Tutustumiskierros näytti maaseutuyritysten monipuolisuuden

7.9.2018
Investointituilla suuri merkitys yrittäjille

 

Maaseudun kehittäjät kiersivät syyskuun alussa Yrittäjien päivän aattona päijäthämäläisissä maaseutuyrityksissä tutustuen erilaisten yritysten toimintaan. Päivän aikana nähtiin seitsemän mielenkiintoista yritystä, joiden toiminta vaihteli aina puutuotealasta panimotoimintaan sekä metallialasta maatilayrittäjyyteen.

Terhi Kinnari (vas.) pyörittää Pioni ja Piironki -tilamyymälää Kinnarin tilalla.

Kierros aloitettiin Hollolasta Kinnarin tilalta, tilamyymälä Pioni ja Piirongista. Kinnarin tila on 351 vuotias ja sen isäntäpari, Teemu ja Terhi Kinnari, tilan 14. isäntäpari. Tilan historia onkin tarinoita pullollaan ja niitä kerrotaan mieluusti myös tilalla piipahtaville.

Kinnarin tilalla viljellään viljaa, pyöritetään kivilouhimoa sekä harjoitetaan metsätaloutta. Yrittäjinä Kinnarit pyörittävät lisäksi tunnelmallista kahvilaa ja tilamyymälää sekä Okeroisten myllyä, jonka jauhamaa viljaa saattaa löytää jopa Kamputseasta saakka.

Tällä hetkellä suunnitelmissa on tehdä laajennusosa kahvioon, jolle kaivataan lisätilaa. Yritys on saanut rahoitusta toimitilojen laajentamiseen Hämeen ELY-keskukselta maaseuturahastosta.

− Maatila on toiminnan sydän. Sen jälkeen pitää miettiä aina tarkkaan, millaisen toiminnan pyörittämiseen voimavarat riittävät. Suunnitelmia ja ajatuksia on paljon, Terhi Kinnari toteaa.

− Tämä on yrittäjyyttä aidoimmillaan. Haistelemme koko ajan uusia tuulia ja palveluita, Teemu Kinnari lisää.

Molemminpuolista hyötyä

Hollolassa Salpakankaalla toimii puutuotealan yrityskeskittymä, jossa kolme alan yritystä toimii samoissa tiloissa samalla toistensa toimintaa tukien. Nowo Wood Oy on puupohjaisten levytuotteiden ja jalopuiden maahantuontiin ja jälleenmyyntiin keskittyvä yritys, jonka asiakkaita ovat kaluste- ja puusepänteollisuuden yritykset. Yritys on henkilökunnan omistama ja siellä työskentelee yhdeksän työntekijää.

Yrityksen osakkaan ja logistiikasta vastaavan Mia Solehmaisen mukaan laatu on yrityksen kilpailuvaltti.

− Lisäksi meillä on laaja valikoima tuotteita ja iso varasto. Asiakkaamme eivät tarvitse omaa välivarastoa, Solehmainen toteaa.

Nowo Woodilla on toiminut alkuvuodesta saakka uusi varastoautomaatti, jonka hankintaan yritys sai rahoitusta Leader Etpähältä. Pienten, yksittäisten levytilausten määrä on jo kasvanut automatiikan ansiosta.

− Emme ole vähentäneet henkilökuntaa yhtään uuden varastoautomaatin vuoksi. Nyt henkilökunnalle jää kuitenkin enemmän aikaa keskittyä omaan osaamiseen levyjen siirtelyn ja kääntelyn sijasta, Solehmainen kertoo.

Perheyritys Hollolan Viilu ja Laminaatti, HVL Oy, valmistaa räätälöityjä viilu- ja laminaattipintoja asiakkailleen. Yrityksen palkkalistoilla on 16 työntekijää. HVL pinnoittaa levyjä esimerkiksi Nowo Woodille.

− Samoissa toimitiloissa toimimisesta on molemminpuolista hyötyä. Kun aiemmin tavaraa kuljetettiin rekalla, voimme nyt hoitaa kuljetuksen trukilla ja säästää kustannuksissa, toimitusjohtaja Janne Kuokkanen toteaa.

Myös HVL Oy on saanut investointitukea Etpähältä. Tuen avulla on hankittu hiomakonelinja sekä levynpaloittelusaha.

Kolmas Salpakankaalla toimiva puutuotealan yritys, Redson Oy, on rakennus- ja puusepänteollisuuden alihankintaan keskittynyt palveluyritys. Redson tarjoaa erilaisia sahaus- ja koneistuspalveluita asiakkailleen. Yhdeksän henkilöä työllistävän yrityksen asiakkaina ovat rakennus- ja puutuotealan yritykset.

− Valmistamme ja sahaamme muun muassa kuitusementtilevyjä, joita käytetään julkisivuissa. Levytuotteet toimitetaan tuotantolinjalle tai työmaalle valmiiksi paloiteltuina tai koneistettuina, toimitusjohtaja Jukka Nykänen kertoo.

Redson on puolestaan investoinut uuden CNC-jyrsimen sekä tuotannonohjausjärjestelmän hankintaan. Rahoitusta investointeihin on niin ikään myöntänyt Leader Etpähä.

Hollalan Viilussa ja Parketissa tehdään puutasojen pinnoitusta.

Rahoituksen merkitys suuri

Hollolassa kiertue vieraili myös Ravintola Kunnantuvassa, jossa nautittiin monipuolinen seisova lounas. Yrittäjä Kristiina Laitinen kertoi, että samoissa tiloissa voi järjestää vaikkapa saunakokouksen.

− Meillä on myös pitopalvelu ja nytkin viikonloppuna olemme tekemässä pitoruokaa 100 hengen häihin, Kristiina Laitinen totesi.

Kanavan Panimossa Vääksyssä vierailijat saivat kuulla pienpanimon toiminnasta ja maistaa yhtä yrityksen oluista. Yrityksen tuotteita myydään niin lähialueiden kaupoissa kuin pääkaupunkiseudun tai vaikkapa Turun ravintoloissa.

− Me valmistamme olutta 40.000 litraa vuodessa. Valikoimassa on koko ajan kolme vakiotuotetta sekä kausi- ja privat label -tuotteita, yrittäjä Jukka Karlstedt kertoo.

Jukka Karlstedt tutustutti kierroksella mukana olijat pienpanimotoiminnan saloihin.

Kanavan Panimo on saanut rahoitusta panimolaiteinvestointeihin Hämeen ELY-keskukselta. Rahoituksen merkityksen yrittäjä näkee isona.

− Olisimme lähteneet panimoyrittäjiksi joka tapauksessa, mutta rahoituksen avulla pääsimme paljon nopeammin liikkeelle, Jukka Karlstedt toteaa.

Olutvalikoimaan kuuluu kolme vakiotuotetta, mutta myös esimerkiksi kausituotteita.

Uniikkia metallityötä

Vuonna 1984 perustettu Urajärven Metalli on perheyritys, jonka johdossa toimii veljeskaksikko Tomi ja Teemu Savolainen. Yritys toteutti maaseuturahaston tuella suuren halli-investoinnin kolme vuotta sitten. Nyt tuotantotilaa on noin 3.000 m2.

− Laajennus tuli tarpeeseen. Olemme hallin rakentamisen jälkeen kaksinkertaistaneet sekä liikevaihtomme että työntekijämäärämme. Tällä hetkellä meillä on 35 työntekijää, Tomi Savolainen toteaa.

Urajärven Metallin asiakkaina on muun muassa sahalaitosten valmistajia ja energia- ja sähkölaitoksia. Lisäksi yritys valmistaa teollisuuteen teräsrunkoja. Tällä hetkellä hallissa seisoo muun muassa asiakkaalle mittatilauksena valmistettu viilunsyöttölaite.

− Valmistamme paljon täysin uniikkeja tuotteita, Teemu Salminen kertoo.

− Meillä on myös laaja ja iso asiakaskunta. Voimme tehdä tuotteita pienestä peukalonkokoisesta osasta aina halliin saakka, yrityksen työnjohtaja Antti Selonen lisää.

Uusi halli-investointi on tuplannut Urajärven Metallin työntekijämäärän sekä liikevaihdon.

 

Teksti, kuvat ja video: Ulla Harju/Hämeenraitti

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *