellista resursointia ympäristöviestintään ja -kasvatukseen, aktivointitapahtumiin ja tiedon jakamiseen, jotta hyvin alkanut työ saadaan jatkumaan ja vahvistumaan.

Lisätietoja hankkeesta täältä >>

Pääkuvassa: Hattulan Lehijärvellä hävitetään haitallista isosorsimoa pressujen avulla.

Kuvat: Vanajavesikeskus

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *